Mozartin Requiem
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
18.30 Sibeliustalo KESKIVIIKKO 16 /
4 25
MOZARTIN REQUIEM Peter Whelan, kapellimestari Aurora Marthens, sopraano Elli Vallinoja, mezzosopraano Markus Nykänen, tenori Matti Turunen, basso Dominante
Wolfgang Amadeus Mozart: Requiem K.626
51 min
I. Introitus Requiem aeternam (kuoro ja sopraanosolisti) II. Kyrie (kuoro) III. Sequentia Dies irae (kuoro) Tuba mirum (solistit) Rex tremendae (kuoro) Recordare (solistit) Confutatis (kuoro) Lacrimosa (kuoro) IV. Offertorium Domine Jesu (kuoro, solistit) Hostias (kuoro) V. Sanctus (kuoro) VI. Benedictus (solistikvartetti, kuoro) VII. Agnus Dei (kuoro) VIII. Communio Lux aeterna (sopraanosolisti, kuoro)
Klo 17.30 Puusepän Sali Johdatus konserttiin / Minna Lindgren
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
WOLFGANG AMADEUS MOZART: REQUIEM Keväällä 1791 Wolfgang Amadeus Mozartia (1756–1791) lähestyi tuntema- ton herrasmies, joka juhlallisesti ilmoitti isäntänsä haluavan tilata häneltä sielun- messun. Tarjous oli varsin avokätinen, ja kroonisesta rahapulasta kärsinyt sävel- täjä päätti tavattomasta työtaakastaan huolimatta hyväksyä tilauksen. Mozart työskenteli Requiemin parissa alkuke- sästä 1791, mutta joutui keskeyttämään työn kahden oopperan, La Clemenza di Titon ja Taikahuilun vuoksi. Sielunmes- sua Mozart työsti kuolemaansa saakka; hänen tiedetään harjoittaneen teosta ystäviensä kanssa vielä nelisen tuntia ennen lopullista poismenoaan. Nykyään on tiedossa, että salaperäinen toimeksiantaja oli kreivi Franz von Wal- segg-Stuppach, jonka vaimo oli kuollut saman vuoden helmikuussa. Kreivi oli innokas ja kyvykäskin harrastajamuu- sikko. Hänen ajatuksenaan oli yrittää päteä julkaisemalla sielunmessu omissa nimissään. Tilaukseen liittynyt rahallinen puoli hoidettiin kokonaisuudessaan mitä suu- rimmalla salaperäisyydellä, asiamiehen välityksellä. Mies ilmestyi useamman kerran Mozartin ovelle ennalta ilmoit- tamatta kyselemään työn edistymistä. Vakavasti sairas ja tunnetun taikauskoi- nen säveltäjä todennäköisesti aavisti oman kohtalonsa, ja nämä oudot käyn- nit olivat omiaan lisäämään tunnelman kolkkoutta.
Palatessaan Requiemin pariin myöhään syksyllä 1791 Mozart oli jo kuoleman- sairas; osa teoksesta on kirjaimellisesti sävelletty kuolinvuoteella. Teos jäi Mozartin lesken Constanzen kauhuksi kesken. Tilaaja oli jo ennättänyt mak- saa Requiemin loppumaksun, ja leski pelkäsi joutuvansa palauttamaan rahat, mikäli teos olisi luovutettu keskeneräi- senä. Constanze tiedusteli eräiden tun- nettujen wieniläissäveltäjien ja Mozartin läheisten ystävien, kuten Joseph Eyble- rin (1765–1846) ja Maximilian Stadlerin (1748–1833) halukkuutta tehtävään. Lopulliseksi valinnaksi tuli kuitenkin Mozartin oppilas Franz Xaver Süssmayr (1766–1803). Mozartin etevimpiin oppilaisiin kuulunut Süssmayr oli luonnollisin vaihtoehto, sillä hän oli viettänyt mestarinsa kanssa runsaasti aikaa tämän viimeisenä elin- vuotena, soittanut useaan kertaan läpi Requiemin orkesteriosuuksia ja keskus- tellut teoksen soitinnuksesta säveltäjän kanssa. Jää ikuiseksi arvoitukseksi, miksi Constanze ei pyytänyt Süssmayria alun alkaenkin teoksen täydentäjäksi. Requiemin osista vain Requiem Aeter- nam – Kyrie Eleison ovat kokonaan Mozartin käsialaa. Suurin osa muista osista on ainoastaan vokaaliosuuksil- taan Mozartin säveltämiä. Bassolinjat ja sointupohja ovat myös Mozartin, vain orkesteriosuudet puuttuvat. Niidenkin osalta säveltäjä ehti antaa yksityiskoh- taisia ohjeita. Lacrimosasta (”Kyyneleet”)ennätti valmistua vain kahdeksan ensimmäistä tahtia ennen kuin kuolo korjasi sävel- täjän. Süssmayr täydensi Lacrimosan ja sävelsi kokonaan loput osat, joita Mozart ei ehtinyt edes aloittaa.
