Sinfonia Lahti käsiohjelma Wienin viemää
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
TORSTAI 30 /
1 25
klo 18.30 Sibeliustalo
TULEVAISUUDEN TOIVOT
Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan opiskelijat: Adomas Morkunas Julie Røssland Vincent Siret Kasmir Uusitupa Lotus Tinat, viulu Sakari Oramo, kapellimestariopiskelijoiden ohjaaja Franz Schubert: Sinfonia nro 8 h-molli D.759 “Keskeneräinen”
25 min
Allegro moderato Andante con moto Jean Sibelius: Viulukonsertto d-molli op. 47
31 min
Allegro moderato Adagio di molto Allegro ma non tanto väliaika Allegro molto moderato Allegretto moderato Poco vivace Allegro molto
20 min
Jean Sibelius: Sinfonia nro 6 d-molli op. 104
28 min
Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Emilie Gardberg ja Maija Kylkilahti
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
ARVOISAT SINFONIA LAHDEN KUULIJAT,
Tämän illan konsertti tarjoaa yhden näkökulman Suomessa opiskelevien lahjakkaiden kapellimestarien työhön. Kapellimestariluokka on orkesterille hyvin kiitollinen mahdollisuudesta val- mistaa kausikonsertti kanssaan. Illan konsertissa johtaa neljä sangen pitkällä olevaa opiskelijaa, joiden kansa- laisuudet (Liettua, Norja, Ranska, Suomi) kertovat luokan kansainvälisestä luon- teesta. Illan ohjelmisto koostuu lahtelai- syleisölle varsin tutuista teoksista. Pro- fessorin työssäni olen pitänyt erityisen tärkeänä, että muualta kuin Suomesta tulevat opiskelijat saavat mahdollisim- man syvällisen, omakohtaisen kosketuk- sen Jean Sibeliuksen musiikkiin. Myös wieniläisklassikkojen johtamisen salat ja solistien kanssa työskentely kuuluvat opetuksen perusteisiin, kuten myös vaikkapa uusin musiikki (yhteistyössä mm. sävellysluokan kanssa) ja keskieu- rooppalainen romanttinen traditio. Vertaisoppiminen on osoittautunut verrattoman hienoksi työkaluksi kapel- limestariopinnoissa. Koulutusohjelmat kestävät 2,5 ja 5,5 vuotta, ja opiskelijoi- den ikähaitari voi vaihdella alta 20-vuo- tiaista yli kolmekymppisiin. Mukaan mahtuu monenlaista kokemustasoa, mutta opiskelijoita yhdistää... Niin, mikä? Palava kiinnostus musiikkiin ja johta-
miseen, yhdistettynä poikkeuksellisen hyviin musiikillisiin vaistoihin. Näitä ominaisuuksia jokavuotisissa pääsy- kokeissa haetaan. Luokalle pääsee prosentti tai kaksi hakijoista, mutta heil- täkin tuleva menestys ammatissa vaatii poikkeuksellisen kovaa työtä ja myös ripauksen onnea. Nautinnollista konserttia oman upean orkesterinne Sinfonia Lahden, sekä nuorten lupausten parissa! Sakari Oramo Orkesterinjohdon ja orkesterikoulutuksen professori Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
FRANZ SCHUBERT: KESKENERÄINEN
korkealle, että sen ylittämiseen kului myöhemmiltä romantiikan mestareilta- kin vielä vuosikymmeniä. Teos avautuu synkein tunnelmin sinfoniakirjallisuudessa harvinaisessa sävellajissa, h-mollissa. Sinfonian ehdottomasti mieleenpainuvin episodi on valoisa sivuteema, joka on jälleen kaunis osoitus Schubertin synnynnäi- sestä kyvystä luoda tarttuvia melodioita. Sävelmä on saanut runsaasti uusio- käyttöä myös irrallaan alkuperäisestä yhteydestään. Avausosassa näyttäytyy myös Schuber- tin erehtymätön dramaturginen vaisto erilaisten sävyjen ja tunnetilojen vaihte- lun myötä. Allegro moderatossa asete- taan vastakkain tummuus ja valoisuus sekä synkkyys ja lohdullisuus. Andante