Sinfonia Lahti käsiohjelma Wienin viemää
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
klo 13 & 18.30 Sibeliustalo PERJANTAI 10 / 1 25
WIENIN VIEMÄÄ
Kaapo Ijas, kapellimestari Silja Aalto, sopraano Ville Rusanen, baritoni
Johann Strauss nuorempi: Lepakko-alkusoitto Emmerich Kálmán: Heia, heia, in der Bergen, Sylvan aaria operetista Mustalaisruhtinatar Emmerich Kálmán: Czardaskavaljeeri operetista Kreivitär Mariza Emmerich Kálmán: Muistathan kai operetista Mustalaisruhtinatar Johann Strauss nuorempi: Csárdás (Klänge der Heimat) operetista Lepakko Franz Lehár: Volgalaulu operetista Tsarevits (Kalevi Olli) Pietro Mascagni: Intermezzo oopperasta Cavalleria rusticana Franz Lehár: Vait on huulet operetista Iloinen leski väliaika 20 min Wolfgang Amadeus Mozart: Taikahuilu-alkusoitto KV620 Wolfgang Amadeus Mozart: Papagenon aaria ”Olen linnustaja” oopperasta Taikahuilu Wolfgang Amadeus Mozart: ”Papagena! Papagena!” oopperasta Taikahuilu Wolfgang Amadeus Mozart: Paminan ja Papagenon duetto oopperasta Taikahuilu Johann Strauss nuorempi: Keisarivalssi op. 437
Franz Lehár: Meine Lippen, sie küssen so heiß operetista Giuditta Emmerich Kálmán: Pienet enkelit operetista Mustalaisruhtinatar Johann Strauss nuorempi: Tonava kaunoinen -valssi op. 314
OPERETIN LUMOISSA Operetti on yleisimmän määritelmänsä mukaisesti kevyt ooppera, joka sisältää puhuttua dialogia, lauluja ja tansseja. Lajityypin musiikki on melodista ja perustuu 1800-luvun oopperatyylei- hin. Operetin kukoistuskausi kesti 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin, jolloin se oli jo sulautunut musikaaliin ja paljolti syrjäytynyt sen tieltä. Termi operetti tarkoitti alun perin lyhyttä tai muuten vähemmän kunnianhimoista oopperan johdannaista. Operetti nykymielessä on peräisin Parii- sista 1850-luvulta. Teostyypin taustalla vaikutti halu muodostaa keskitie yhä vakavammaksi ja kunnianhimoiseksi käyvän opéra comiquen ja toisaalta banaalin vaudevillen väliin. Operetin ensimmäinen suuri nimi Jacques Offen- bach (1819–1880) menestyi esittämällä ohjelmia, jotka koostuivat 2–3 satiiri- sesta sketsistä. Myöhemmin ne liitettiin toisiinsa kokoillan esityksiksi; nimitys oli alun perin opera bouffé . Offenbachin teokset menestyivät myös ulkomailla, ja kansallisia koulukuntia syntyi tämän myötä mm. Wienissä ( Operette ) ja Lon- toossa ( comic opera, comedy opera ). Termi operetti on jälkikäteen liitetty yleisnimityksenä kaikkiin kansallisiin tyyleihin. Operetti heijasteli aikakautensa vir- tauksia aihevalinnoissaan, juonikehitte- lyissään ja moraalisissa asenteissaan. Musiikkiteatterin suosituimpana ja kaupallisesti menestyneimpänä muo- tona operetti houkutteli suurta joukkoa säveltäjiä, libretistejä, esiintyjiä, tuottajia ja lavastajia. Puhutun dialogin keskei- nen asema teki operetista entistäkin riippuvaisemman vahvasta libretosta.