Süssmayr hyödynsi orkestraatioissaan pääosin Stadlerin ja Eyblerin kaavailuja. Viimeisessä osassa hän kertasi Mozartin avausosan musiikin, mikä Constanzen mukaan oli ollut säveltäjän itsensä idea. Süssmayrin kannalta haastavinta oli toki säveltää kokonaan itsenäisesti Sanc- tus, Benedictus ja Agnus Dei . Tämän tehtävän edessä pätevämmiltäkin kollegoilta - kuten Eybleriltä - oli men- nyt sisu kaulaan. Eybler oli tehnyt hyviä orkestraatioehdotuksia Requiemiin, mutta luopunut leikistä parin tahdin jälkeen yritettyään melko avuttomasti täydentää Lacrymosaa. Süssmayrilla sen sijaan riitti kanttia ja päättäväisyyttä. Hän sai Requiemin viimeisteltyä vuoden 1792 loppuun mennessä. Süssmayrin säveltämien osuuksien laatutasosta vallitsee runsaasti mielipiteitä, joskin Agnus Deitä pidetään niistä onnistu- neimpana. Luovutettaessa Süssmayrin kirjoitta- maa ja täydentämää partituuria kreivi Walseggille ei esitetty minkäänlaista selvitystä säveltäjien osuuksista. Teosta pidettiin pitkään kokonaan Mozartin säveltämänä, joskin lähipiiri oli toki tietoinen teoksen alkuperästä. Sekaannusta lisäsi vielä kreivi Walseg- gin omistaman partituurin katoaminen miltei 50 vuodeksi. Se löytyi uudelleen vasta 1839, ja tutkijoiden onneksi myös Mozartin keskeneräiset käsikirjoitukset ovat säilyneet; molemmat ovat visusti tallessa Itävallan kansalliskirjastossa Wienissä. Käsikirjoituksia vertailemalla on voitu osoittaa, mikä osuus kuuluu kenellekin. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksin- kertainen, koska mestari ja oppilas kävivät runsaasti keskusteluja työn alla olleesta teoksesta ja soittivat keskenään
stemmoja läpi. Todennäköisesti Mozart esitteli Süssmayrille niitä ideoitaan, joita hän ei vielä ollut ennättänyt pistää paperille, ja näitä ajatuksia Süssmayr lie- nee hyödyntänyt omassa osuudessaan. Joka tapauksessa teos heijastelee kes- keisiltä osiltaan Mozartin suurenmoista luomisvoimaa. Illan konsertissa kuultava versio perus- tuu paitsi Süssmayriin, myös saksalaisen alttoviulistin ja musiikkitieteilijän Franz Beyerin (1922–2018) revisioon vuodelta 1971. On sanottu, että Beyer toimitti Requiemin kuivapesuun ja tahranpois- toon. Oman kertomansa mukaan hänen päämääränsä oli korjata Süssmayrin ilmiselvät virheet ja värittää teos soitin- nuksen osalta Mozartin oman paletin mukaiseksi. Ilmeisenä esikuvana on toi- minut ainoa Mozartin loppuunsaattama osa, Requiem aeternam . Beyerin versio on nykyisin laajalti hyväksytty ja vakiin- nuttamassa asemansa, mistä todistavat useiden huippunimien levytykset ja
konserttiesitykset. Pekka Miettinen
1. Introitus Requiem aeternam dona eis, Domine, Et lux perpetua luceat eis. Te decet hymnus, Deus, in Sion, Et tibi reddetur votum in Jerusalem
