MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti
4 – 5 / 2025
PÄÄKIRJOITUS
85 Vuotta Yhdessä Muoviyhdistyksen täyttäessä tänä vuonna kunnioitettavat 85 vuotta ja on aika pohtia, miten yhdistyksemme on onnistunut toimimaan menestyksellisesti monien vuosikymmenten aikana. Muoviyhdistys sai alkunsa 1940 välirauhan aikana ja yhdis- tyksen tarkoitus oli yhdessä vahvempana verkostona saada varmistettua raaka-aineiden saanti Suomen muoviteollisuu- teen, joka oli sota-ajasta ja sen jälkeisestä sääntelystä johtuen haasteellista. Vasta sotien jälkeen alettiin tarkemmin mietti- mään mitä uuden ”Plastiikka”-aineen kanssa tehdään laajem- min. Myös nimi Muovi syntyi vasta 1947 ja ensimmäisen vuo- sikymmenyksen aikana alettiin kiinnittämään huomiota myös standardisointiin sekä levittämään muovitietoutta koko kansal- le. Yhdistyksen nimi vaihtui Muoviyhdistykseksi 1949 oltuaan Tekohartsiliitto ja sitä ennen Nappi- ja keinohartsiteollisuuden luottamusneuvosto.
ja terveydenhuollon henkilökunnan henkilösuojauksen, rokottei- den helpon käytettävyyden ja elintarvikkeiden turvallisen pak- kaamisen. Tuo ajanjakso oli, kaikesta negatiivisesta huolimatta, monella tapaa hyvä harjoitus miten yhteiskunta toimii poikke- ustilanteissa (ei vessapaperi olisi loppunut, jollei sitä hamstrattu) ja moneen asiaan sopeutui yllättävän hyvin, kuten maskin käyt- tö ja käsien desinfioiminen. Vaikka koronasta selvittiin, nyt ollaan uusien haasteiden edes- sä epävakaassa maailmantilanteessa, jossa tapahtuu toinen tois- taan hullumpia käänteitä. On nähtävissä myös positiivisia merk- kejä, kuten Suomen poliittisen kentän tarpeen vaatiessa pysty- vän tekemään yhteistyössä kovia päätöksiä, kun Suomeen koh- distuu uhka. Näistä esimerkkinä Natoon liittyminen, itärajan sulkeminen sekä Ottawan sopimuksesta irrottautuminen. Muoviyhdistyksen toiminnassa on useita hyviä elementte- jä. Erityisesti yksi asia pannaan merkille ulkomaita myöden, on jäsenistön kyky tehdä yhteistyötä yhdistyksen eteen. No eihän tuo ole uusi asia, siitähän koko Muoviyhdistys alkoikin.
Vuosikymmenet vierivät ja Suomi muuttui agraaritaloudes- ta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi ja muovilla oli koko ajan merkittävämpi rooli raaka-aineena. Kasvua oli rakennus, pak- kaus ja lääketeollisuudessa, mutta myös elektroniikkateollisuus lähti kasvuun – muovi oli selkeästi tulevaisuuden raaka-aine, jonka mahdollisuudet olivat rajattomat. Samalla myös Muovi- yhdistys kasvoi ja järjesti koulutusta, messumatkoja ja verkos- toitumismahdollisuuksia. 1990-luvulla vauhti sen kuin kiihtyi kännykkäteollisuuden käydessä ylikierroksilla, kunnes isot toimijat globalisaation myötä siirsivät tuotantoaan Aasiaan. Yhtäkkiä muovin mainee- seen tuli kolahdus, kun useita muovialalla työskenteleviä irtisa- nottiin ja tietyillä paikkakunnilla työttömyys nousi merkittäväs- ti. Näiden suurien tehtaiden koneita, robotteja ja oheislaitteita huutokaupattiin ja moni ruiskuvaluyritys sai hankittua ensim- mäisen robotin tai peräti ensimmäisen täyssähköisen ruiskuva- lukoneen! Samalla tehtiin monta pientä mutta tärkeää askelta tuotannon kehityksen ja kilpailukyvyn saralla. Myös koulutetut henkilöt saivat uusia työpaikkoja ja sijoittuivat muovialan eri haaroihin ja myös tätä kautta kerättyä osaamista saatiin levi- tettyä pienempiinkin yrityksiin. 2010-luvulla ympäristötietoisuus ja sitä kautta esiin tule- vat ongelmat, lähinnä jätteiden dumppaaminen mereen, toi mukanaan harvinaisen kielteistä julkisuutta muoville materiaalina. Moni muovialalla työllistynyt oli harmissaan, kun muovi raaka-aineena olikin kansan keskuudessa saa- nut huonon maineen. Suomen kannalta ympäristöongel- ma ei ollut merkittävä, kun huolehdimme pullopalautuk- sista ja käytimme kaupasta ostettua muovikassia seka- jätteiden roskakassina. Muoviyhdistys yhdessä Muo- viteollisuus ry:n kanssa puolusti muovin mainetta ja edelleen levittää sanomaa muovien tärkeydestä. Covid-19 -epidemia (pitääkö tämä nyt aina mainita joka paikassa) oli todella ikävä monella tavalla, mutta muovien ja muovin käytön näkökulmasta tämä aut- toi suurta yleisöä ja tavallisia ihmisiä ymmärtämään, ettemme pärjäisi ilman muovia tosi paikan tullen. Muovi mahdollisti mm. kansalaisten sekä sosiaali-
Fredrik Snellman Muoviyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
4–5/2025 MUOVIPLAST 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43 Päätoimittaja Mirja Juslin puh. 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
8 Sinituote on vastuullinen 6 Muottituote Group
Ulkoasu ja taitto Teroprint Oy, Lahti Suvi Ekholm
Sopenkorvenkatu 23, Lahti aineisto.lahti@teroprint.fi
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
42 Aikolon
19 MuoviGolf
Painos 1600 kpl
Painopaikka Teroprint Oy, Mikkeli
3 Pääkirjoitus 5 Historia 6 Muottituote Group 10 Plastep Oy 12 Coworking Day 13 Muoviyhdistys – kumppani
29 Yksinoikeus Biesterfel Nordicille 29 Tapahtumakalenteri 31 KOLMUNI: Maailma ilman muovia 32 Muovimaailman kiihkeä kesä 33 In Memoriam: Smått 34 In Memoriam: Halén 35 Muovin uudet kierrätysstandardit 36 Termipoliisi 38 Biohajoavista muoveista ratkaisu muovikriisiin 40 Addcomposites 42 Aikolon Oy 44 Driving Sustainable Innovation 48 Marko Koljonen Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi 49 Mo's corner 50 Uudet jäsenet
Lehdestä ilmestyy vuodessa kuusi numeroa
Tilaushinta kotimaahan 130 € / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 € / vuosi.
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
kestävän muovialan hankkeisiin 14 Vuoden Suomalainen Muovituote 16 Tieteestä ja Tekniikasta 18 ECCA 19 MuoviGolf ja SenioriGolf 2025 20 3D 22 KOMPO ja NPC 26 SPIRIT 28 Lujitemuosiseminaari 2025 28 Syyskokouskutsu
4 MUOVIPLAST 4–5/2025
HISTORIA: Poimintoja 1960-70 luvun Muoviviestistä
MuoviPlastit ja MuoviViestit myös ovat luettavissa Muoviyhdistyksen toimistolla.