con moto –osaa luonnehtivat hieman ripeämpi tempo ja kirkas duurisävellaji. Kaiken idyllin keskeltä poiketaan ajoit- tain dramaattisiin tunnelmiin kuin muis- tumana ensiosasta. Melodikko Schubert on tässäkin osassa parhaimmillaan kauniin klarinettiteeman parissa. Schubertin kahdeksatta sinfoniaa kutsutaan joskus ensimmäiseksi romanttiseksi sinfoniaksi, koska se tuo lyyrisiä sävyjä perinteisen sonaatti- muodon ankaraan rakenteeseen. Myös orkestraatiossa esiintyy tiettyjä soitin- kombinaatioita ja sointivärejä, jotka enteilevät jo myöhempää romantiikkaa. Pekka Miettinen
Loppuvuodesta 1822 Grazin musiikkiyh- distys myönsi Franz Schubertille (1897– 1828) kunniakirjan palkitakseen hänet siihenastisista saavutuksista säveltai- teen alalla. Kiitoksena tästä säveltäjä lähetti seuralle orkesteriteoksen, joka oli otsikoitu sinfoniaksi. Kaksi täydellistä osaa ja luonnoksia kolmanteen osaan sisältänyt käsikirjoitus päätyi sittem- min seuran johtotehtävissä toimineelle säveltäjä Anselm Hüttenbrennerille. Schubertin ystävänä tunnettu Hüttenb- renner viivytteli tuntemattomasta syystä teoksen esiintuomista. Kantaesityk- sensä sinfonia sai vasta 1865, miltei 40 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen. Suurta ihastusta herättäneen sinfonian kaksiosaisuutta ihmeteltiin jo ensikuu- lemalta. Sinfonian olisi pitänyt aikakau- den standardien mukaan sisältää neljä osaa. Niinpä tavaksi tuli lisätä teoksen loppuun musiikkia Schubertin muista sävellyksistä. Myöhemmin on todettu teoksen tulevan aivan hyvin toimeen kahdellakin osalla. Miksi vain kaksi osaa? Ajanpuuttesta ei voinut olla kyse, koska Schubertilla olisi ollut kuutisen vuotta elinaikaa jäljellä teoksen viimeistelemiseen. Spekulaatioita riittää, ja syitä on etsitty vaikkapa veneerisen taudin aiheut- tamasta masennuksesta: Schubert ei kenties halunnut palata teokseen, jonka syntyaikoihin hän tämän kohtalokkaan tartunnan sai. Itseluottamuksen puute on saattanut myös vaikuttaa. Schubertin kuuluisa aikalainen ja samassa kaupun- gissa majaillut Beethoven oli ehtinyt asettaa sinfoniamusiikin riman niin
JEAN SIBELIUS: VIULUKONSERTTO
Lydia Rosengrenille säveltäjän tulevista hankkeista: ”Lisäksi on 20 valmiina balet- tinumeroa, joista valitettavasti puuttuu teksti, ja viulukonsertto orkesterin kanssa ja suuri orkesterifantasia ovat luonnok- sina.” Muutama viikko tämän jälkeen Sibelius itse vahvisti kirjeessään Aino-vai- molleen, että konsertto on työn alla. Vuonna 1903 ja alkuvuodesta 1904 hän työskenteli konserton parissa muiden hankkeiden ohessa keskittyen siihen lisääntyvällä intensiteetillä kuukausien edetessä. Hän oli pidättäytynyt yllättävän pitkään urallaan ennen tarttumistaan konserttomuotoon. Ja kun hän ryhtyi konserttosäveltäjäksi, se tapahtui täysin purjein: kirjoittaen omalle instrumentil- leen (vaikkakin paljon yli omien teknisten valmiuksiensa), hän teki merkittävien mittasuhteiden teoksen, joka alkupe- räisessä muodossaan on pituutensa puolesta vertailukelpoinen Tšaikovskin ja Brahmsin viulukonserttojen kanssa, eikä paljoa lyhyempi Beethovenin konserttoa. Viulukonserttoa voidaan pitää Sibeliuk- sen viimeisenä, kansallisromanttiseen tyyliin kirjoitettuna suurena orkesterite- oksena. Niin temaattisesti kuin tun- nelmansa puolesta sillä on enemmän yhteistä hänen myöhäiseltä 1880-luvulta peräisin olevien, lämpimän romanttisten kamarimusiikkiteostensa kuin symbolis- mista innoituksensa saaneiden 1890- luvun sävelrunojensa kanssa. Hidas osa on rikkaan ja jalon melo- dian sisältävä, ilmeikäs ja mietteliäs romanssi, kun taas finaalilla on maanlä- heinen, poloneesimainen luonne – joka tulee säveltäjän mukaan ”soittaa täy- dellisellä hallinnalla. Nopeasti, totta kai, mutta ei sen nopeammin kuin että se voidaan soittaa täydellisesti von oben .” Andrew Barnett