1. Introitus Herra, anna heille ikuinen lepo, ja ainainen valkeus loistakoon heille. Sinulle, Herra, kuuluu kiitosvirsi Siionissa, ja Sinulle täytetään lupaus Jerusalemissa. Kuule minun rukoukseni, Sinun tykösi tulee kaikki liha (luodut). Anna heille, Herra, ikuinen lepo ja ainainen valkeus loistakoon heille. 2. Kyrie Kristus armahda. Herra armahda. Kristus armahda. 3. Sequentia Dies irae Vihan päivä, se päivä hajottaa maailman tomuksi, näin todistavat profeetat David ja Sibylla. Mikä vavistus silloin syntyykään, kun tuomari saapuu tutkiakseen kaikki tarkasti ja ankarasti. Tuba mirum Ihmeellisellä soinnillaan, joka kaikuu hautojen valtakuntaan asti, torvi kutsuu kaikki valtaistuimen eteen. Kuolema ja luonto mykistyvät hämmästyksestä, kun kaikki luodut nousevat haudoistaan vastaamaan tuomarille. Esiin tuodaan kirjakäärö, joka sisältää kaiken sen, minkä perusteella maailma tuomitaan. Kun tuomari käy istumaan
Exaudi orationem meam Ad te omnis caro veniet. Dona eis, Domine, Dona eis requiem aeternam, Et lux perpetua luceat eis. 2. Kyrie Kyrie, eleison! Christe, eleison
Kyrie, eleison! 3. Sequentia Dies irae Dies irae, dies illa
Solvet saeclum in favilla, Teste David cum Sibylla. Quantus tremor est futurus, Quando judex est venturus, Cuncta stricte discussurus! Tuba mirum Tuba mirum spargens sonum Per sepulcra regionum, Coget omnes ante thronum. Mors stupebit et natura Cum resurget creatura, Judicanti responsura. Liber scriptus proferetur, In quo totum continetur, Unde mundus judicetur.
Judex ergo cum sedebit,
Quidquid latet apparebit. Nil inultum remanebit. Quid sum miser tunc dicturus? Quem patronum rogaturus, Cum vix justus sit securus? Rex tremendae Rex tremendae majestatus qui salvandos salvas gratis salva me, fons pietatis Recordare Recordare, Jesu pie, Quod sum causa tuae viae: Ne me perdas illa die. Quaerens me, sedisti, lassus; Redemisti crucem passus; Tantus labor non sit cassus. Juste Judex ultionis, Donum fac remissionis Ante diem rationis. Ingemisco tamquam reus, Culpa rubet vultus meus; Supplicanti parce, Deus. Qui Mariam absolvisti, Et latronem exaudisti, Mihi quoque spem dedisti. Preces meae non sunt dignae, Sed tu, bonus, fac benigne, Ne perenni cremer igne. Inter oves locum praesta, Et ab haedis me sequestra, Statuens in parte dextra.
paljastuu kaikki, mikä nyt on salattua, mikään ei jää kostamatta. Mitä minä raukka silloin voin sanoa? Ketä voisin anoa puoltajakseni? Kun vanhurskaskaan ei voi olla varma kohtalostaan. Rex tremendae Vapisuttavan kaikkivallan kuningas, Sinä, joka armostasi pelastat valitut, pelasta minut, sinä laupeuden lähde. Recordare Rakas Jeesus, muista, että juuri minun tähteni tulit maailmaan, älä hukuta minua sinä päivänä. Sinä etsit minua uupumukseen asti, sinä lunastit minut ristinkuolemallasi; pelasta minut, ettei suuri työsi olisi turha. Vanhurskas koston tuomari, suo anteeksiannon lahja tilinteon päivän tullessa. Syyni tunnossa huokailen, kasvoni punastuvat häpeästä; Jumala, säästä katuvaista. Sinä, joka annoit anteeksi Magdalan Marialle, ja kuulit ryövärin rukouksen ristinpuulla, Sinä olet antanut minullekin toivon. Minun rukoukseni eivät ole kelvollisia, mutta suo sinä hyvyydessäsi laupiaasti, etten palaisi ikuisissa liekeissä. Anna minulle paikka lampaittesi joukossa, erota minut vuohista, aseta minut oikealle puolellesi.