Parhaiten menestyneet operetit olivat useimmiten huomattavien näytelmäkir- jailijoiden kirjoittamia. Esiintyjät erikoistuivat operettiin, heiltä vaadittiin laulutaidon lisäksi näyttelijän- ja usein myös tanssijan taitoja. Myös säveltäjät erikoistuivat. Konserttimusiikin säveltäjinä paremmin tunnetut Bizet, Chabrier ja Delibes yrittelivät hekin operetin alalla, mutta vaatimattomalla menestyksellä. Varietee-elementtien mukaantulo erityisesti Lontoossa johti painopisteen siirtymiseen juonen kehittelystä kohti naiskauneuden, pukuloiston ja näyt- tävien lavaefektien esittelyä. Ainakin ensimmäiseen maailmansotaan saakka operetti säilytti 1800-luvun kevyisiin oopperatyyleihin perustuvan luon- teensa. Aistikkaan wieniläisoperetin voimakas renessanssi koettiin Franz Lehárin Iloisen lesken (1905) ansiosta. Teos saavutti kaikista opereteista suu- rimman kansainvälisen menestyksen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen (1918–) klassisten standardien mukai- nen operetti alkoi jäädä vaudevilleen ja ajankohtaiseen tanssimusiikkiin perus- tuvan musikaalin jalkoihin; musiikin lisäksi operettien aihepiiri herttuoineen ja prinsessoineen koettiin eskapistisena ja vanhentuneena. Operetin kulta-aika päättyi viimeistään toiseen maailmanso- taan. Nykypäivänä operetti kuuluu enää harvemmin kaupallisten teattereiden ohjelmistoon. Operetteja kuuntelee lähinnä niihin erikoistunut yleisö kenties lukuun ottamatta teoksia, jotka luetaan oopperaohjelmistoon. Lajityypin uusi tuleminen edellyttäisi librettojen moder-
nisointia ja niissä usein esiintyvien oman ajan viittausten päivittämistä. Keski-Euroopassa, lähinnä Saksassa ja Itävallassa operetit kuuluvat ajoit- tain vakiintuneiden oopperatalojen ohjelmistoon. Niiden ajatellaan hieman keventävän oopperaohjelmistoa. Wienin Volksoper samoin kuin kylpyläkaupun- kien kesäfestivaalit esittävät säännölli- sesti operettia. Ranskassa järjestetään usein viikonloppuisin operettiesityksiä ja -festivaaleja eri paikkakunnilla. Angloamerikkalaisissa maissa musikaa- lit ovat ajaneet operetin ohi, vaikkakin on muistettava, että musikaalin ja ope- retin välinen raja on jokseenkin epä- määräinen. Musikaalit South Pacific, My Fair Lady, West Side Story, Viulunsoit- taja katolla ja Sweeney Todd voitaisiin nähdä operetin modernina jatkumona, joskin tuotantotapa, rakenne ja kohde- yleisö eroavat melkoisesti klassisesta operetista. Johann Strauss vanhempi (1804–1849) ja hänen kolme poikaansa Johann Strauss nuorempi (1825–1899), Josef Strauss (1827–1870) ja Eduard Strauss (1835–1916) kuuluivat itävaltalaiseen musiikkisukuun, joka on laajalti vai- kuttanut tanssimusiikin ja erityisesti wienervalssin kehitykseen ja voittokul- kuun maailmalla. Straussien johtamat tanssiorkesterit olivat erittäin suosittuja Euroopassa, ja poikien johdolla menes- tys ulottui aina Yhdysvaltoihin saakka. Wienervalssi alkoi Johann Strauss nuoremman käsittelyssä jalostua yksin- kertaisesta ländlervalssista taiteelliseen, tyyliteltyyn suuntaan. Muutkin tanssilajit kuten galopit, polkat ja katrillit saivat Strausseilta hienostuneen pintasilauk- sen. Johann Strauss nuorempi saavutti huomattavaa menestystä myös näyttä-
mömusiikin alueella, hänen opereteis- taan tunnetuin on Lepakko (1874). Emmerich Kálmánin (1882–1953) nuoruuden unelmiin kuului konserttipia- nistin ura. Unkarin Siófokista lähtöisin ollut Kálmán joutui kuitenkin tuskallisen niveltulehduksen takia luopumaan tästä haaveesta ja keskittymään säveltämi- seen. Bartókin ja Kodályn kurssitoverina Budapestissä opiskellut Kálmán sävelsi hyvän vastaanoton saaneita sinfonisia runoja. Varsinaista suosiota hän saavutti vasta humoristisilla kabareelauluil- laan, mikä johdatti hänet kohti kevyen musiikin ja operetin maailmaa. Valtaisan suosion saavuttaneet operetit Musta- laisruhtinatar (1915) ja Kreivitär Maritza (1924) ovat