Muottituotteen Korpilahden tehtaalla on viime aikoina tehty päivitystä niin laitteiden kuin halli- ja toimistotilojen osalta.
Muottituote Group investoi kestävästi - Kasvua kaikilla kolmella tehtaalla
Muottituote Group Oy teki ennätyksellisen 11,6 miljoonan euron liikevaihdon ja katseet on suunnattu tiukasti tulevaisuuden kasvuun. Perheyhtiö investoi Raumalla, Joensuussa ja Korpilahdella sijaitsevien tehtaidensa
tuotantoon ja toimitiloihin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Teksti: Marko Östman , Viestintäosakeyhtiö Bonde Kuvat: Muottituote Oy
Pohjoismaiden johtavaksi valmistajaksi ruiskuvalun ja muotin- valmistuksen toimialueilla tähtäävä Muottituote Group Oy elää vahvaa kasvun aikaa. Tavoitteet ovat selkeät ja niiden eteen teh- dään investointeja, joiden myötä toiminta laajenee ja asiakkaat saavat entistä kattavammat palvelut samalta kumppanilta. Jo yli 50 vuoden ajan toiminut raumalainen perheyritys laajensi toimintaansa liiketomintakaupoilla vuonna 2010 Joensuuhun ja vuonna 2024 Korpilahteen. Joulukuussa 2024 se osti porilaisen Karhumuovi Oy:n ruiskuvaluliiketoiminnan, joka on nyt siirret- ty osaksi Rauman tehdasta. – Kasvoimme viime tilikaudella hieman vajaat 30 prosenttia ja olemme tällä hetkellä samassa vauhdissa. Kasvu on jatkunut suunnitelmien mukaisena ja näemme vahvaa kasvua kaikil- la kolmella tehtaallamme. Tätä silmällä pitäen olemme tehneet erilaisia investointeja ja kehitystoimenpiteitä, Muottituote Group Oy:n toimitusjohtaja Tero Vanninen kertoo. Yksi yhtiön selkeistä vahvuuksista on kyky palvella asiak- kaitaan sekä ruiskuvalutuotannon että muottien valmistuksen osa-alueilla. Kolmen erilaisen tehtaan erikoisosaamisilla kyetään luomaan jokaiselle asiakkaalle yksilöllisiä tarpeita vastaavat rat- kaisut esimerkiksi teknologian ja kustannusrakenteiden osalta. – Nyt on lisääntyvissä määrin myös Aasiasta takaisin Suo- meen palaavaa tuotantoa. Tämä näkyy liikevaihdon kasvussa, sil-
Kaikki Karhumuovin koneet asennettuna Rauman tehtaalle ja tuotanto pyörii entistä tehokkaammin
lä teimme ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana saman lii- kevaihdon kuin viime vuonna 12 kuukaudessa, Vanninen jatkaa.
Karhumuovin toiminnot nyt Raumalla Muottituote osti vuonna 1952 toimintansa aloittaneen Karhu- muovin ruiskuvaluliiketoiminnan 23.12.2024. Kaupan myötä Muottituote sai hyvän ja yhtiölle soveltuvan konekannan sekä lisää ammattitaitoa ja uuden merkittävän asiakkaan Kajak Spor- tista, jonka kanssa Karhumuovi yhdistyi vuonna 2017. – Viiden uudehkon ruiskuvalukoneen ja lisähenkilöstön myö- tä kasvatimme kapasiteettiamme vastaamaan tämän hetkisiä ja myös tulevia tarpeita. Samassa yhteydessä saimme useita mie- lenkiintoisia asiakkuuksia ja projekteja sekä kasvatettua asiak- kaiden portfoliota, Vanninen sanoo ja jatkaa: – Liiketoimintakaupan myötä pystymme palvelemaan asiak- kaitamme entistä kattavammin. Meillä on nyt aiempaa laajem- mat jälkityöstömenetelmät, mistä esimerkkinä Raumalle Poris- ta siirretty valokuvantarkkaa painojälkeä epätasaisillekin mate- riaaleille tekevä tampopaino.
6 MUOVIPLAST 4–5/2025
Karhumuovin tehtaan toiminnot siirrettiin kevään aikana Porista Raumalle, viimeiset laitteet asennettiin toukokuussa. Henkilökunta siirtyi Muottituotteelle van- hoina työntekijöinä. – Tilojen optimoinnin myötä saimme koneet mahtu- maan Rauman tehtaallemme, mutta seuraavassa vai- heessa pitää alkaa siirtämään seiniä. Siihenkin meillä on jo alustavia suunnitelmia, joten pystymme vastaamaan kasvaviin tarpeisiin nopeallakin aikataululla, taustoittaa Vanninen. Korpilahdella päivitettiin konekantaa ja tiloja Vuoden 2024 alusta alkaen osana Muottituote Group Oy:tä toimineella Korpilahden tehtaalla on viime aikoi- na tehty päivitystä niin laitteiden kuin halli- ja toimis- totilojen osalta. Viime vuoden aikana tehtaan 24 ruisku- valukoneesta vaihdettiin kahdeksan uudempaan konee-
Uusi uppokipinäsolu asennettuna Rauman tehtaalle varustettuna Erowan automaatiolla.