Confutatis Confutatis maledictis Flammis acribus addictis, Voca me cum benedictis. Oro supplex et acclinis, Cor contritum quasi cinis, Gere curam mei finis. Lacrimosa Lacrimosa dies illa, Qua resurget ex favilla Judicandus homo reus. Huic ergo parce, Deus:
Confutatis Kun tuomitset kirotut,
määräät heidät piinan liekkeihin, kutsu minut siunattujesi seuraan. Rukoilen nöyränä maata vastaan painautuen, sydän tomuksi särkyneenä: Huolehdi minusta loppuni hetkellä. Lacrimosa Kyyneliä täynnä on se päivä, jona tomustansa nousee syyllinen ihminen tuomittavaksi. Armahda siis häntä, Jumala. Laupias Herra Jeesus, anna heille lepo ja rauha. Aamen. 4. Offertorium Domine Jesu Herra Jeesus Kristus, Kunnian Kuningas, pelasta kaikkien kuolleitten uskovaisten sielut helvetin piinasta ja syvyyden järvestä. Pelasta heidät jalopeurojen kidasta, älköön heitä nielkö Tuoni, johdattakoon heidät pyhään valkeuteen, jonka jo muinoin lupasit Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hostias Uhrit ja rukoukset tuomme Sinulle kiittäen, Herra; ota ne vastaan niiden sielujen puolesta, joiden muistoa tänään vietämme, suo heidän, Herra, siirtyä kuolemasta elämään. Jonka jo muinoin lupasit Aabrahamille älkööt he vaipuko pimeyteen, vaan lipunkantaja Pyhä Mikael
Pie Jesu Domine: Dona eis requiem. Amen. 4. Offertorium Domine Jesu Domine, Jesu Christe, Rex gloriae, libera animas omnium fidelium defunctorum de poenis inferni et de profundo lacu. Libera eas de ore leonis ne absorbeat eas tartarus, ne cadant in obscurum; Sed signifer sanctus Michael repraesentet eas in lucem sanctam, Quam olim Abrahae promisisti et semini eius. Hostias Hostias et preces tibi, Domine, laudis offerimus tu suscipe pro animabus illis, quarum hodie memoriam facimus. Fac eas, Domine, de morte transire ad vitam.
Quam olim Abrahae promisisti et semine eius. 5. Sanctus
ja hänen siemenelleen.
5. Sanctus Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Jumala Sebaot. Täynnä ovat taivaat ja maa Sinun kunniaasi. Hoosianna korkeuksissa. 6. Benedictus Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa. 7. Agnus Dei Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin, anna heille lepo ja rauha. Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin, anna heille iankaikkinen lepo ja rauha. 8. Communio Loistakoon heille ainainen valkeus, Herra, pyhiesi seurassa iankaikkisesti, sillä Sinä olet laupeus. Anna heille iankaikkinen rauha, Herra, ja loistakoon heille ainainen valkeus pyhiesi seurassa iankaikkisesti, sillä Sinä olet laupeus. Suomennos: Erkki Pullinen
Sanctus, sanctus, sanctus Dominus Deus Sabaoth! Pleni sunt coeli et terra gloria tua. Hosanna in excelsis! 6. Benedictus Benedictus qui venit in nomine Domine. Hosanna in excelsis! 7. Agnus Dei Agnus Dei, qui tollis peccata mundi dona eis requiem. Agnus Dei, qui tollis peccata mundi, dona eis requiem sempiternam. 8. Communio Lux aeterna luceat eis, Domine, cum sanctis tuis in aeternum, quia pius es. Requiem aeternam dona eis Domine, et lux perpetua luceat eis, cum sanctis tuis in aeternum, quia pius es.