Kálmánin käsialaa. Franz Lehár (1870–1949) on operetin suurimpia nimiä. Unkarilaista sukujuurta oleva Lehár toimi uransa alkuvaiheessa sotilaskapellimestarina. Kiinnitys Theater an der Wieniin 1902 ja kasvava maine operetin parissa huipentuivat 1905 Iloiseen leskeen , josta tuli kautta aikojen menestyksekkäin operetti Wienissä ja eri puolilla maailmaa. Yksi Lehárin salaisuuksista lienee tanssin nostaminen operetin tärkeäksi elemen- tiksi. Slaavilais- ja pariisilaissävyt kaiken wieniläisyyden keskellä olivat myös tärkeässä roolissa Lehárin opereteissa, lemmenduettojen hurmaavaa aistilli- suutta unohtamatta. Pietro Mascagni (1863–1945) oli hank- kinut kokemusta operettisäveltäjänä ja johtanut Cremonan oopperaa useiden näytäntökausien ajan päättäessään osallistua yksinäytöksisten oopperoi- den sävellyskilpailuun 1888. Kilpailun voittajaksi 73 teoksen joukosta valittiin Giovanni Vergan hittinäytelmään perus- tunut Cavalleria rusticana . Näyttämöllä
teos nähtiin ensimmäisen kerran Roo- massa 1890. Myös itsenäisenä orkesteri- kappaleena suurta suosiota saavuttanut Intermezzo soitetaan verho ylhäällä. Miljöönä on tyhjä kyläaukio ja tapahtu- ma-aikana pääsiäinen. Musiikki perus- tuu kyläkirkon sisältä aiemmin kuultuun hymniin kuvaten sekä maalaiselämän rauhaa että päähenkilöiden intensiivisiä yksilöllisiä tunteita ja ennakoi tarinan vääjäämätöntä traagista loppua. Wolfgang Amadeus Mozartin (1756– 1791) Taikahuilu on ooppera, jossa lukusymboliikka näyttelee tärkeää roolia. Erityisesti numero kolme toistuu teoksessa suorastaan itsepintaisen taajaan. Rooleissa esiintyy kolme naista, kolme poikaa, kolme pappia ja kolme orjaa. Koominen hahmo Papageno laskee kolmeen ennen itsemurhayritys- tään. Orkesterissa on kolme pasuunaa ja Es-duuriin sävelletyssä alkusoitossa kolme alennusmerkkiä. Taikahuilu-oop- peran alkusoitto paljastaa muitakin vapaamuurariyhteyksiä: hidas johdanto viittaa Sarastron ja hänen pappiensa juhlalliseen, maskuliiniseen julistukseen. Introa seuraava allegro liittyy hallitun fugeeraavasta rakenteestaan huolimatta Papagenon ja Papagenan huoletto- maan, hilpeään satumaailmaan. Alkusoi- ton puolivälissä juhlavat avaussoinnut palaavat. Niiden jälkeen allegro jatkuu kehitellen, hieman kiihkeämmissä ja levottomammissa tunnelmissa. Kertaus- jakso palauttaa tasapainon, esirippu nousee ja Mozartin viimeinen, syvälli- nen ja aidosti inhimillinen komedia on valmiina alkamaan. Pekka Miettinen
KAAPO IJAS Tulevaisuuden monilahjakkuus Kaapo Ijas (s. 1988) johdattelee meidät tänä iltana Wieniläisiin tanssahteleviin tunnel- miin. Ijas aloitti alun perin klarinetistina, ja on ollut kiinnostunut säveltämisestä pienestä pitäen, kunnes halusi syventyä partituurien saloihin kapellimestariopin- noissaan. Hän opiskeli orkesterinjoh- toa ensin Sibelius-Akatemiassa, sitten Zürichin taidekorkeakoulussa, ja lopulta Tukholman Kuninkaallisessa musiik- kikorkeakoulussa, josta hän valmistui vuonna 2017. Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan mestarikursseilla esimerkiksi ikonisen Riccardo Mutin, ja Johannes Schlaeflin, Jaap van Zwedenin, David Zinmanin, Neeme ja Paavo Järven, Esa-Pekka Salosen ja Jorma Panu- lan ohjauksessa. Vuonna 2019 hänet valittiin arvostettuun Mills Williams Junior Fellow in Conducting -tehtävään Manchesterin Royal Northern College of Music -konservatorioon, ja suoritti työnsä ohella Englannissa International Artist Diploma -tutkinnon. Ijas toimii sujuvasti monien genrejen puitteissa, mutta rakastaa erityisesti oopperoiden johtamista. Hän on joh- tanut monia produktioita kotimaassa, kuten Armi -oopperan Ilmajoen musiikki- juhlilla, ja monia OperaBoxin tuotantoja, kuten Jaakko Kuusiston Muumi -ooppe- ran. Lisäksi hän on toiminut avustavana kapellimestarina monissa oopperatuo- tannoissa, kuten Verdin Aidan tuo- tannossa Tukholman kuninkaallisessa oopperassa.