seen. Lisäksi hallin lattiat pinnoitettiin uudelleen ja tuotannon layoutia virtaviivaistettiin, sekä tehtiin useita pienempiä paran- nuksia. Toimistotilat uusittiin täysin lattiasta kattoon. Kolmessa vuorossa pyörivällä tehtaalla työskentelee yhteensä 20 henkilöä. – Korpilahdella on nyt täysin nykyaikaiset toimisto-, neuvot- telu-, sosiaali- ja ruokalatilat. Vaihdoimme myös kaikki ikku- nat ja ovet sekä asensimme uudet ilmalämpöpumput. Kyseessä oli merkittävä investointi, jolla on on iso vaikutus työviihtyvyy- teen, ja palautteen perusteella työntekijät ovat ottaneet muutok- set ilolla vastaan, Vanninen kertoo ja jatkaa: – Olemme saaneet Korpilahdelle asiakkaiksi sellaisia toimijoi- ta, jotka ovat aikanaan olleet kyseisen tehtaan asiakkaita. Tämä on laajentanut portfoliota entisestään. Lisää tilaa ja kapasiteettia Joensuuhun Joensuun tehtaalle rakennettiin aiempien tilojen yhteyteen noin 600 neliön laajennus, minkä myötä luotiin paikat viidelle uudelle ruiskuvalukoneelle sekä lisää varastotilaa. Laajennus- osan rakennustyöt käynnistyivät ennen joulua ja käyttöönotto tapahtui toukokuun 2025 lopulla. – Joensuu on kasvanut vuosien varrella monin tavoin ja tämän laajennuksen myötä vastaamme kasvun vaatimiin tar- peisiin. Kyseisellä tehtaalla on tällä hetkellä noin 50 työnteki- jää ja lähitulevaisuudessa näemme rekrytointitarpeen noin 4-5 uudelle osaajalle, Vanninen sanoo. Laajennusosa mahdollisti myös konekannan kapasiteetin kasvattamisen ja tehtaalle on hankittu jo kolme uutta sähköis- tä ruiskuvalukonetta. Kaiken kaikkiaan ruiskuvalukoneita on Joensuun tehtaalla nyt yhteensä 16. – Joensuussa on viety automaatio kaikkein pisimmälle. Kai- kissa koneissa on robotit. Ne vastaavat nykypäivän ja asiakas- kuntamme tarpeisiin ja vaatimuksiin, toteaa Vanninen. Kestävän kehityksen vakaa tulevaisuus Kestävä kehitys on tärkeä osa Muottituote Groupin arkea, mikä näkyy nyt tehdyissä investoinneissa. Muutosten yhteydessä uusittiin esimerkiksi valaistustekniikkaa LED-valoiksi sekä teh- tiin Joensuun ja Rauman tehtaiden parkkipaikoille sähköauto- jen latauspisteet. Vastaavanlaiset asennetaan lähiaikoina myös Korpilahdelle. – Olemme pienentäneet Korpilahdella sähkönkulutusta uusil- la ilmalämpöpumpuilla. Joensuussa optimoimme ja nykyaikais- timme ilmanvaihtoa. Jokaisen tehtaan pihalle tulee akkuja, joi- den avulla saamme varattua sähkökapasiteettia itsellemme ja
pääsemme myös sähköyhtiöiden reserviin, Vanninen kertoo ja jatkaa: – Kestävä kehitys on jatkuva prosessi ja viemme sitä koko ajan eteenpäin. Asiakkaillamme on tietyt kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet, joiden mukaan myös me toimimme. Näi- den lisäksi meillä on omat tavoitteet esimerkiksi energian käy- tön ja kierrätyksen osalta. Muottituotteella katsotaan tulevaisuuteen kaikin tavoin luotta- vaisin mielin. Kuten mainittua, odotetaan kasvun jatkuvan vah- vana myös kuluvalla tilikaudella. – Nykyaikana ostetaan enemmän lähempää ja mahdollisim- man paljon saman katon alta. Tämä suuntaus tukee strategi- aamme, jossa tavoitteena on kasvaa sopivien tilaisuuksien tul- len järkevästi ja kannattavasti niin orgaanisesti kuin epäorgaa- nisesti. Tavoitteenamme on rikkoa 20 miljoonan euron liikevaih- don raja kolmen vuoden päästä, Vanninen sanoo.
Tero Vanninen on toiminut Muottituote Group Oy:n toimitusjohtajana toukokuusta 2023 alkaen. Tätä ennen hän työskenteli kuuden vuoden ajan Joensuun tehtaan johtajana.
Muottituote Group on vuonna 1973 perustettu rauma- lainen perheyritys. Yrityksellä on tehtaat Raumalla, Joensuussa ja Korpilahdella. Syyskuun lopussa päät- tyneellä tilikaudellaan Muottituote teki liikevaihdos- sa uuden ennätyksen 11,6 miljoonaa euroa. Muotti- tuotteen tavoitteena on kehittyä Pohjoismaiden joh- tavaksi valmistajaksi sekä ruiskuvalussa että muo- tinvalmistuksessa.
4–5/2025 MUOVIPLAST 7
Coreplast Laitila on nyt
SINGLE Halli 10 osasto H06 JSW Halli 13 osasto B77
STAR AUTOMATION Halli 11 osasto H74
MATSUI Halli 11 osasto I53 INMEX Halli 6 osasto D76
LIAD SMART Halli 11 osasto I54
Ota yhtey tt ä ja sovi tapaaminen! Sami Leppävuori 050 338 1844 Mauri Kautto 044 410 0145
UUSI NIMI Laadukkaita ja mittatarkkoja muovituoteratkaisuja jatkossakin.
sp-moulding.com
www.evomaxplastics.fi
8 MUOVIPLAST 4–5/2025
PCR MATERIALS FOR YOUR SUSTAINABLE APPLICATIONS RAVAPURA ®
• Up to 99% certified PCR content • Excellent processability and mechanical consistency
• Customisable grades for LDPE, LLDPE, HDPE, PP, ABS, and PS • Suitable for injection moulding, blow moulding, blown film, and extrusion • Produced in Europe for local supply and regulatory compliance
Explore the full portfolio!
+358 40 866 7575 support.fi@resinex.com www.resinex.com
CONTACT US FOR MORE SUSTAINABLE OPTIONS!
Possut tulossa uunista ja pian valmiina toimitettavaksi asiakkaille.
MUOVIOSAAMISTA ETELÄ-SAVOSTA
Plastep Oy perustettiin vuonna 2001, kun toimihenkilöporukka osti Eimon tehtaan Pertunmaalla. Siitä lähtien yritys on valmistanut muovituotteita ja kokoonpanoja Kuortin tehtaalla Etelä-Savossa.