PETER WHELAN Irlantilainen kapellimestari Peter Whelan (s. 1978) tunnetaan hänen energisistä ja rikkaista, mutta kauniin hienovaraisista tulkinnoistaan. Hänen intohimonsa on tuoda nykypäivän yleisöjen eteen histo- riankirjoituksen sivuuttamaa musiikkia barokin ja klassismin ajalta. Whelan toimii Irish Baroque Orchestran ja Marsyas Ensemblen taiteellisena johtajana, Irish National Operan taiteel- lisena partnerina sekä Norwegian Wind Ensemblen vanhan musiikin kuraatto- rina. Hänen suurimpiin saavutuksiinsa kuuluu esimerkiksi brittiläisellä teat- terialalla arvostetun Lawrence Olivier -palkinnon saaminen. Hänen albuminsa Edinburgh 1742, joka sisältää Fran- cesco Barsantin ja Händelin teoksia, sai Gramophone-lehden Editor’s Choice -maininnan vuonna 2017. Lapsena Whelan lauloi ja soitti pianoa, mutta lopulta hän halusi tulla orkesteri- muusikoksi, ja hän työskenteli vuosina fagotistina eri kamariorkestereissa Euroopassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana hän on tullut myös taitavaksi kapellimestariksi, ja hän on johtanut hil- jattain esimerkiksi San Franciscon oop- peraa, Scottish Chamber Orchestraa, Bonnin Beethoven-orkesteria, Net- herlands Chamber Orchestraa sekä Monteverdi-kuoroa ja English Baroque Soloists -yhtyettä. Viime keväänä Whelan kiersi Irish Natio- nal Operan kanssa Irlannissa ja esiintyi Royal Opera Housessa Lontoossa Vival- din L’Olimpiade-oopperan merkeissä. Kuluvalla kaudella hän esiintyy Edin- burgh International Festivalilla, ja Phil- harmonia Baroque Orchestran, Norjassa
Kristiansandin sinfoniaorkesterin, Irlan- nin kansallisen sinfoniaorkesterin sekä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Kesällä hän debytoi Garsingtonin oopperafestivaa- lilla johtaen Händelin Rodelindan. Elle Palmu
AURORA MARTHENS Pari vuotta sitten Sinfonia Lahdessa debytoinut sopraano Aurora Marthens (s. 1992) on luomassa huomattavaa kansainvälistä uraa. Hän sijoittui viime syyskuussa toiseksi Saksan merkittä- vimmässä klassisen musiikin kilpailussa, Münchenin ARD-musiikkikilpailussa, ja voitti siellä myös yleisöpalkinnon. Marthens on ollut kiinnitettynä Wienin valtionoopperan solistiensembleen vuo- desta 2022 lähtien. Hän on esiintynyt siellä esimerkiksi Ms. Jonesin roolissa Alexander Raskatovin Animal Farm -oopperan ensituotannossa, ja Sentan roolissa lapsille suunnatussa tuotan- nossa Wagnerin Lentävästä hollanti- laisesta. Vuonna 2023 hän sai loistaa Donna Annan roolissa Mozartin Don Giovannin tuotannossa Suomen Kansal- lisoopperassa. Marthens opiskeli klassista laulua Sibe- lius-Akatemiassa vuosina 2015–2018 Outi Kähkösen ja Sirkka Parviaisen johdolla, ja on sen jälkeen hionut taidettaan esimerkiksi Riikka Hakolan, Elisabeth Werresin ja Linda Watsonin kanssa, sekä mestarikurssilla Karita Mattilan kanssa. Hän esiintyi jo vuonna 2014 New Yorkin Carnegie Hallissa Young Talents -konsertissa. Vuonna 2015 Marthens voitti Helsinki Lied -kil- pailun ensimmäisen palkinnon nuorten sarjassa, ja Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä järjestetyn Timo Mustakallio -kilpailun vuonna 2017. Sittemmin hän on yltänyt Glyndebournen Opera Cupin semifinalistiksi vuonna 2018 ja Salice d’Oro -kilpailun finalistiksi vuonna 2022.