Viulukonserton tarina sisältää sibeliaani- sen legendan ainekset: kuinka rahaton säveltäjä kamppaili vastustaakseen Hel- singin kalliiden ravintoloiden houkutuksia tarpeeksi kauan saadakseen teoksen valmiiksi; kuinka epätoivoinen rahatilanne pakotti hänet antamaan teoksen ensi- esityksen tunnustetun virtuoosin, alun perin lupauksen ensiesityksestä saaneen Willy Burmesterin sijasta vähäpätöi- semmälle soittajalle, Viktor Nováčekille; kuinka Nováčekin virheelliset esitykset helmikuussa 1904 saivat Sibeliuksen korjaamaan konserttoa huomattavasti lyhentäen sitä ja poistaen joitain sen suurimmista teknisistä haasteista (vaikka se säilyikin erittäin vaikeana kappaleena soittaa); ja kuinka sen korjattu versio kan- taesitettiin lokakuussa 1905 Berliinissä Karel Halířin ja Richard Straussin toimesta, minkä Burmester näki toisena loukkauk- sena taiteilijapersoonaansa kohtaan. Konserton tarina oli itse asiassa alkanut jo monia vuosia aiemmin. Niinkin aikai- sin kuin 1899 oli Sibelius vihjannut Adolf Paulille aikomuksistaan kirjoittaa tuon- kaltainen kappale, ja seuraavassa kesä- kuussa hän sai kirjeen ”X”:ltä kysyen: ”Uskaltaisiko tulevaisuudessa toivoa viulukonserttoa tai fantasiaa orkesterin kanssa?” ”X” osoittautui paroni Axel Carpelaniksi, josta tulisi myöhemmin säveltäjän läheinen ystävä ja uskottu sekä myös taloudellisen tuen järjestäjä. Sibelius näyttäisi aloittaneen toteuttaa unelmaansa kesällä 1902 viettäessään joitain aikoja Tvärminnessä Hangon lähellä. Silloin hänen luonaan vieraili Car- pelan, joka kertoi innoissaan serkulleen
JEAN SIBELIUS: SINFONIA NRO 6
ensimmäisen, kolmannen ja neljännen osan avaussivuilla ei toden totta ole etu- merkintää, on todennäköisesti soveliaam- paa kutsua teosta pikemmin ”sinfoniaksi doorisessa moodissa” kuin ”sinfoniaksi d-mollissa” (partituurin etusivulla ei ole mitään mainintaa sävellajista). Osa sinfo- nian materiaalista on koraalimaista, mutta Sibelius ei lainaa tai sävellä nimenomaisia koraaliteemoja. Sen sijaan hän viittaa epä- suorasti uskonnollisiin käsitteisiin, joilla ei ole välitöntä paikkaa hänen visiossaan sinfoniasta absoluuttisena musiikkina. Kuudennen sinfonian tekstuuria hallitse- vat jouset. Koko teoksen motiivien perus- materiaali löytyy levollisesta, polyfonisesta avauksesta: laskeva fraasi aivan alussa ja pian tämän jälkeen nouseva teema, joka kuullaan ensin oboen soittamana. Avauksen rauhallisuus antaa myöten eloi- sammalle musiikille, vaikka peruspulssi säilyykin samana. Vasta codassa matalien jousien tremolot ja kaukaiset torvisoinnut kertovat tunnelman tummenemisesta. Unelmoivassa ”hitaassa” osassa on epätavallinen rytminen vapaus, melkein kuin se olisi nuotinnettu ilman tahtiviivoja. Täydellisenä vastakohtana lyhyt scherzo on selkeä, maassa kiinni oleva kappale itsepintaisella trokeepulssilla. Finaali alkaa jalolla, säännöllisillä fraasinpi- tuuksilla