Teksti: Heli Vesanto, Plastep Oy Kuvat: Plastep Oy
Plastepin toimitusjohtajana toimi pitkään Kristiina Ketomäki (Wessman). Vuonna 2021 johtoon astui Antti Zitting , joka oli toi- minut Plastepin hallituksen puheenjohtajana jo sitä ennen. Teollisuuden alihankintaa Plastepilla on vankka kokemus teollisuuden alihankinnasta ja sopimusvalmistamisesta; pääosa tehtaan tuotannosta tehdään toisille teollisuusyrityksille. Asiakkaita on monelta toimialal- ta, joten konekanta ja tuotannossa käytettävät materiaalit ovat monipuoliset. - Plastepilla ei ole koskaan säikähdetty projektin eksoottisia- kaan materiaaleja tai työkaluja. Asiakassegmenttien moninai- suus tuo mukanaan myös erilaisia sarjakokoja ja jatkojalostus- tarpeita, joten käsitöitä ja joustavaa automaatiota käytetään suju- vasti ja uusia valmistustapoja kehitetään aina tarpeen ilmetes- sä, toteaa Markku Ulmanen , joka on yksi Plastepin perustajista. Plastepin tehtaalla on 19 erikokoista ruiskuvalukonetta, joil- la onnistuu parin gramman painoisesta noin kilon painoiseen muovikappaleiden valmistaminen. Pienimpiä kappaleita mah- tuu kämmenelle muutaman kymmentä, suurimmat ovat tuolin istuinosia ja ostoskoreja. Jatkojalostukseen on käytettävissä ult- raäänihitsauslaitteita, lasermerkkausta, silikonidispenseri esi- merkiksi tiivisteiden tekoon, tarrottajia yms. Asiakkaiden tarve valmiisiin kokoonpanoihin korostuu vuo- si vuodelta. Suurin osa liikevaihdosta kulkee oman kokoonpa- nohallin kautta, missä omavalmisteisista muoviosista ja hankin- taverkostolta tuoduista metalli- ja kumiosista valmistuu nopeas- ti ja näppärästi muun muassa vedenpoistojärjestelmiä, maatalo- uskoneen osia tai rakentamisteollisuuden osakokonaisuuksia. Vaikka valtaosa alihankinnan asiakkaista on kotimaisia, Plas-
tepilta lähtee tavaraa ympäri maailmaa. Teknisiä tuotteita vie- dään Aasiaan, Amerikkaan ja Eurooppaan. Kuluttajatuotteiden myynti ulottuu vielä laajemmalle ja mukaan saadaan Afrikka ja Oseania. Palaset kestää aikaa Vuonna 2017 Plastep teki avauksen kuluttajatuotekauppaan ja osti Palaset-liiketoiminnan. Palaset-tuoteperheeseen kuuluu kodin ja toimiston säilytysratkaisuja sekä erimallisia säästö- lippaita. Muun muassa Kansallisosakepankin oravat, Yhdys- pankin maapallot ja Osuuspankin hipot ovat osa Palaset-histo- riaa. Ristomatti Ratian suunnittelemat ajattomat säilytyslaati- kot ovat olleet tuotannossa 1970-luvulta lähtien ja myyvät edel- leen ympäri maailmaa. Suurimpia viennin menestystarinoita ovat Afrikkaan menevät Fanttilippaat ja Kaukoitään matkaa- vat Karhulippaat. - Olemme varmasti Suomen, jos ei koko läntisen maailman suurin norsunviejä Afrikan suuntaan. Lippaiden ja säilytyslaa- tikoiden lisäksi Palaset-tuotemerkin alla valmistetaan myös vaatehenkareita, myymäläkoreja ja hieman reilumman kokoi- sia Äijä-Ämpäreitä. Erityisesti säästölippaiden vienti on ollut hyvässä nosteessa, kertoo toimitusjohtaja Zitting. - Kotimaassa Palaset on nostalgiamerkki, osa asiakkaista kyselee vieläkin vuosikymmeniä sitten lakkautettujen kuutioi- den perään. Koska tuotteiden muotoilu on ajatonta ja kestävää, suurin osa Palaset-tuotteista on edelleen relevantteja ja pidetään tuotannossa sellaisenaan. Pieniä harkittuja muutoksia tuotelin- jaan tehdään, mm. viime vuonna lanseerattiin medi- ja maxifan- tin väliin mahtuva semifantti, Zitting jatkaa.
10 MUOVIPLAST 4–5/2025
ja siirtää esim. reklamaatioista saatu informaatio reaaliaikaises- ti tuotannon käyttöön. Näin päästään pureutuman juurisyihin ja opitaan omista virheistä. Minkälainen jälki? Plastepilla on aloitettu tämän vuoden aikana hiilijalanjälkilas- kennat. Vaikka Plastep ei kokonsa puolesta kuulu CSRD:n (Cor- porate Sustainability Reporting Directive) piiriin, osa asiakkais- ta odottaa saavansa joko tuotteitten ympäristöselosteita (EPD) tai tuotekohtaisia GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaisia hiilijalanjälkilaskentoja, koska tarvitsevat nämä omaa raportointiaan varten. Kun laskelmia valmistuu, alkaa seuraava vaihe eli CO 2 -jalanjäljen pienentäminen. Odotetusti rahdeilla on suuri vaikutus sekä kokonaishiilijalan- jälkeen että yksittäisten tuotteitten hiilijalanjälkeen. Plastep on kiinnittänyt huomiota rahtien määrään ja kasvattanut hankin- nan eräkokoja, koska pienten erien usein kuljettaminen aiheut- taa turhan paljon hiilipäästöjä. Lisäksi hankintoja on keskitetty lähemmäs, toiselta mantereelta ostamiseen tarvitaan painavat syyt. Logistiikasta vastaava Eija Mäkelä operoi noin 150 toimit- tajan ostoja ja toimituksia joustavasti. - Vaikka emme ole laskeneet kaikkien yksittäisten rahtien hiilijalanjälkivaikutusta, tiedämme sen verran, että lyhyempi matka on yleensä parempi, joten se on hankinnalle hyvä nyrk- kisääntö. Lisäksi toimitusajat pysyvät paremmin hallinnassa, toteaa Mäkelä. Tehtaan sähkönkulutusta on seurattu jo pari vuotta: eri konei- den ja erityyppisten tuotteiden valmistuksen kWh/kg-kulutus- tietoja on kartoitettu. Tämä antaa hyvän pohjan tuotekohtaisten hiilijalanjälkilaskentojen toteuttamiselle ja auttaa suuntaamaan koneinvestointeja suurimpien energiasyöppöjen korvaamiseen. Muoviraaka-aineen hiilijalanjäljen alentaminen vaatii yhteis- työtä asiakkaiden ja raaka-ainetoimittajien kanssa; tämä työ näyttää lähteneen raaka-ainevalmistajien päädyssä käyntiin. Jo pelkkä nykytilan laskeminen vaatii raaka-aineiden valmistajilta tarkkoja tietoja, joita ei tällä hetkellä ihan kaikilta saa. Osa raa- ka-aineiden valmistajista tarjoaa matalahiilisempiä vaihtoehtoja perinteisten fossiilipohjaisten neitseellisten raaka-aineiden tilal- le esimerkiksi lisäämällä kierrätysmateriaalin määrää neitseelli- sen seassa tai modifioimalla luonnollisesti matalahiilisemmästä materiaalista (esim. PP) korvaajaa korkeamman hiilijalanjäljen materiaaleille (esim. PA6). Muovimateriaaleja käyttävän ruisku- valajan työpöydällä tilanne näyttää vielä hieman sekavalta, mut-
Heli Vesanto toimii Plastepilla
teknisenä johtajana.
