Työpajamateriaaleja ja muistiinpanoja (Kuva: Katerina Medkova)
lisuuden volyymia ei enää voida lisätä, mutta jalostusastetta on mahdollista nostaa muun muassa selluloosasta ja ligniinistä bio- hajoavia muovituotteita valmistamalla. Työpajassa pohdittiin myös, ovatko biomuovigranulaatit tar- peeksi tasalaatuisia ja vastaavatko ne kaikkiin materiaalivaa- timuksiin. Lainsäädännön epävarmuus, valmistusstandardien puutteellisuus biomuovien raaka-aineille, raaka-aineiden riit- tävyys, sidosryhmien sitoutumattomuus kiertotalouteen sekä osaavan työvoiman saatavuus nostettiin myös esille merkittä- vinä haasteina arvoketjujen muodostamiselle. Toisaalta lainsää- däntö nähdään myös tärkeänä ajurina kiertotaloudelle: kiristy- vät vaatimukset esimerkiksi pakkausten kierrätettävyydelle voi- vat ponnauttaa biomuovien kehitystä merkittävästi eteenpäin. Lahden kaupungin näkökulmasta yhteistyö muovialan toimijoi- den kanssa on erityisen tärkeää, jotta esimerkiksi hankintakri- teerejä voidaan muokata tietoon perustuen biomuovikiertota- loutta tukevaksi. Biomuoviarvoketjujen muodostuminen vaatii uudenlaista logiikkaa Biomuovien tulevaisuus ei ratkea yksittäisillä teknologisil- la läpimurroilla vaan koko arvoketju pitää saada toimimaan – raaka-aineiden keruusta ja esikäsittelystä aina tuotteiden hyö- dyntämiseen ja kierrätykseen asti. Biomuoviarvoketjujen muo- dostuminen vaatii myös aivan uutta logiikkaa ja ajattelutavan muutosta: aikaisemmin jätteeksi mielletystä sivuvirrasta muo- dostuukin resurssi ja lisäarvoa alueelle. Käytännön ratkaisu- ja uudenlaiseen logiikkaan perustuvien biomuoviarvoketjujen kehittämiseksi tutkitaan ja testataan parhaillaan käynnissä ole- vissa hankkeissa: EU Horizon hanke Circular Systemic Soluti-
ons for Cooperating Regions in the Fields of Water, Biowaste and Food Packaging (CircSyst); Ympäristöministeriön hanke Puhdis- tamolietteen arvokomponentit (PULINA); ja Euroopan aluekehi- tysrahaston hanke Kasvibiomassan hiili uusiutuviksi materiaa- leiksi (HUUMA). Hankkeiden toteutuksesta vastaavat LAB-am- mattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto. Päijät-Hämeellä on nyt erinomainen tilaisuus nousta kiertota- louden suunnannäyttäjäksi ja rakentaa biomuoveihin perustu- vaa, kestävää liiketoimintaa. Alueen vahva tutkimus- ja kehitys- pohja, osaaminen ja TKI-infrastruktuuri tarjoavat vankan perus- tan innovaatioille, jotka voivat muuttaa koko alan suuntaa ja luo- da uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kirjoittajista: ■ Riikka Savijärvi on ympäristöpolitiikan maisteri ja ympä- ristöteknologian insinööri. Hän työskentelee LAB-ammatti- korkeakoulussa TKI-asiantuntijana. ■ Mari Eronen on ympäristötekniikan diplomi-insinööri ja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tutkijana ja pro- jektipäällikkönä. ■ Merja Kontro on Helsingin yliopiston yliopistolehtori ja Ekosysteemit ja Ympäristö -tutkimusohjelman varajohtaja. Linkit hankkeiden nettisivuille: CircSyst - Circular Systemic Solutions for Plastic, Packaging, Bio-Waste, and Water | LAB.fi (Horizon Europe) HUUMA - Kasvibiomassan hiili uusiutuviksi materiaaleiksi - Muovipoli (Euroopan aluekehitysrahasto) Puhdistamolietteen arvokomponentit | LAB.fi (Ympäristömi- nisteriö)
4–5/2025 MUOVIPLAST 39
Made with FlippingBook - Online magazine maker