olevalla melodialla, joka soite- taan vuorolaulun tapaan puupuhaltimilla/ korkeilla jousilla ja matalilla jousilla. Fraasit kadottavat kuitenkin asteittain symmet- riansa, ja musiikista tulee enenevässä määrin kiireellistä nousten hurjaan huip- pukohtaansa. Huippukohdan jälkimainin- geissa saavumme lopuksi koraalimaiseen teemaan, joka lopulta päästää sinfonian hiljaisuuteen. Sibelius omisti kuudennen sinfoniansa ruotsalaiselle säveltäjälle ja kapellimes- tarille Wilhelm Stenhammarille, joka oli hänen hyvä ystävänsä ja hänen musiik- kinsa uskollinen esitaistelija. Andrew Barnett
Sibelius alkoi luonnostella ideoita kuuden- teen sinfoniaansa jo vuosina 1914–15, kun viides sinfonia oli vielä piirustuslaudalla. Yhdessä kohtaa tätä varhaista vaihetta hän jopa suunnitteli sen muuttamista toi- seksi viulukonsertoksi (”Concerto lirico”). Seuraavina vuosina monia motiiveja kokeiltiin muissa yhteyksissä: viidennen sinfonian kanssa kokemiensa kamppailu- jen jälkeen Sibelius yritti edelleen sovittaa yhteen sinfonisen musiikkinsa muotoa ja sisältöä, ja kuudes sinfonia oli hänen tär- keysjärjestyksessään ensimmäisenä vasta vuonna 1922. Ennen kuin Sibelius sai sen valmiiksi, sai hän kokea henkilökohtai- sen tragedian: toukokuussa 1922 hänen suuresti rakastama veljensä Christian, etevä psykiatri ja amatöörisellisti, sairastui parantumattomasti, ja kuoli heinäkuun 2. päivänä. Vasta syyskuussa Sibelius pystyi keskittymään sinfoniaan, ja se työllisti häntä vuoden 1923 alkupuolelle asti. Sibelius johti kuudennen sinfoniansa kantaesityksen Helsingin filharmonisen orkesterin konsertissa 19.2.1923. Pian tämän jälkeen, hän kuvasi teostaan ruot- salaistoimittaja William Seymerille: ”Se on hyvin hiljainen sekä sävyltään että luonteeltaan … ja rakentuu – aivan kuten viideskin – pikemminkin lineaariselle kuin harmoniselle perustalle. Muutoin siinä on, kuten useimmissa muissakin sinfonioissa, neljä osaa, joita on kuiten- kin muodollisessa katsannossa käsitelty täysin vapaasti. Mikään niistä ei noudata tavanomaista sonaattimuotoa. … En muu- toin näe sinfoniaa pelkästään musiikkina, jossa on niin ja niin monta tahtia, vaan pikemminkin erään elämänprinsiipin, sie- lunelämäni erään vaiheen ilmauksena.” Ei ole epätavallista, että Sibeliuksen musiikissa on modaalisia sävyjä, mutta doorisuuden vaikutus kuudennessa sinfoniassa on erityisen ilmeinen. Kun
ADOMAS MORKUNAS Liettualaissyntyinen Adomas Morkū- nas-Budrys on hieno esimerkki nuoren polven laaja-alaisista kapellimestareista. Hänen kiinnostuksensa kohteet ulottu- vat musiikista koripallon kautta ilmailuun. Adomas on äskettäin johtanut Kreme- rata Balticaa, Oulu Sinfoniaa, Sveitsin nuoriso-orkesteria ja Liettuan kansallista sinfoniaorkesteria. Hän on johtanut myös oopperatuotantoja ja muun muassa debytoi hiljattain Salzburgin juhlaviikoilla Weinbergin Idiootti-oopperan apulaiska- pellimestarina ja korrepetiittorina. Ennen Suomeen tuloaan Adomas opis- keli Zürichin taideyliopistossa ja Norjan musiikkiakatemiassa. Hänen musiikillista matkaansa ovat mentoroineet Johannes Schlaefli, Paavo Järvi, Bernard Haitink, Jorma Panula, Nicolas Pasquet ja Larry Rachleff. Hän on taitava pianisti, musiikin sovittaja ja tapahtumatuottaja. Adomas on myös innokas koripalloilija. Eri kielten opiske- lusta pitävä Adomas suorittaa parhail- laan lentolupakirjaa.