Katse kohti vastuullista tulevaisuutta Työntekijän oikeudet ja ihmisoikeudet ovat 2000-luvun suoma- laisessa toimintaympäristössä itsestäänselvyyksiä. Esimerkik- si tasa-arvo ja syrjimättömyys, oikeus valita henkilöstölle edus- tajat, sopimukseen perustuvat työsuhteet ja kohtuulliset työajat ovat asioita, joita ei täällä pohjolassa oikeastaan tule edes huo- manneeksi. Samoin on tervehenkinen resurssipihiys, jossa kaik- ki käytetään hyödyksi, jos se on mahdollista pienellä vaivan- näöllä. Tältä pohjalta oli helppo lähteä rakentamaan Plastepin vastuullisuusjärjestelmää. Plastep on mukana EcoVadis-järjes- telmässä, jossa kaikki ESG:n osa-alueet arvioidaan vuosittain. - Viime kesän lopussa saavutimme pronssitason. Vastuulli- suustyö on vasta alussa, parantamispotentiaalia on vielä, ker- too tekninen johtaja Heli Vesanto . Plastepilla on koronavuosien jälkeen korvattu vanhoja tuo- tantokoneita uusilla vähemmän energiaa kuluttavilla koneilla ja investoitu mm. sisäisen kierrätyksen kapasiteetin nostoon, tehokkaamman raaka-ainekuivauksen mahdollistavaan kui- vurijärjestelmään ja täysin suljetun vesikierron toteuttamiseen. Kesät alkoivat olla niin kuumia, ettei alkuperäinen lauhdutus- kapasiteetti enää riittänyt. Vaihtoehtoina oli tuotannon sulke- minen hellekaudeksi tai puhtaan veden läpilaskeminen. Tilan- ne ei ollut kestävä, joten kesäkausille hankittiin lisäkapasiteet- tia tehtaan vesien jäähdyttämiseen. Hukan vähentämiseksi on luotu uusi sähköinen ohjejärjestel- mä, jolla työohjeet ja tarkastuspöytäkirjat tuodaan työpisteille. Ohjejärjestelmän tavoite on tallentaa tuotannon hiljaista tietoa
ta suunta on hyvä. Asiakkaat odottavat ruis- kuvalajalta paljon aloitteellisuutta tässä työs- sä, vaikka speksit omistaa asiakas. Etenemi- nen vaatii rohkeutta kokeilla ja sinnikkyyt- tä olla luovuttamatta ensimmäisellä esteellä. - Etelä-Savon kirkkaitten vesien ja laajojen salojen keskellä on selvää, että meidän paik- kamme ei ole olla osa ongelmaa, vaan osa ratkaisua. Yrityksenä tiedämme vastuum- me ja haluamme osoittaa, että muoviala voi olla kestävyyden rakentaja, ei sen este. Kuten Saimaan aallot hiovat kallioita, mekin hiom- me toimintatapojamme, jotta tulevat suku- polvet voivat ihailla samoja maisemia ja elää niiden tarjoamien mahdollisuuksien äärellä, pohtii Vesanto ja hymyilee.
Muun muassa Kansallisosakepankin oravat, Yhdyspankin maapallot ja Osuuspankin hipot ovat osa Palaset-historiaa, niin sanottuja nostalgiapankkeja.
4–5/2025 MUOVIPLAST 11
Olemme mukana Alihankintamessuilla Tampereella 30.9.-2.10.2025
Onko sinulla kiinnostava uutisvinkki? Onko yrityksesi tehnyt hankintoja tai tapahtunut muutoksia? Julkaisemme MuoviPlast-lehdessä lyhyitä muoviaiheisia yritysuutisia/tiedotteita.
Uudessa paikassa, AMT:n osastolla A645
Tervetuloa moikkaamaan meitä!
Tiedot voi lähettää: mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
Muoviyhdistyksen Coworking Dayssa verkostoiduttiin
Teksti ja kuva: Niina Leskinen, Muoviyhdistys ry
Muoviyhdistys järjesti historiansa ensimmäi- sen etätyöpäivän, Coworking Dayn jäsenilleen torstaina 14.8.2025 Riihimäen ABC:lla. Päivä oli oikein sopiva siitäkin syystä, koska parhaillaan oli käynnissä Coworking viikko ja samana päi- vänä vitettiin ensimmäistä kertaa Työystävän- päivää. Etätyöpäivään olivat tervetulleita kaikki Muoviyhdistyksen jäsenet, mihin aikaan vain päivän aikana. Yhteensä yli 10 Muoviyhdis- tyksen jäsentä saapui Riihimäelle, osa viipyi koko päivän ja osa piipahti tervehtimässä ja lounaalla. Päivän aikana saimme nauttia hyvistä kes- kusteluista ajankohtaisten asioiden ympäril- lä, uusista ideoinneista ja kontakteista, työnte- koa unohtamatta. Yhteistyökuvioita suunnitel- tiin. Tapahtuma sai heti hyvää palautetta ja sii- tä innostuneena Muoviyhdistys tulee toteutta- maan vastaavanlaisen päivän uudelleen ensi keväänä nelostien varressa Mäntsälän ST1:llä torstaina 23.4.2026.
12 MUOVIPLAST 4–5/2025
Get Materialsmart ® Reduce your environmental footprint Compare different materials and evaluate possible emission savings. Choosing one virgin material over another could be one way to proceed. Choosing wholly or partly recycled raw material as the basis could be another. We’ll help you with your calculations to make smart material choices!
Existing material ABS
Replacement POLYfill PP HBK
-61 %
1150
450 ton CO 2 e/Year
ton CO 2 e/Year
Simulate your calculation here!
PP | ABS | ASA | SAN | PC | PC/ABS | PC/ASA | PA6 | PA66 | PBT | PMMA | POM C
4–5/2025 MUOVIPLAST 13
Vaihtopäätiskiharja on Vuoden Suomalainen Muovituote
Voittaja julkistettiin Muoviyhdistyksen 85-vuotisjuhlassa neljän finalistin joukosta
Muoviyhdistys lanseerasi tänä vuonna uuden ja merkittävän tunnustuksen, Vuoden Suomalainen Muovituote -palkinnon, joka jaettiin ensimmäistä kertaa yhdistyksen 85-vuotisjuhlassa Helsingin Messukeskuksessa 5.9.2025.
Teksti: Esa Heritty, SUN Näkymä Oy Kuvat: Katko Oy, Lenkki Oy, Admor Composites Ltd ja Sinituote Oy
Tunnustuksen tavoitteena on nostaa esiin innovatiivisia, vas- tuullisia ja korkealaatuisia kotimaisia muovituotteita, jotka edus- tavat alan parhaita käytäntöjä ja edistävät vastuullisuutta. Kil- pailuun osallistuvilta tuotteilta odotettiin kotimaisuutta, vastuul- lisuutta sekä suunnittelun ja toteutuksen laadukkuutta. Tuoma- riston muodosti Muoviyhdistyksen hallitus, joka arvioi sekä pis- teytti ehdokkaat. Lukuisten ehdokkaiden joukosta valittiin neljä finalistia, jot- ka olivat Katko Oy:n asennuskotelo, Lenkki Oy:n jalkineen ulko- pohja, Admor Composites Ltd:n kuljetussäiliö ja Sinituote Oy:n vaihtopäätiskiharja. Voittajatuote vähentänyt merkittävästi neitseellisen muovin käyttöä Ensimmäisen Vuoden Suomalainen Muovituote -palkinnon voittajaksi valittiin Sinituote Oy:n vaihtopäätiskiharja, mitä on valmistettu jo vuodesta 1998 alkaen. Muoviyhdistyksen toimi- tusjohtaja Mirja Juslin on innoissaan sekä uudesta kilpailusta että voittajatuotteesta: - Hienoa olla mukana perustamassa uutta muovialan merkit- tävää tuotepalkintoa, ja kerrassaan upeaa päästä palkitsemaan pitkän linjan muovivalmistajan tuote. Erityisesti pidän siitä, että tätä tuotetta voivat käyttää aivan kaikki, ja siten pieniä valinto- ja arjessa tekemällä vaikuttaa positiivisesti ympäristön puoles- ta, Juslin summaa. Sinituotteen vaihtopäätiskiharja on kokonaisuudessaan val- mistettu kierrätysmuovista hiilineutraalisti, ja se onkin säästä- nyt muovia osana vaihtopäätuotesarjaa jo yli miljoonan kilon verran. Vaihtopääharjan ideana on säästää varsi ja vaihtaa vain kuluva osa. Näin muoviroskaa syntyy huomattavasti vähem- män, kun ei tarvitse heittää pois koko harjaa. Lisäksi harjaosaa voidaan pestä astianpesukoneessa, mikä pidentää entisestään tuotteen käyttöikää.
Rungon valmistamiseen käytetään Suomessa, suomalais- ten kuluttajien kierrättämiä muovipakkauksia, mutta tuotteen myyntialue on koko Pohjoismaat eikä vastaavaa konseptia juu- rikaan ole markkinoilla. Uutinen voitosta otettiin Sinituotteella iloisen yllättyneesti vastaan. - Olemme voitosta todella otettuja – tämä on suuri kunnia, laa- tu- ja ympäristöpäällikkö Marika Kilpivuori iloitsee ja jatkaa: - Tiskiharja on arkipäiväinen väline, mutta tällaiset tunnustuk- set osoittavat, että tavallisissakin käyttöesineissä voi piillä yllä- tyksiä. Vaihtopäätiskiharja on yksinkertainen, mutta ympäris- tön kannalta vaikuttava innovaatio, joka toimii ja siksi olen ollut tästä tuotteesta ylpeä jo ennen tätä voittoa.
Kaikki finalistituotteet täyttivät palkintokriteerit erinomaisesti
Tuomariston tehtävä ei todellakaan ollut helppo, sillä jokainen finalisti täytti palkintokriteerit erinomaisesti. Muoviyhdistyk- sen hallituksen puheenjohtaja Fredrik Snellman onkin erittäin tyytyväinen kilpailun saamaan vastaanottoon sekä ehdotettu- jen tuotteiden tasoon.
14 MUOVIPLAST 4–5/2025
Road Transportation Tanks Truck tanks, drawbar trailers, semitrailers..
- Haluaisin kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita yrityksiä. On hieno nähdä niin monia hyviä ehdokkaita, jotka osallistui- vat kilpailuun. Tämä osoittaa, että Suomen muoviteollisuus on sitoutunut toimimaan kestävän kehityksen linjalla, mikä on tärkeää, kun huolehdimme siitä, että alamme maine on posi- tiivinen nyt ja tulevaisuudessa, Snellman sanoo. Admor Composites Oy:n kuljetussäiliö on täysin kotimainen innovaatio, minkä tuotekehitys on tehty myös Suomessa ja tuotteet valmistetaan alusta loppuun Suomessa, Valkeakos- kella tarkalleen ottaen. Komposiittirakenteinen kuljetussäiliö on kevyempi kuin perinteiset kuljetussäiliöt ja sen ansiosta säiliöiden hyötykuor- ma kasvaa merkittävästi. Samanmittaisella kuljetusmatkal- la saadaan kuljetettua enemmän rahtia, joka pienentää myös kuljetettavan aineen hiilijalanjälkeä. Tuote on jo osoittanut tarpeellisuutensa ja kysyntää markki- nassa on. Säiliöitä on myyty jo 14 eri maahan, joten se on myös erinomainen suomalainen vientituote. Katko Oy:n asennuskotelo on monipuolinen asennuskotelo sähkölaitteille, mikä on suunniteltu ja se myös valmistetaan Suomessa. Asennuskotelo on tarkoitettu parantamaan sekä teollisuu- den että kuluttajasegmentin asiakkaiden sähköturvallisuutta, luontoa unohtamatta. Kotelossa on pyritty huomioimaan tuot- teen kokonaisvaltainen kuormitus ympäristölle, ominaisuuk- sista ja laadusta tinkimättä. Parhaillaan tutkitaan myös täy- sin kierrätetyn materiaalin ottamista käyttöön pakkauksessa. Tuotesuunnittelussa on otettu huomioon materiaalin kulu- tuksen minimointi ominaisuuksia karsimatta. Tuote on val- mistettu kierrätetystä polykarbonaatista. Valikoitu materiaali mahdollistaa erinomaisen korroosiokestävyyden sekä pitkä- ikäisen suojan kotelon sisällä oleville tuotteille. Suunnitteluvai- heessa minimikäyttöiäksi tuotteelle on määritelty 50 vuotta. Lenkki Oy:n jalkineen ulkopohja on suunniteltu Suomessa ja osa materiaalista on kotimaista alkuperää. Tuotteessa 30 % öljypohjaisesta termoplastisesta elastomeerista on korvattu kotimaassa käytöstä poistettujen Nokian Renkaat Oyj:n talvi- renkaiden kumijauheella. Kierrätetty materiaali on valmistettu Suomen Rengaskierrä- tys Oy:ssä. Granulointi termoelastiin tapahtuu myös Suomes- sa. Materiaaleista ja niiden kuljetuksista johtuvat co2e-päästöt ovat 46 % vähemmän kuin tavallisissa Lenkissä valmistetuis- sa jalkineen pohjissa. Tuote myös auttaa täyttämään lakisääteisiä vaatimuksia ja asetuksia, kuten Renkaiden Tuottajavastuu, Jätelain Etusijajär- jestys sekä Hiilineutraaliuden saavuttaminen, joten tuote hyö- dyttää myös muita toimijoita. Vuoden Suomalainen Muovituote -palkinto jaettiin juhlavassa tilaisuudessa - suuren suosion siivittämänä kilpailu saa varmasti jatkoa Muoviyhdistyksen 85-vuotisjuhlaa vietettiin arvokkaassa ja lämminhenkisessä tunnelmassa, missä paikalla olivat koti- maisen muovialan huippuosaajat, innovaattorit ja vastuulli- suuden edelläkävijät. Ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden Suo- malainen Muovituote -palkinnon julkistus oli yksi juhlan lukui- sista kohokohdista.
Kilpailu ja tilaisuus nostivat esiin kotimaisen valmistuksen ja kiertotalouden merkitystä nyt sekä tulevaisuudessa. Palkinnon voittanut tuote palkittiin erityisesti siitä, että se yhdisti onnistu- neesti kotimaisuuden, ympäristövaikutusten minimoinnin sekä loppukäyttäjän arkea helpottavan suunnittelun. Ensimmäistä kertaa järjestetyn kilpailun herättämä suuri kiin- nostus ja runsas osanotto osoittivat, että tarve tällaiselle tunnus- tukselle on ilmeinen. Muoviyhdistys ilmoittikin tilaisuudessa, että Vuoden Suomalainen Muovituote -palkinnosta tullaan teke- mään jatkuva perinne. Kilpailun jatkaminen antaa vuosittain yhä useammalle suo- malaiselle valmistajalle mahdollisuuden saada arvostettua tun- nustusta ja näkyvyyttä vastuullisesta työstään. Tulevina vuosi- na palkintoa kehitetään edelleen – tavoitteena on lisätä sen vai- kuttavuutta, tunnettuutta ja merkitystä koko suomalaisessa teol- lisuuskentässä sekä korostaa ja tuoda esiin muovin erinomaisia hyötyjä kiertotaloudessa ja vastuullisuudessa. Muoviyhdistys kiittää lämpimästi kaikkia osallistuneita sekä toivottaa ja kannustaa innolla tervetulleeksi seuraavaan kilpai- luun mukaan!
4–5/2025 MUOVIPLAST 15
Tieteestä & Tekniikasta
Rakennusmuovien kierrätyspotentiaali
Teksti ja kuva: Iida Saarimaa, Tampereen yliopisto
EU:n siirtyessä kohti kiertotaloutta useilla toimialoil- la vaaditaan kestäviä muutoksia. Rakennusteollisuu- den kestävyydestä keskustellaan usein, mutta yksi osa- alue on jäänyt vähemmälle huomiolle: Rakennusmuo- vien käyttö. Rakennusteollisuudessa käytetään noin 20 % kaikesta Euroopassa vuosittain kulutetusta muovista, mikä tekee siitä toiseksi suurimman muovien käyttä- jän pakkausteollisuuden jälkeen. Silti rakennusmuovi- en tarkkoja määriä tai koostumusta ei tunneta hyvin [1]. Samoin tietoa rakennusmuovien kierrätysasteesta Suo- messa on vain niukasti saatavilla. Kiertotalouden edistä- miseksi on siis tärkeää tarkastella myös rakennuksissa käytettävien muovien kierrätyspotentiaalia. Kierrätyksen haasteita Rakennusmuovien kierrätystä on yleisesti pidetty haas- teellisena muun muassa niiden suhteellisen vähäisen määrän vuoksi. Muovien osuus rakennuksen koko pai- nosta on arvioiden mukaan noin 0,8-2 %, mihin osaltaan vaikuttaa muovien pieni tiheys verrattuna muihin tyy- pillisiin rakennusmateriaaleihin. Lisähaasteen luo lukui- sien eri muovityyppien hyödyntäminen rakennuksissa, sekä niiden erottelu. Yleisimmät rakennusmuovit ovat PVC (polyvinyyli kloridi), PE (Polyeteeni), PP (Polypropee- ni) ja EPS (paisutettu polystyreeni) [1]. Kuva 1 havainnol- listaa näiden muovien osuutta rakennusten muoveista. On kuitenkin huomioitava, että määrät perustuvat rajal- lisiin arvioihin Suomesta ja Euroopasta, joten todelliset osuudet voivat erota kuvan arvoista. Kuten kuvastakin käy ilmi, muut muovit muodostavat merkittävän osuu- den. Tämä osuus kuitenkin muodostuu kymmenistä eri muovityypeistä, joista kukin edustaa vain pientä osaa kokonaisuudesta. Purkutilanteessa tämä voi johtaa usei- siin pienimassaisiin muovijätejakeisiin, joiden kierrät- täminen voi olla taloudellisesti haastavaa. Lajittelu on usein vaikeaa purun yhteydessä, minkä vuoksi muovit päätyvät usein samaan jakeeseen tai sekajätteen jouk- koon. Keräysmotivaatiota heikentää myös ajatus siitä, että muovit päätyvät joka tapauksessa poltettavaksi [2]. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.
Lisäaineiden merkitys kierrätykseen Kuten todettu, rakennusmuovien määriä sekä kierrätet- tävyyttä on tutkittu vain vähän. Olemassa olevat rapor- tit keskittyvät usein logistisiin ja taloudellisiin haastei- siin, joita ei tule vähätellä. Kuitenkin rakennus- ja pur- kumuovien materiaaliominaisuuksien tiedon puutteen vuoksi todellista kierrätyspotentiaalia on vaikea arvioi- da. Materiaaliominaisuudet määrittävät, minkälaisissa tuotteissa uusiomuovia voidaan käyttää, mikä usein vai- kuttaa siihen, onko kierrättäminen kannattavaa vai ei. Esimerkiksi muovien likaisuus voi luoda haasteita kier- rätykselle erityisesti ominaisuuksien näkökulmasta, sil- lä erilaiset kontaminaatiot, kuten hiekka, liimat tai beto- ni, voivat heikentää uusiomuovin laatua. Rakennusmuovien käyttöikä vastaa usein koko raken- nuksen elinkaarta, mikä erottaa ne tyypillisistä lyhyti- käisistä muoveista, kuten pakkauksista. Tämä tuo kierrä- tykseen omat haasteensa. Ehkä merkittävimmän haas- teen asettaa erilaiset haitalliset lisäaineet, joiden käyttö on nykyään kielletty. Pitkän käyttöiän vuoksi nykyään kiellettyjä lisäaineita voi esiintyä edelleen purettavien rakennusten muoveissa. Esimerkiksi tiettyjen ftalaattien käyttö loppui vuonna 2000, mutta ne vaikuttavat edel- leen muovimattojen kierrätettävyyteen [2]. Mikäli jon- kin lisäaineen käytölle on asetettu rajoituksia, ne koske- vat myös uusiomuoveja. Pahimmillaan tämä voi estää uusiomuovien käytön, mikäli keinoa lisäaineiden pois- tamiselle ei ole. Lisäksi rakennusmuovien pitkä käyttöi- kä altistaa muovit myös vanhenemiselle, mikä tarkoit- taa muovien ominaisuuksien heikkenemistä ajan myö- tä ympäristön vaikutuksesta. Toisaalta monet rakennus- muovituotteet sijaitsevat usein rakenteiden sisällä suo- jassa ympäristön vaikutuksilta. Rakennusmuovien kier- rättävyys on siis monitahoinen aihe, joka vaatii perus- teellista tarkastelua. STAR uppoutuu haasteisiin Näihin haasteisiin syvennytään parhaillaan käynnis- sä olevassa Suomen ympäristökeskuksen koordinoi- massa STAR (Sustainability Transition Through Promo-
16 MUOVIPLAST 4–5/2025
Yleisimmät rakennusmuovityypit ja niiden suhteelliset osuudet käytetyistä muoveista. PVC = polyvinyyli kloridi, PE = Polyeteeni, PP = Polypropeeni, EPS = paisutettu polystyreeni. Koostettu lähteistä [1–3]
ting Recycling) -projektissa, jonka tavoitteena on luo- da kokonaisvaltainen käsitys Suomen muovivirrois- ta ja yhdistää tieto muovien määrästä ja kierrätyskel- poisuudesta. [4] Tampereen yliopiston muovi- ja elasto- meeritekniikan tutkimusryhmässä suoritetaan raken- nusmuovien kierrätettävyyteen keskittyvä osuus. Tut- kimuksen tavoitteena on kerätä tietoa Suomen purku- muovien ominaisuuksista, jotta niiden uudelleenkäyt- töarvoa voidaan arvioida. Tutkimuksessa tarkastellaan vuosien 2024–2026 aikana purettavista rakennuksista kerättäviä muove- ja. Kohteiksi valikoituu rakennuksia, joiden purkutoimi- jat ovat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Tutkit- tavaksi valitut sovelluskohteet ovat EPS-eristeet, käyt- tövesiputket, muovilattiat, johdinten eristeet sekä säh- köasennustarvikkeet kuten pistorasiat ja asennusput- ket. Kerätyt näytteet tunnistetaan, lajitellaan sekä kier- rätetään mekaanisesti rouhimalla ja sulasekoittamal-
la ne homogeeniseksi materiaaliksi. Kierrätetyille näyt- teille tehdään useita mittauksia, joilla määritetään uusio- muovin termiset, mekaaniset ja reologiset eli prosessoi- tavuutta kuvaavat ominaisuudet. Lisäksi näytteille teh- dään haitta-ainetutkimuksia Amsterdamin teknisessä yliopistossa. Näin kerätään arvokasta tietoa siitä, miten rakennusmuovien elinkaari vaikuttaa muovien ominai- suuksiin ja voidaanko niitä hyödyntää uusissa sovellus- kohteissa. Rakennusmuovien kierrätyspotentiaali on monimut- kainen ja mielenkiintoinen kokonaisuus, joka ansaitsee suurempaa huomiota. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton; lisätietojen avulla voimme tunnistaa arvokkaat materi- aalivirrat ja kehittää tehokkaita kierrätysratkaisuja. Tut- kimuksella on keskeinen rooli rakennusmuovien arvon selvittämisessä ja uusien, kestävämpien ratkaisujen löy- tämisessä.
[1] Häkkinen T, Kuittinen M, Vares S. Plastics in buildings, https://ym.fi/documents/1410903/122689634/ Plastics+in+buildings.+A+study+of+Finnish+blocks+of+flats+and+daycare+centres.pdf
[2] Laitinen T, Riihimäki M, Puustelli J, et al. Purkumuovien mallintaminen julkisissa palvelurakennuksissa, 2022 https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Purkumuovien+mallintaminen+julkisissa+palvelurakennuksissa.pdf
[3] Building & construction. Plastics Europe, https://plasticseurope.org/sustainability/sustainable-use/ sustainable-building-construction/
[4] Kierrätyksen edistäminen kestävyysmurroksen ajurina: Suomen muovivirtojen mallintaminen (STAR), https://www.syke.fi/fi/projektit/kierratyksen-edistaminen-kestavyysmurroksen-ajurina-suomen-muovivirtojen- mallintaminen-star
4–5/2025 MUOVIPLAST 17
European Circular Composite Aliance (ECCA) - Vaikutetaan yhdessä
EuCIA:n (European Composite Industry Association) aloitteesta on lähdetty muodostamaan eurooppalaista komposiittialan yhteisöllisyyttä uudella tavalla. Nyt on mahdollista liittyä European Circular Composite Alliance -yhteistyöhön (ECCA). Muoviteollisuus ry:n Komposiittijaosto luonnollisesti on tässä mukana.
Teksti: Pirjo Pietikäinen, Muoviteollisuus ry Kuvat: Eucia.eu
ECCA MEMBERS BY COUNTRY (On July 1 st , Total 117)
ECCA:n tavoitteena on saada yhteistyöhön kaikki komposiit- tien arvoketjun toimijat mahdollisimman laajasti. Komposiittien kierrätyksen tehostamisessa on paljon tekemistä, sillä tämän hetken arvion mukaan komposiittijätettä (kertamuovimatrii- si) on 914 kt ja näistä kierrätetään arviolta 5-10 kt. Lyhyen aika- välin tavoitteena on saada 228 kt kierrätyksen ja/tai uudelleen- käyttämisen piiriin erilaisten tekniikoiden kehittyessä teolli- seen mittakaavaan. Toiminnan missioon kuuluu se, että pystytään nykyistä paremmin osoittamaan, että komposiitit kuuluvat kierrätystalo- udessa arvokkaisiin resursseihin. Päämääränä on myös edistää sitä, että kierrätetyt komposiittimateriaalit ja materiaalit kom- posiiteista löytävät tiensä raaka-ainemarkkinoille. Tätä edis- tetään esimerkiksi kehittämällä kierrätysstrategioita ja ohjeis- tusta tuotteiden suunnittelijoille sekä materiaalien kehittäjille. Tavoitteiksi ECCA:ssa luetellaan: ■ Laaja tietoisuus kierrätettyjen komposiittien käyttämisen eduista ja mahdollisuuksista ■ Uudet investoinnit komposiittien kierrätykseen ja R&D-hankkeisiin ■ Lajitellun komposiittijätteen laadulle standardoituja arvi- ointimenetelmiä ■ Kierrätettyjen komposiittien käytön harmonisoitu seuran- ta EU-alueella ■ Teollisuuden vapaaehtoiset sitoumukset käyttää kierrätet- tyjä komposiitteja ■ Sitoutuneet työryhmät, joilla koordinoidaan ECCA-toiminnasta European Circular Composite Aliance julkistettiin JEC Wor- ld 2025 -messuilla ja Letter of Intent sai yli 100 allekirjoitusta jo kolmen messupäivän aikana. Varsinainen ECCA-julistus tapah- tui toukokuun puolessa välissä ja heinäkuun alkuun mennessä siihen oli liittynyt 120 yritystä ja yhteisöä. Siinä vaiheessa Suo- mesta oli mukana 5 osallistujaa. Kun tarkastellaan ECCA:an mukaan ilmoittautuneita, voidaan huomata, että kierrättäjät olivat hyvin edustettuina (22 kpl) ja myös suunnittelijoita oli saatu mukaan mukava määrä. Mie- lenkiinnolla seurataan, minkälaisella kokoonpanolla työ läh- tee käyntiin. ECCA-työskentely tapahtuu työryhmissä, joiden ensimmäiset kokoukset ovat elokuun viimeisellä viikolla. Työryhmien teemat on esitetty kuvassa. Heinäkuun kokouksessa EU-näkökulmaa toi esille Laure Bail- lageon (EU Comission Policy Officer, DG GROW). Hän näki, että
2
ECCA MEMBERS BY CATEGORY (On July 1st, Total 117) ECCA-jäsenet maittain 1.7.2025.
2
ECCA-jäsenet kategorioittain.
ECCA on hyvin ajankohtainen, sillä kiertotalous on EU:n Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman (helmikuu 2025) fokuksessa, yksi sen kuudesta liiketoiminnan ajurista. Puhtaan teollisen kehityk- sen ohjelma on strategia, jolla vahvistetaan Euroopan teollisuu- den kilpailukykyä ja resilienssiä ja edistetään samalla hiilestä irtautumista. EU:n kiertotaloussäännöstö tavoittelee tehokkaam- paa ja laajempaa kierrätystä ja sitä, että teollisuus korvaa neit- seellisiä raaka-aineista kierrätysraaka-aineilla enenevässä mää- rin. Myös jätteiden kaatopaikoille sijoittamisen ja niiden poltta- misen vähentäminen kuuluu EU:n tavoitteisiin. Suomessa ollaan näissä asioissa jo edellä, kun orgaanisen jätteen kaatopaikka- kielto on ollut voimassa jo vuodesta 2026 ja jätettä ei vain pol- teta, vaan kaikissa polttolaitoksissa toimii lämmön talteenotto. The Circular Plastics Alliance (CPA) toimii ECCA:n mallina ja esikuvana. CPA:n toiminnan aikana saatiin merkittävästi lisättyä keskustelua ja tiedonvaihtoa poliittisten päättäjien ja muovia-
18 MUOVIPLAST 4–5/2025
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52Made with FlippingBook - Online magazine maker