Musikaaliseen perheeseen syntynyt Marthens aloitti sellonsoiton opinnot viisivuotiaana ja lauloi silloin tällöin kuoroissa. Teini-ikäisenä Marthens alkoi kuitenkin tiedostaa mahdollisuutensa oman lauluinstrumenttinsa suhteen, ja hän toteaa, että alussa ”tuntui siltä, että mahdollisuudet ovat rajattomat” – silloin hänelle kävi selväksi, että hän haluaa tulla mieluummin laulajaksi kuin sellistiksi. Valinta on selvästi tuottanut tulosta, ja nyt saamme nauttia hänen äänensä rikkaasta soinnista Mozartin Requiemin sävyjen lumoavien kudosten
vyyhdissä. Elle Palmu
ELLI VALLINOJA Mezzosopraano ja näyttelijä Elli Valli- noja (s. 1988) hurmaa vahvalla läsnäolol- laan genressä kuin genressä; barokista nykymusiikkiin ja musikaaleihin. Vallinoja aloitti klassisen laulun opin- not 14-vuotiaana Itä-Helsingin musiik- kiopistossa ja esiintyi Sibelius-lukiossa opiskellessaan esimerkiksi Nuorten Musikaaliteatteri ry:n tuotannoissa. Lauluopintonsa hän viimeisteli Metro- polia-ammattikorkeakoulussa ja Sibe- lius-Akatemiassa muun muassa Outi Kähkösen johdolla. Vallinoja voitti Erkki Melartinin lied-kil- pailun yhdessä pianisti Victoria Vatanskajan kanssa vuonna 2010, sai kolmannen palkinnon Kangasnie- men laulukilpailussa 2011 ja oli finalisti kansainvälisissä Stenhammar- ja Zinka Milanov -kilpailuissa vuonna 2016. Vuonna 2018 hän voitti toisen palkin- non ja lied-palkinnon kansainvälisessä Haydn-kilpailussa. Vallinoja on esiintynyt säännöllisesti Suomen Kansallisoopperan solistina vuodesta 2010 lähtien. Hänet on nähty esimerkiksi Bizet’n Carmenissa Mércè- desin roolissa, Madama Butterflyn Kate Pinkertonina sekä Straussin Salomessa Herodiaan paašin roolissa ja Ariadne auf Naxoksessa Dryaden roolissa. Muutamia vuosia sitten hän esiintyi Ranskassa esimerkiksi Lyonin, Vichyn ja Versailles’n palatsin oopperoissa Mon- teverdin Poppean kruunaus -oopperan tuotannossa. Kesällä 2024 Vallinoja tulkitsi Marja Luoman roolin Uljas Pulkkisen Tove Teuvalla -teoksen kantaesityksessä
Korsholman musiikkijuhlilla. Viime kaudella hän debytoi myös Tampereen Oopperassa Anninan roolissa Verdin La Traviatassa ja palaa sinne Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -tuotan- non esiintyjäkaartiin. Samainen tuotanto nähdään myös tulevana kesää Savonlin- nan Oopperajuhlilla. Tämän illan Mozartin Requiemin lisäksi Vallinoja on esiintynyt niin Suomessa kuin ulkomaillakin vaativissa solistitehtä- vissä esimerkiksi Händelin Messiaassa, Bachin Matteuspassiossa, Mendelssoh- nin Elias-oratoriossa ja Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa. Elle Palmu
MARKUS NYKÄNEN ”Minusta ei ole olemassa mitään niin haastavaa hommaa kuin tämä, ja siksi se on niin kiehtovaa. Tämä on ammatti, jossa oppiminen ei lopu koskaan. Äänellä työskentely on kiehtova juttu, koska ainakin itselläni ääni elää voi- makkaasti. Se pitää löytää joka päivä uudelleen. Lisäksi tässä joutuu laitta- maan itsensä aika tukaliin tilanteisiin ja selviämään niistä.” (Yle, 22.1.2016) Monipuolinen ja ilmaisuvoimainen tenori Markus Nykänen on vakiinnuttanut ase- mansa yhtenä Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä oopperalaulajista. Hänet on