VINCENT SIRET Ranskalaisen Vincent Siret’n tie muusi- koksi alkoi varhain hänen isänsä pitämissä musiikkityöpajoissa. Hänen instrumen- teikseen valikoituvat ensin nokkahuilu ja piano sekä laulu, jota hän harrasti kuo- roissa läpi koulu- ja yliopistovuosiensa. Orkesterinjohdosta hän innostui 15-vuo- tiaana ja aloitti opintonsa 16-vuotiaana aluksi Luxembourgissa ja sitten Nan- cyssa. Opinnot jatkuivat sävellyksen ja musiikkitieteen parissa maineikkaassa Pariisin konservatoriossa. Vincent oli yksi kuudesta Kööpenhami- nan Malko-akatemiaan vuonna 2022 valitusta kapellimestariopiskelijasta. Sieltä hänen matkansa jatkui Sibeli- us-Akatemian ”kapuluokalle”. Hän on johtanut useita amatööri- ja puoliammattilaisorkestereita kuten Poly- teknikkojen orkesteria sekä ammattior- kestereita, joista mainittakoon Jyväskylä Sinfonia, Tampere Filharmonia ja Tans- kan kansallinen sinfoniaorkesteri. Vin- cent on johtanut myös useita kuoroja. Keskeisen orkesterikirjallisuuden ohella häntä kiinnostaa Kaukoidän perinnemu- siikki sekä baletti ja musikaalit.
JULIE RØSSLAND Julie Røssland syntyi Vossissa, Norjassa, vuonna 2000. Hän suoritti kapellimes- taritutkinnon kandidaatin Stavangerin yliopistossa professori Bjarte Engesetin ja Peter Szilvayn johdolla. Syyskuussa 2023 hän aloitti maisteriopinnot Sibeli- us-Akatemiassa Sakari Oramon johdolla. Ruotsin radion orkesterin ja Tampere Filharmonian kanssa. Tällä kaudella hän debytoi Stavangerin sinfoniaorkesterin ja Kölnin Gürzenich-orkesterin kanssa. Røssland on muusikkotaustaltaan klari- netisti ja aloitti kapellimestariopintonsa vuonna 2017. Hänet on valittu Norjan lahjakkaiden nuorten orkesterinjohtajien Røssland on työskennellyt muun muassa Norjan radion orkesterin, Kapellimestarilupaus-mentorointioh- jelmaan, minkä lisäksi hänet valittiin vuonna 2023 kansainvälisen Asko- nas-Holt -taiteilija-agentuurin kapelli- mestaristipendiaatiksi.
KASMIR UUSITUPA Kasmir Uusitupa on suomalainen kapel- limestari ja viulisti, joka on vakiinnuttanut asemansa yhtenä monipuolisimmista uuden sukupolven muusikoista. Musiikin- täyteisessä perheessä kasvanut Uusitupa omaksui jo varhain vaikutteita niin kansan- musiikista kuin monista muista musiikki- tyyleistä klassisen koulutuksensa rinnalla. Tämä monipuolisuus on yhä keskeinen osa hänen taiteellista identiteettiään. Uusituvan laaja kokemus viulistina, kama- rimuusikkona ja liiderinä on luontevasti johdattanut hänet kapellimestarin uralle. Opinnot alkoivat Jorma Panulan mestari- kursseilla, ja tällä hetkellä Uusitupa tekee maisteritutkintoaan Sibelius-Akatemiassa. Vuodesta 2022 lähtien Uusitupa on toiminut Helsingin Juniorijousten kapel- limestarina ja pedagogisena johtajana. Hän tekee taiteellisen suunnittelijan työtä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterille ja on Suomen Kansallisoopperan 2. konsert- timestari. Vuoden 2024 kapellimestaritehtäviin kuuluivat ensiesiintymiset mm. Sinfonia Lahden ja Miamin New World Symphony -orkesterin kanssa ja vuonna 2025 Uusitupa johtaa mm. Helsingin ja Vaasan kaupunginorkestereita. Hän saavutti kolmannen palkinnon Jorma Panula -kapellimestarikilpailussa vuonna 2024.
