Tieteestä & Tekniikasta
Rakennusmuovien kierrätyspotentiaali
Teksti ja kuva: Iida Saarimaa, Tampereen yliopisto
EU:n siirtyessä kohti kiertotaloutta useilla toimialoil- la vaaditaan kestäviä muutoksia. Rakennusteollisuu- den kestävyydestä keskustellaan usein, mutta yksi osa- alue on jäänyt vähemmälle huomiolle: Rakennusmuo- vien käyttö. Rakennusteollisuudessa käytetään noin 20 % kaikesta Euroopassa vuosittain kulutetusta muovista, mikä tekee siitä toiseksi suurimman muovien käyttä- jän pakkausteollisuuden jälkeen. Silti rakennusmuovi- en tarkkoja määriä tai koostumusta ei tunneta hyvin [1]. Samoin tietoa rakennusmuovien kierrätysasteesta Suo- messa on vain niukasti saatavilla. Kiertotalouden edistä- miseksi on siis tärkeää tarkastella myös rakennuksissa käytettävien muovien kierrätyspotentiaalia. Kierrätyksen haasteita Rakennusmuovien kierrätystä on yleisesti pidetty haas- teellisena muun muassa niiden suhteellisen vähäisen määrän vuoksi. Muovien osuus rakennuksen koko pai- nosta on arvioiden mukaan noin 0,8-2 %, mihin osaltaan vaikuttaa muovien pieni tiheys verrattuna muihin tyy- pillisiin rakennusmateriaaleihin. Lisähaasteen luo lukui- sien eri muovityyppien hyödyntäminen rakennuksissa, sekä niiden erottelu. Yleisimmät rakennusmuovit ovat PVC (polyvinyyli kloridi), PE (Polyeteeni), PP (Polypropee- ni) ja EPS (paisutettu polystyreeni) [1]. Kuva 1 havainnol- listaa näiden muovien osuutta rakennusten muoveista. On kuitenkin huomioitava, että määrät perustuvat rajal- lisiin arvioihin Suomesta ja Euroopasta, joten todelliset osuudet voivat erota kuvan arvoista. Kuten kuvastakin käy ilmi, muut muovit muodostavat merkittävän osuu- den. Tämä osuus kuitenkin muodostuu kymmenistä eri muovityypeistä, joista kukin edustaa vain pientä osaa kokonaisuudesta. Purkutilanteessa tämä voi johtaa usei- siin pienimassaisiin muovijätejakeisiin, joiden kierrät- täminen voi olla taloudellisesti haastavaa. Lajittelu on usein vaikeaa purun yhteydessä, minkä vuoksi muovit päätyvät usein samaan jakeeseen tai sekajätteen jouk- koon. Keräysmotivaatiota heikentää myös ajatus siitä, että muovit päätyvät joka tapauksessa poltettavaksi [2]. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.
Lisäaineiden merkitys kierrätykseen Kuten todettu, rakennusmuovien määriä sekä kierrätet- tävyyttä on tutkittu vain vähän. Olemassa olevat rapor- tit keskittyvät usein logistisiin ja taloudellisiin haastei- siin, joita ei tule vähätellä. Kuitenkin rakennus- ja pur- kumuovien materiaaliominaisuuksien tiedon puutteen vuoksi todellista kierrätyspotentiaalia on vaikea arvioi- da. Materiaaliominaisuudet määrittävät, minkälaisissa tuotteissa uusiomuovia voidaan käyttää, mikä usein vai- kuttaa siihen, onko kierrättäminen kannattavaa vai ei. Esimerkiksi muovien likaisuus voi luoda haasteita kier- rätykselle erityisesti ominaisuuksien näkökulmasta, sil- lä erilaiset kontaminaatiot, kuten hiekka, liimat tai beto- ni, voivat heikentää uusiomuovin laatua. Rakennusmuovien käyttöikä vastaa usein koko raken- nuksen elinkaarta, mikä erottaa ne tyypillisistä lyhyti- käisistä muoveista, kuten pakkauksista. Tämä tuo kierrä- tykseen omat haasteensa. Ehkä merkittävimmän haas- teen asettaa erilaiset haitalliset lisäaineet, joiden käyttö on nykyään kielletty. Pitkän käyttöiän vuoksi nykyään kiellettyjä lisäaineita voi esiintyä edelleen purettavien rakennusten muoveissa. Esimerkiksi tiettyjen ftalaattien käyttö loppui vuonna 2000, mutta ne vaikuttavat edel- leen muovimattojen kierrätettävyyteen [2]. Mikäli jon- kin lisäaineen käytölle on asetettu rajoituksia, ne koske- vat myös uusiomuoveja. Pahimmillaan tämä voi estää uusiomuovien käytön, mikäli keinoa lisäaineiden pois- tamiselle ei ole. Lisäksi rakennusmuovien pitkä käyttöi- kä altistaa muovit myös vanhenemiselle, mikä tarkoit- taa muovien ominaisuuksien heikkenemistä ajan myö- tä ympäristön vaikutuksesta. Toisaalta monet rakennus- muovituotteet sijaitsevat usein rakenteiden sisällä suo- jassa ympäristön vaikutuksilta. Rakennusmuovien kier- rättävyys on siis monitahoinen aihe, joka vaatii perus- teellista tarkastelua. STAR uppoutuu haasteisiin Näihin haasteisiin syvennytään parhaillaan käynnis- sä olevassa Suomen ympäristökeskuksen koordinoi- massa STAR (Sustainability Transition Through Promo-
16 MUOVIPLAST 4–5/2025
Made with FlippingBook - Online magazine maker