nähty tänä keväänä Suomen kansallisoopperan lavalla Camille de Rosillonin roolissa viehättävässä Iloinen leski -operetissa (Lehár). Aiemmin tällä kaudella hän on loistanut myös Antti Hangan roolissa Leevi Madetojan Pohjalaiset -oopperassa sekä Raoulin roolissa Oopperan kummituksessa (Lloyd-Webber). Nykänen debytoi Kansallisoopperassa vuonna 2016 Apocalyptica-sellistien säveltämässä metallioopperassa Indigo . Sittemmin hän on tulkinnut samalla lavalla esimerkiksi Alfredon roolin Verdin La Traviatassa , Pinkertonin Puccinin Madama Butterflyssa , Rodol- fon Puccinin La Bohèmessa , Victorinin Korngoldin oopperassa Die tote Stadt ja Frohin roolin Wagnerin Reininkul- lassa . Kansainvälisillä areenoilla hän on laulanut esimerkiksi Hampurin val- tionoopperassa Iopasin roolin Berliozin Troijalaisissa Kent Naganon johdolla, Remendadon roolin Bizet’n Carmenissa sekä Cassion Verdin Othellossa . Nykä- nen on toiminut solistina Kaija Saaria- hon Innocence -oopperan esityksissä
ympäri Eurooppaa sen Aix-en-Proven- cen ensi-illasta lähtien. Nykänen aloitti laulamisen 7-vuoti- aana Musikinstitutet Kungsvägenissä Espoossa. Uransa alkuvaiheessa hän toimi musikaalinäyttelijänä muu muassa Teatteri Viiruksessa, Vaasan kaupun- ginteatterissa ja Helsingin Svenska Teaternissa, kunnes sai kiinnityksen OperAvenir-oopperastudioon Baseliin. Oopperalaulun parissa hänen mento- reitaan ovat olleet Petri Lindroos, Tom Krause, Margareta Haverinen-Brandt ja Riitta-Maija Ahonen. Taitojaan hän on hionut kansainvälisten huippujen, kuten Sherman Lowen, Mariella Devian, Vittorio Terranovan, Norman Reinhard- tin, Kiri te Kanawan ja Thomas Allenin ohjauksessa. Elle Palmu
MATTI TURUNEN Basso Matti Turunen on yksi tämän hetken menestyneimmistä suoma- laisista bassoista niin ooppera- kuin konserttilavoillakin. Hän on toiminut Suomen kansallisoopperan solistina vuodesta 2019 lähtien. Hänet on nähty Kansallisoopperan lavalla muun muassa Collinen roolissa Puccinin La Bohè- messa , Timurina Puccinin Turandotissa sekä vaikuttavana Fafnerina Wagnerin Siegfriedissä . Turusen kansainvälisen uran yhtenä merkittävimpänä kohokohtana mainitta- koon, että hän sai työskennellä legen- daarisen Daniel Barenboimin tahtipui- kon alla Milanon La Scalassa vuonna 2010 tulkitessaan Fasoltin roolin Wag- nerin Reininkullassa . Turusen laajaan repertuaariin kuuluvat myös esimerkiksi Hundingin rooli Wagnerin Valkyyrioissa , Sarastron rooli Mozartin Taikahuilussa , Bartolon rooli Mozartin Figaron häissä ja Zunigan rooli Bizet’n Carmenissa . Joensuusta kotoisin oleva Turunen opiskeli pianonsoittoa Joensuun kon- servatoriossa ja sittemmin laulua sekä Joensuun että Helsingin konservatori- oissa. Hän on opiskellut kirkkomusiikkia Sibelius-Akatemiassa, ja on toiselta ammatiltaan kanttori. Oopperalaulua Turunen on opiskellut esimerkiksi Savonlinnan Musiikkiakatemiassa, ja hänen tärkeimpinä mentoreinaan ovat toimineet Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Lisäksi hän on täydentä- nyt opintojaan Tom Krausen, Jorma Hynnisen, James Vaughnin ja Jeffrey Goldbergin ohjauksessa. Turuselle on myönnetty Suomen Wagner-seuran Bayreuth-stipendi vuonna 2017.
Kesällä 2024 Turunen debytoi solistina Savonlinnan Oopperajuhlilla vaikutta- vana Commendatorena Mozartin Don Giovannissa . Tulevana kesänä hän palaa Olavinlinnan lavalle kahteen vaativaan rooliin: Timuriksi Turandotin tuotantoon sekä Varlaamiksi Musorgs- kin Boris Godunovin tuotantoon. Elle Palmu DOMINANTE Dominante hurmaa yleisönsä tulkinnan intensiteetillä, soinnin kirkkaudella ja yhdessä laulamisen ilolla. Dominanten toiminnan kulmakiviä ovat korkeatasoi- nen eri aikakausien a cappella musiikki, suuret orkesteriteokset sekä vuosit- taiset ulkomaankiertueet, festivaalit ja kilpailut. Vuonna 1975 Polyteknikkojen kama- rikuorona perustettu Aalto-yliopis- ton sekakuoro Dominante juhlistaa 50-vuotista historiaansa suomalaisen kuoromusiikin lähettiläänä vuonna
2025. Kuoroa vuodesta 1981 johtaneen musiikkineuvos Seppo Murron pitkä- kestoinen työ on nostanut Dominanten yhdeksi Suomen kysytyimmistä eturivin sekakuoroista, ja kuoron repertuaarin monialaisuus hakee vertaistaan. Suomalainen kuoromusiikki on Domi- nanten ohjelmiston tärkeimpiä pai- nopistealueita. Pelkästään edellisen vuosikymmenen aikana Dominante on tilannut ja kantaesittänyt kymmenen uutuusteosta kahdeksalta eri nykysävel- täjältä. Suomalaiset suursäveltäjät kuten Jean Sibelius ja Toivo Kuula kuuluvat etuoikeutetusti kuoron vakio-ohjelmis- toon. Dominante esiintyy säännöllisesti Suomen eturivin orkestereiden kanssa. Viime vuosina kuultuja suurteoksia ovat olleet muun muassa Beethovenin Missa solemnis ja 9. sinfonia, Orffin Carmina Burana sekä Brahmsin Ein deutsches Requiem. Säännöllisesti kuultujen Bach-klassikoiden, kuten Jouluorato- rion ja passioiden lisäksi, Dominante on kysytty esiintyjä myös harvemmin esitet- tyjen teosten tuotannoissa. Tällaisia ovat olleet muun muassa Elgarin Gerontiuk- sen uni, MacMillanin Seven Last Words from the Cross, Mendelssohnin Elia-ora- torio sekä elokuussa 2024 maailmanen- si-iltansa saanut Musorgskin Hovanštši- na-oopperan konserttiversio. Dominante matkustaa vuosittain ulkomaille suomalaisen kuoromusiikin lähettiläänä. Viimeisimmät konserttikier- tueet suuntautuivat Portugaliin vuonna 2023 ja Saksaan Young Artists Bayreuth festivaaleille vuonna 2019. Vuonna 2017 Dominante kutsuttiin konsertoimaan Leipzigin Bach-festivaaleille sekä Tai- pein kansainvälisille kuorofestivaaleille
(TICF). Edellisvuosien merkittävimpiä kohokohtia ovat olleet Aasian suurin taidefestivaali Hong Kong Arts Festival (2012), Tolosan kansainvälinen kuoro- kilpailu (2013) ja Lontoon BBC Proms festivaali (2007). Dominante on levyttänyt 22 kertaa ja taltioinut levyilleen suomalaisten sekakuoroteosten helmiä, joululauluja, teekkaritunnelmaa sekä useita tilauste- oksiaan. Levy-yhtiö BIS:n kanssa julkais- tut Sibelius-levyt ovat saaneet runsaasti huomiota kansainvälistä lehdistöä myöten. Dominanten omat levyt Rau- dan kirous (1996) ja Lempeä (2008) on valittu Suomessa vuoden kuorolevyiksi. Seppo Murto (s. 1955) on toiminut Dominanten taiteellisena johtajana vuodesta 1981 lähtien; kuoron musiikilli- nen linja on saanut kehittyä yhtenäisenä alkuajoista tähän päivään. Musiikkineu- voksen arvonimen saanut ja vuoden kuoronjohtajaksi ja vuoden kanttoriksi nimetty Murto on suurella sydämellä tehnyt Dominantesta kansallisella tasolla huippukuoron, jonka maine on kiirinyt jo kaikille mantereille.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita
on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
UU SI KON S ERTTIK A USI ON JULK A ISTU Irtolipunmyynti alkaa 14.5.2025 klo 10
2 0 2 5 / 20 2 6
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari ALTTOVIULU Kei Ito
FAGOTTI Sam uelRouleau va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari Pertti Kuusi Ale x is Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Sofia Greus Emil Peltola
Antero Manninen Johannes Elfving Auroora Perttunen va Sara Viluksela va KONTRABASSO X ingyuan W eng va Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg (Enna Puhakka) Ali c e Thompson va OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va II VIULU Aleksi Trygg Sebastian Sil é n va Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström (Anitta Engstrand) Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Ingrid Riutamaa va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Mar c us Ström va
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20Made with FlippingBook - Online magazine maker