Kirkkolaiva nro 9/2018

Tornionjoen jäänlähtö- tulvassa 1617 tuhoutuneen SÄRKILAHDEN KIRKON jäljitelmän vihkiminen Övertorneån Kuivakankaalla sunnuntai 29.7. klo 12.30 (r.a.)

Kemi-Tornion rovastikunnan seurakuntien lehti Kemi-Keminmaa-Simo Tervola-Ylitornio No 9 • 11.7.-8.8.2018 www.kirkkolaiva-lehti.fi

Katso ilmoitus sivulla 7.

n Useammin kuin kerran on Meimi ja Arvo Kaarnisel- ta kyselty kokevatko he asuvan- sa niin sanotusti Jumalan selän takana . Aihetta kyselyyn antaa asuin- paikka Tervolan Kätkävaarassa, noin 37 kilometrin päässä Ter- volan keskustasta. Rovaniemen Muurolaan matkaa on kymmeni- sen kilometriä vähemmän Pisan- ja Aavasaksantien kautta kouk- kaamalla. - Emme koe. Paremminkin asumme Herran kukkarossa , sillä niin hyvin lapset meistä kulkeis- saan huolehtivat, kuuluu yhdek- sättä vuosikymmentään elävän avioparin vastaus. Meimi ja Arvo löysivät toisen- sa Sodankylässä 1950-luvun al- kuvuosina, kun Arvo tuli töiden tuomana Meimin kotitaloon mai- tomieheksi. Avioliitto solmittiin Meimin ollessa 18-vuotias, ja yh- teistä polkua on sen jälkeen kul- jettu jo 65 vuotta. Arvo on syntyisin Petsamon Park- kinasta, jossa elon antoivat pää- osin kalastus, poronhoito ja muu- tama lehmä. Tällä hetkellä Arvo on niitä harvoja kätkävaaralaisia, joiden elinkeinoon porotalous edelleen kuuluu. Kätkävaara sinänsä asuinalu- eena on osa petsamolaisten siir- tolaisten asutushistoriaa, jonka ydinalueeksi nousi Varejoki niin sanotun Lapin kolmion alueella. Syrjässä asumisen tunteen Mei- mi ja Arvo sanovat olevan kyt- köksissä aikaan ja elämän sykkee- seen. - Ensimmäisenä talvena Kätkä- vaarassa näkymää halkoivat vain jäniksen jäljet. Tietä ei aurattu, ja kulku palveluihin tapahtui suksin tai hevosella. Onneksi naapuris- tossa oli elämää, muistelee Meimi. - Menihän siinä jonkin aikaa, ennen kuin tänne kotiutui. Alun perin meille oli varattu vanhem- pieni myötä tila Varejoelta, mutta ajat olivat huonot ja muutimme Kätkävaaraan, jatkaa Arvo. Työn ja kiireen vuosina yhteen- kuuluvaisuuden tunne ei antanut sijaa yksinäisyydelle. Siirtolaisilla oli niin runsaasti lapsia, että kol- miopettajaisen Varejoen koulun Petsamosta Lapin kolmioon

Kätkävaarassa eletään kuin Herran kukkarossa Tervolan seurakunnan vs. diakoni Ritva Lampela kävi tervehtimässä Meimi ja Arvo Kaarnista. Ritva kertoi niin seurakunnan kuin kunnan mahdollisuuksista tukea vanhusväestön asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

paikallisopasta myöten Venäjällä. Kiperä tilanne kesti koko päivän, ennen kuin vapaus koitti. Petsamo-Seura on kustantanut Samuli Onnelan ja Jouko Vahtolan toimittaman kirjan ”Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920- 1944”. Sen sisältöön on moni petsamolaisuuden vaalija Arvon tavoin muistonsa liittänyt. Elämän muistoja löytyy myös Meimin ja Arvon tuvan seinil- tä. Hevonen rekineen lumisessa maisemassa ja taustan rakennuk- set kertovat tauluna arjen kulusta asutustilalla samoin kuin maalaus kotiporoista. Lasten ja lastenlasten kuvat kertovat elämänvirran jat- kumosta.

tyhjän talon, joka remontoitiin tal- koilla ja vuokrattiin tarvitsevalle. Sitten talo myytiin. Petsamolaisuuden vaalimista Ansiokasta on myös Petsamo-seu- ran toiminta, jonka puheenjohtaja- na Arvo Kaarninen toimi vuosina 2000–2009. Terävämuistisena his- torian harrastajana hänellä onkin kerrottavana juttu poikineen pet- samolaisuuden tallentamisesta ja vaalimisesta. Televisio-ohjelmaa ”Paluu Pet- samoon” tehtäessä pieni suoma- laisten tv-ryhmä, johon Arvo oli kutsuttu asiantuntijaksi, pidätettiin

Television takana nurkkahyl- lyllä on ikoni. Avioliiton myötä Kaarnisten tupaan majoittui myös kaksi kristillustä kirkkokuntaa: Arvon ortodoksisuus ja Meimin myötä evankelisluterilaisuus. Tu- livat kuin myötäjäisinä avioparin molemminpuolisen arvostuksen ja kunnioituksen saattamina. Vaikka Meimin ja Arvon elämä Kätkävaarassa vielä tänään sujuu, on huomistakin mietitty. Joudu- taanko muuttamaan Tervolan kes- kustaan palvelun ja hoivan kes- kelle? - Ei mihinkään niin kauan kuin kotona vähääkään kykenee elä- mään, on avioparin varma päätös. (PV)

lisäksi Kätkävaaraan perustettiin oma koulu vuonna 1952. Se toimi vuoteen 1996. Onnen hetkiä ja tulevaa Onnellisia hetkiä Meimi Kaarni- nen kertoo erityisesti kokeneensa toimiessaan maatalousnaisissa ja diakoniatoimikunnassa. - Niillä on ollut oma merkityk- sensä kylähengen vaalimisessa. Diakonian puitteissa juhlittiin äi- tienpäivät ja syntymäpäivät, joulut ja muut juhlat. Maatalousnaiset puursivat yhdessä ja toivat virkis- tystä retkillään. Arvo puolestaan nostaa arvoon kylätoimikunnan. Se jopa osti

Kemin, Keminmaan ja Tervolan kirkot avoinna Tiekirkkoina

n Ympäri maata on 266 Tiekirk- koa avainna matkailijoiden iloksi. Kirkkolaivan alueella ovat avoinna Kemin, Keminmaan ja Tervolan kirkot, joiden aukiolo- ajat alla. Lisäksi Lapissa on avoinna kymmenen muuta Tiekirkkoa.

Kirkkojen aukioloajat vaihtele- vat kirkoittain. Kauniit kirkot ja niiden huolella vaalitut ympäristöt tarjoavat levol- lisen vaihtoehdon muille taukopai- koille sekä runsaasti katsottavaa ja koettavaa kulttuurinnälkäisille tai hetken hiljentymistä kaipaaville.

Kemin kirkko (-10.8.) ma-pe klo 11–16 Keminmaan uusi kirkko (-5.8.) ke-su klo 11–17 Tervolan iso ja vanha kirkko (-31.8.) ma-to klo 7:30–15:30, pe -13.45 Muualla Lapissa avoinna ovat Tornion ja Alatornion, Rovaniemen, Kittilän ja Levin, Muonion, Enontekiön, Pyhätunturin, Inarin ja Utsjoen kirkot.

Made with FlippingBook - Online magazine maker