WOLFGANG AMADEUS MOZART: REQUIEM Keväällä 1791 Wolfgang Amadeus Mozartia (1756–1791) lähestyi tuntema- ton herrasmies, joka juhlallisesti ilmoitti isäntänsä haluavan tilata häneltä sielun- messun. Tarjous oli varsin avokätinen, ja kroonisesta rahapulasta kärsinyt sävel- täjä päätti tavattomasta työtaakastaan huolimatta hyväksyä tilauksen. Mozart työskenteli Requiemin parissa alkuke- sästä 1791, mutta joutui keskeyttämään työn kahden oopperan, La Clemenza di Titon ja Taikahuilun vuoksi. Sielunmes- sua Mozart työsti kuolemaansa saakka; hänen tiedetään harjoittaneen teosta ystäviensä kanssa vielä nelisen tuntia ennen lopullista poismenoaan. Nykyään on tiedossa, että salaperäinen toimeksiantaja oli kreivi Franz von Wal- segg-Stuppach, jonka vaimo oli kuollut saman vuoden helmikuussa. Kreivi oli innokas ja kyvykäskin harrastajamuu- sikko. Hänen ajatuksenaan oli yrittää päteä julkaisemalla sielunmessu omissa nimissään. Tilaukseen liittynyt rahallinen puoli hoidettiin kokonaisuudessaan mitä suu- rimmalla salaperäisyydellä, asiamiehen välityksellä. Mies ilmestyi useamman kerran Mozartin ovelle ennalta ilmoit- tamatta kyselemään työn edistymistä. Vakavasti sairas ja tunnetun taikauskoi- nen säveltäjä todennäköisesti aavisti oman kohtalonsa, ja nämä oudot käyn- nit olivat omiaan lisäämään tunnelman kolkkoutta.
Palatessaan Requiemin pariin myöhään syksyllä 1791 Mozart oli jo kuoleman- sairas; osa teoksesta on kirjaimellisesti sävelletty kuolinvuoteella. Teos jäi Mozartin lesken Constanzen kauhuksi kesken. Tilaaja oli jo ennättänyt mak- saa Requiemin loppumaksun, ja leski pelkäsi joutuvansa palauttamaan rahat, mikäli teos olisi luovutettu keskeneräi- senä. Constanze tiedusteli eräiden tun- nettujen wieniläissäveltäjien ja Mozartin läheisten ystävien, kuten Joseph Eyble- rin (1765–1846) ja Maximilian Stadlerin (1748–1833) halukkuutta tehtävään. Lopulliseksi valinnaksi tuli kuitenkin Mozartin oppilas Franz Xaver Süssmayr (1766–1803). Mozartin etevimpiin oppilaisiin kuulunut Süssmayr oli luonnollisin vaihtoehto, sillä hän oli viettänyt mestarinsa kanssa runsaasti aikaa tämän viimeisenä elin- vuotena, soittanut useaan kertaan läpi Requiemin orkesteriosuuksia ja keskus- tellut teoksen soitinnuksesta säveltäjän kanssa. Jää ikuiseksi arvoitukseksi, miksi Constanze ei pyytänyt Süssmayria alun alkaenkin teoksen täydentäjäksi. Requiemin osista vain Requiem Aeter- nam – Kyrie Eleison ovat kokonaan Mozartin käsialaa. Suurin osa muista osista on ainoastaan vokaaliosuuksil- taan Mozartin säveltämiä. Bassolinjat ja sointupohja ovat myös Mozartin, vain orkesteriosuudet puuttuvat. Niidenkin osalta säveltäjä ehti antaa yksityiskoh- taisia ohjeita. Lacrimosasta (”Kyyneleet”)ennätti valmistua vain kahdeksan ensimmäistä tahtia ennen kuin kuolo korjasi sävel- täjän. Süssmayr täydensi Lacrimosan ja sävelsi kokonaan loput osat, joita Mozart ei ehtinyt edes aloittaa.
Made with FlippingBook - Online magazine maker