Tinat on kysytty kamari- ja orkesteri- muusikko, ja hän avustaa säännöllisesti esimerkiksi Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa ja Tapiola Sinfoniettassa. Tällä hetkellä hän tekee sijaisuutta Suomen kansallisoop- peran orkesterin 1-viulusektiossa. Tinat on esiintynyt muun muassa Kamarikesä-festivaalilla, Kaija Saariaho - festivaalilla, Savonlinnan Talvijuhlakon- sertti-sarjassa, Lauttasaaren musiikki- juhlilla ja Kokonainen-festivaalilla sekä Savonlinnan Oopperajuhlaorkesterissa. Lotuksen opintoja ovat tukeneet muun muassa Wegelius-säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Sibelius-Akatemian tukisäätiö. Tällä hetkellä hänellä on käytössään OP Ryhmän Taidesäätiön ystävällisesti lainaama Carlo Antonio Testore -viulu vuodelta 1730.
LOTUS TINAT Lotus Tinat on Helsingistä kotoisin oleva suomalais-iranilainen viulisti. Tärkeitä opettajia matkan varrella ovat olleet Jerzy Blaszkiewicz ja Erkki Palola Helsingin Konservatoriolla, sekä profes- sori Kaija Saarikettu Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Nykyisin Tinat tekee maisteriopintojaan professori Cecilia Zilliacuksen ja Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin luokilla Sibelius-Aka- temiassa. Lisäohjausta Tinat on saa- nut muun muassa Hagai Shahamin, Jean-Jacques Kantorowin, Barbara Dollin, Elina Vähälän, Réka Szilvayn, Liza Ferschtmanin ja Mi-Kyung Leen mestari- kursseilta. Menestystä on tullut sekä suomalai- sissa että kansainvälisissä kilpailuissa nuoresta iästä lähtien, viimeisimpänä mainittakoon finaalipaikka Kuopion viulukilpailuissa nyt tammikuussa 2025. Solistina hän on esiintynyt muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin, Kuopion kaupunginorkesterin, Seinä- joen kaupunginorkesterin sekä Radion sinfoniaorkesterin kanssa ollessaan yksi vuoden 2019 nuorista solisteista.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota
ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viu- lukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunnia- säveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkit- tävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Clas- siclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfo- nia Lahti -hanke toi orkesterille kansain- välisen Classical:NEXT-innovaatiopalkin- non vuonna 2018.
P A LJON ON NEA, LA H TI ! KE 19.3. & TO 20.3.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA DALIA STASEVSKA, kapellimestari
Sauli Zinovjev: an adagio Kaija Saariaho: Trumpettikonsertto HUSH Jean Sibelius: Kullervo
VERNERI POHJOLA, trumpetti MIINA-LIISA VÄRELÄ, sopraano VILLE RUSANEN, baritoni YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Rakentamisen, remontoinnin ja asumisen erikoistapahtuma
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta
Uudet ideat • Tuotteet ja palvelut • Ammattilaisten vinkit
koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, vuorotteleva konserttimestari va Andrew Ng, II konserttimestari va ALTTOVIULU Kei Ito FAGOTTI Sari Seppelin va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Henriikka Teerikangas Mia Kari Pertti Kuusi Marian Strandenius va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Sofia Greus Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala (Emil Peltola) Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va Sirkku Helin va II VIULU Aleksi Trygg Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström Anitta Engstrand Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Pia Sundroos va
Antero Manninen Johannes Elfving Iiris Piri va Katariina Selenius va KONTRABASSO Antoine Greuzard va Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Touko Leinonen va
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16Made with FlippingBook - Online magazine maker