Tämän illan debyytin lisäksi Ijas debytoi tällä kaudella Suomen Kansallisooppe- rassa, ja palaa johtamaan esimerkiksi Wienin Volksoperia. Aiemmin hän on johtanut myös esimerkiksi Radion sinfoniaorkesteria, Turun Filharmonista Orkesteria, Royal Liverpool Philharmoni- cia ja Puolan Radion sinfoniaorkesteria. Elle Palmu
SILJA AALTO Hurmaava sopraano Silja Aalto palaa Sibeliustalon lavalle vuoden 2019 jälkeen ja lainaa tänä iltana lämpi- mästi resonoivaa ääntään operettien taianomaiseen maailmaan. Aalto opis- keli Eeva-Liisa Saarisen johdolla Sibe- lius-Akatemiassa, ja valmistui vuonna 2018. Hän on voittanut monia kilpai- luja, kuten Toivo Kuula -laulukilpailun vuonna 2016 ja New Yorkissa vuonna 2017 Metropolitan International Music Festival -kilpailun sekä Lyra New York -laulukilpailun oopperasarjojen ensim- mäiset palkinnot. Aalto debytoi vuonna 2018 Kreivitär Almavivan roolissa Figaron häissä Eestin kansallisoopperassa ja on ollut kiinnitettynä siellä tasaisesti monissa rooleissa, kuten Mimìn ( La Bohème ), Leonoran ( Trubaduuri ) ja Elsan ( Lohen- grin ) rooleissa. Hän on toiminut solistina monilla suomalaisilla festivaaleilla, kuten Savonlinnan Oopperajuhlilla, ja esi- merkiksi Tapiola Sinfoniettan, Tampere Filharmonian ja Viron Kansallisoopperan konserteissa. Hän on konsertoinut myös Lincoln Centerissä New Yorkissa ja Bay- reuthin oopperafestivaaleilla sekä BBC Symphony Orchestran kanssa Sakari Oramon johdolla.
Tällä kaudella Aalto debytoi Elisabeth de Valois’n roolissa Verdin Don Carlos -oopperan tuotannossa Suomen kansal- lisoopperassa, ja esiintyy Riitan roolissa Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperassa Tampereen oopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Elle Palmu
VILLE RUSANEN Ville Rusanen (s. 1977) on kuopiolais- lähtöinen baritoni, joka on niittänyt menestystä sekä oopperarooleissa että konserttisolistina niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän valmistui aikoinaan Sibelius-Akatemiasta musiikin maiste- riksi ja jatkoi lauluopintojaan Pertti Rus- asen, Jorma Hynnisen ja Päivi Nisulan johdolla. Hän on voittanut esimerkiksi Lappeenrannan laulukilpailun miesten sarjan vuonna 2004 ja Erkki Melartin -kamarimusiikkikilpailun lied-duo -sarjan vuonna 2002 pianisti Ilmari Räikkösen kanssa. Ulkomailla Rusanen on esiintynyt Milanon La Scalasta lähtien maailman tunnetuimmilla oopperalavoilla. Hän on laulanut La Scalassa Aleksandr Ras- katovin A Dog’s Heart -oopperassa, ja Skotlannin oopperassa Figaron ja Gugli- elmon rooleissa. Näiden lisäksi Rusanen on esiintynyt ulkomailla esimeriksi BBC Proms -festivaalilla ja Grant Park Music -festivaalilla Chicagossa. Kansallisoopperan lavalla Rusanen on tullut tutuksi esimerkiksi Figaron ( Sevil- lan parturi ), Papagenon ( Taikahuilu ) ja Guglielmon ( Così fan tutte ) rooleissa sekä Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperassa nuoren Aleksis Kiven roolissa sekä Jukka Linkolan Robin
Hood -oopperan nimiroolissa. Keväällä 2023 Rusanen lauloi Pingin roolissa Kansallisoopperan Turandotin produk- tiossa. Rusanen on loistanut viime vuo- sina Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus -hittimusikaalissa nimiroolissa Kansallisoopperan lukemattomissa esityksissä, ja hän palasi samaan rooliin uudestaan syyskaudella 2024. Keväällä 2025 hänet nähdään sitten taas solis- tina Leevi Madetojan Pohjalaiset -oop- perassa sekä Aulis Sallisen ja Paavo Haavikon Ratsumies -oopperassa. Elle Palmu
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta-
levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunnia- säveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkit- tävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Clas- siclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfo- nia Lahti -hanke toi orkesterille kansain- välisen Classical:NEXT-innovaatiopalkin- non vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, vuorotteleva konserttimestari va Andrew Ng, II konserttimestari va ALTTOVIULU Kei Ito FAGOTTI Sari Seppelin va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Henriikka Teerikangas (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Sofia Greus Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala (Emil Peltola) Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va Sirkku Helin va II VIULU Aleksi Trygg Seppo Linkola (Anni-Kaisa Tikkala) Lotta Svartström Anitta Engstrand Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Pia Sundroos va
Antero Manninen Johannes Elfving Iiris Piri va Katariina Selenius va KONTRABASSO Antoine Greuzard va Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Touko Leinonen va
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker