Joutsenlampi
KEV Ä T 2 0 26
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 7.5.2026 klo 18.30 Sibeliustalo JOUTSENLAMPI
Kirill Karabits, kapellimestari Elisabeth Brauss, piano Bogdan Dekhtiaruk, trumpetti
Theodore Akimenko: Overture Slave (1932) kantaesitys 12 min
Dmitri Šostakovitš: Pianokonsertto nro 1 (Konsertto pianolle, trumpetille ja jousille c-molli op. 35) 21 min Allegro moderato Lento – Moderato – Allegro con brio
väliaika 20 min
Pjotr Tšaikovski: Joutsenlampi-sarja 36 min Koonnut Kirill Karabits nro 10 Scène nro 2 Valse (Corps de ballet) nro 13 IV nro 5 Pas de deux nro 5 III nro 5 IV – Coda nro 13 V Pas d’action (Odette et le prince) nro 20 Danse hongroise. Czardas nro 21 Danse espagnole nro 22 Danse napolitaine nro 23 Mazurka (Soloistes et corps de ballet) nro 27 Danses des petit cygnes nro 28 Scène nro 29 Scène finale
Lue käsiohjelma verkossa
THEODOR AKIMENKO: OVERTURE SLAVE Theodor Akimenko (ukr. Федір Степанович Якименко, 1876–1945) oli ukrainalainen säveltäjä, pianisti ja pedagogi, kotoisin Piskin kylästä läheltä Harkovaa. Kymmenvuotiaana Akimenko valittiin Pietarin hovikappelin kuoroon, ja vuosina 1886–1895 hän opiskeli pianonsoittoa venäläisen säveltäjän ja pianistin Mili Balakirevin johdolla. Akimenko valmistui Pietarin konservato- riosta 1900 Nikolai Rimski-Korsakovin ja Anatoli Ljadovin sävellysluokalta. Vuodesta 1897 hän työskenteli opet- tajana hovikappelin kapellimesta- rikursseilla. Myöhemmin hän toimi musiikkikoulun johtajana Tbilisissä Kaukasuksella (1901–1903) ja Nizzassa (Ranska, 1903–1906). Vuonna 1914 hänet kutsuttiin opettamaan sävellystä ja musiikin teoriaa Pietarin konserva- torioon, jossa hän työskenteli vuoteen 1923 asti. Hänen tunnetuin oppilaansa oli Igor Stravinsky, jolle Akimenko opetti soinnutuksen saloja. Oppitunteja ennätti kertyä vain 14, sillä lukioikäinen Stravinsky piti ortodoksista Akimenkoa ”tunnekylmänä”. Opetustyön ohella Akimenko toimi konserttipianistina ja kuoronjohtajana. Vallankumouksen jälkeisiin sekasor- toisiin oloihin työlääntynyt Akimenko emigroitui Prahaan vuonna 1924. Siellä hänen kiinnostuksensa ukrainalai- seen kulttuuriin alkoi herätä uudelleen kestäen koko hänen loppuelämänsä. Akimenkon myöhäistuotanto oli vahvasti ukrainalaisten teemojen leimaamaa, ja siihen kuului teoksia kuten Ukrainalai- nen sarja ja Ukrainalaisia kuvia , joulu-
lauluja ja ukrainalaisten kansanlaulujen kuorosovituksia. Vuodesta 1928 lähtien Akimenko asui Ranskassa. Akimenko sävelsi oopperan, useita orkesteriteoksia, lauluja ja tyyliltään varsin persoonallisia pianokappaleita. Legendaarinen baletti-impressaari Djagilev ihaili Akimenkon lahjakkuutta ja piti hänen säveltämäänsä balettia Jäätalo peräti Pariisin-tuotannon arvoi- sena. Rinnakkain tämän teoksen kanssa Djagilevin seurue Ballets Russes valmis- teli myös Maurice Ravelin Dafnista ja Chloeta esityskuntoon. Akimenkon laaja sävellystuotanto on kokemassa renessanssia eurooppa- laisissa musiikkikeskuksissa. Overture Slave (Slaavilainen alkusoitto) vuodelta 1932 esitetään Lahdessa maailman kantaesityksenä. Teoksen on editoinut kapellimestari Kirill Karabits. Pekka Miettinen
DMITRI SOSTAKOVITS: PIANOKONSERTTO NRO 1 Venäjän suuriin säveltäjiin kuuluvan Dmitri Šostakovitšin (1906–1975) elämäntyön vahva selkäranka muodos- tuu viidestätoista sinfoniasta, samasta määrästä jousikvartettoja sekä kuudesta konsertosta. Šostakovitšin laaja ja hyvin monipuolinen sävellystuotanto osoittaa, että hän oli jo varhain löytyneestä per- soonallisesta tyylistään huolimatta avoin vaikutteille, ja että hän saattoi saada inspiraation mitä erilaisimmilta tahoilta. Šostakovitšin suhde vallankumoukseen ja neuvostojärjestelmään oli tiettävästi melko ristiriitainen. Hän oli järjestelmän sitkeä arvostelija, vaikka olikin toisaalta myös sen ”tuote”. Šostakovitšin musiik- kia on oikeastaan aika vaikeaa arvioida ilman, että ottaa huomioon hänen asenteensa neuvostoyhteiskuntaan ja sosialistisen realismin vaatimuksiin. Šostakovitš aloitti säännölliset pianon- soitonopintonsa yhdeksän ikäisenä äitinsä johdolla. Neljä vuotta myöhem- min hänet otettiin Pietarin konserva- torion oppilaaksi. Hän kehittyi pianis- tina nopeasti, ja alkoi opiskella myös sävellystä. Vuonna 1925 valmistui heti suuren menestyksen saanut ensimmäi- nen sinfonia konservatorion päättötut- kintoa varten. Koska Šostakovitš oli jo tässä vaiheessa myös taitava pianisti, alkoi hän suunnitella lähinnä omaan käyttöönsä konserttoa pianolle. Vuoden 1933 aikana, noin kuudessa kuukau- dessa, valmistuikin konsertto pianolle ja jousiorkesterille, jossa myös trumpetilla on merkittävä rooli.
Teos on tyyliltään lähinnä uusklassinen, ja sitä on luonnehdittu usein satiiriseksi ja hilpeäksi teokseksi, mietiskelevää hidasta osaa lukuun ottamatta. Huumo- ria ja nokkeluutta löytyy etenkin Allegro con brio -osasta. Sieltä täältä konsert- toa voi havaita myös pieniä lainauksia säveltäjän omista, mutta myös muiden teoksista. Näistä huolimatta musiikki on varsin omaleimaista. Šostakovitš soitti itse konserton piano-osuuden kan- taesityksessä Leningradissa 15.10.1933 menestyksekkäästi. Hän esitteli siinä omia vahvuuksiaan pianistina, kuten mm. loistokkuutta, kepeyttä, kuivaa huumoria sekä jazz-vaikutteita. Sinfo- nia Lahden ohjelmissa konsertto on ollut vuosina 1959, 1966, 1971 ja 1990. Vuonna 2012 ilmestyi Okko Kamun johtama levytys, jossa solistina soittaa Andrei Korobeinikov, ja orkesterina on
Sinfonia Lahti. Hannu Kivilä
PJOTR TSAIKOVSKI: JOUTSENLAMPI-SARJA Joutsenlampi kertoo Siegfried-nimi- sestä prinssistä ja neidoista, jotka ilkeä velho Rothbart on taikonut joutseniksi. He saavat ihmismuotonsa takaisin vain öisin, ja vapautuvat taiasta ainoastaan, jos joku lupaa rakastaa heitä ikuisesti. Baletti alkaa prinssi Siegfriedin viet- täessä syntymäpäiviään. Prinssin äiti ilmoittaa, että hänen on aika mennä naimisiin, ja puoliso on valittava seuraa- vana päivänä vietettävissä tanssiaisissa. Siegfried ei ole asiasta innoissaan. Prinssi näkee joutsenparven lentävän taivaalla, ja iltakävelyllään hän löy- tää joutsenet lammelta. Siegfriedin hämmästykseksi joutsenet muuttu- vat kauniiksi neidoiksi. Hän rakastuu saman tien parvea johtavaan Odetteen, joka kertoo prinssille taiasta. Prinssi lupaa pelastaa hänet. Pienet joutsenet tanssivat ihastuttavan tanssinsa suuren rakkauden kunniaksi. Seuraavana päivänä vietetään tanssiai- sia. Trumpettien soidessa saapuvat yllä- tysvieraina valepukuinen velho Rothbart ja hänen tyttärensä Odile, joka näyttää aivan prinssin tapaamalta Odettelta. Siegfried ei huomaa ikkunassa valkoi- sen joutsenen hahmossa näyttäytyvää Odettea Odilen kauneuden hurmaa- mana, vaikka tämä yrittää varoittaa häntä katalasta juonesta. Pas de deuxin lumoavan viulusoolon säestämänä Odile lopullisesti valloittaa prinssin sydämen, ja tämä päättää kosia. Neljännessä näytöksessä Siegfried löytää Odetten lammelta ja anoo tältä anteeksiantoa. Odette antaa prinssille
anteeksi, mutta samassa Rothbart ilmestyy lammelle ja yrittää tempaista rakastavaiset erilleen. Heille valkenee, että ilkeää lumousta ei voi murtaa, koska Siegfried tuli lupautuneeksi Odilelle. Voidakseen pysyä ikuisesti yhdessä lemmenpari syöksyy lampeen ja hukuttautuu. Tällainen rakkauden osoitus riistää Rothbartilta taikavoimat, ja hän kuolee. Baletista on tehty myös versioita, joissa on onnellinen loppu. Joutsenlampi oli varhaisin Pjotr Tšaiko- vskin (1840–1893) kolmesta kokoillan baletista ja ensimmäinen lajityyppinsä edustaja, jonka oli säveltänyt tunnus- tettu sinfonikko. Aiemmin pelkkänä säestyksenä pidetty balettimusiikki kohosi Joutsenlammen myötä uudelle tasolle Tšaikovskin herkän dramatur- ginen vaiston ja loistavan melodisen lahjakkuuden ansiosta. Joutsenlammen ensimmäinen versio Moskovan Bolšoi-teatterissa (1877) sai penseän vastaanoton ilmeisesti koreo- grafian puutteellisuuksista johtuen. Koreografiaa uudistettiin, ja vasta sävel- täjän kuoleman jälkeinen esitys Pietarin Mariinskissa 1895 kirvoitti kriitikoilta ansaitusti mestariteoksen arvonimen. Pekka Miettinen
KIRILL KARABITS Kiovassa syntynyt, Pariisiin asettunut Kirill Karabits (s. 1976) peri musikaa- lisuutensa säveltäjäisältään Ivanilta. Muodolliset opinnot kulkivat Lysenkon musiikkikoulun, Kiovan kansallisen Tšaikovski-akatemian ja Wienin musii- kin ja esittävän taiteen yliopiston halki. Varhaiskypsänä lahjakkuutena Karabits sai jo teininä apulaisen paikan Buda- pestin festivaaliorkesterista, josta hän jatkoi Ranskan radion filharmonikoihin ja lopulta päävierailijaksi Strasbourgiin. Bournemouthin sinfoniaorkesterissa vuonna 2009 alkaneella ylikapellimes- tarikaudellaan hän vakiinnutti mai- neensa innostavana, karismaattisena ja innovatiivisena kapellimestarina: orkes- teri äänestettiin vuonna 2014 maailman suosituimmaksi. Vuonna 2024 Karabits nimitettiin sen kunniakapellimestariksi. Viime vuosina Karabits on nostanut tun- temattomia, etenkin itäeurooppalaisia teoksia unholasta parrasvaloihin Voices from the East -projektinsa puitteissa.
ELISABETH BRAUSS Elisabeth Brauss (s. 1995) on todistanut, että tulkinnan kypsyys ei katso ikävuo- sia, jos vain perustat puskevat syvältä. Brauss syntyi muusikkovanhemmille, eli ja hengitti säveliä, ja vasta täysi-ikäi- senä huomasi, että hänen ammattinsa ja syntymälahjana omaksumansa identiteettinsä ovat kaksi erillistä, silti erottamatonta elementtiä. Brauss aloitti pianonsoiton neljävuotiaana ja opiskeli kotikaupunkinsa Hannoverin korkea- koulussa mm. Matti Raekallion johdolla. Vuonna 2018 hänet valittiin BBC:n New Generation Artist -ohjelmaan, joka vauhditti kansainvälistä kiitoa mm. BBC Philharmonicin, Bournemou- thin sinfoniaorkesterin ja Minnesotan orkesterin solistiksi. Suomessa hän on esiintynyt Oulu Sinfonian solistina, ja soittanut resitaalit Urkuyö & Aariassa sekä Mäntän musiikkijuhlilla. Nicholas Collonin johtamalla Radion sinfoniaor- kesterin äänitteellä hän soittaa Grazyna Bacewiczin konserton kahdelle pianolle Peter Jablonskin kanssa. Tänään hän debytoi Sinfonia Lahdessa.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuo- rille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman par- haista konserttisaleista mm. The Guar- dian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat,
BOGDAN DEKHTIARUK Ukrainalaisesta Bogdan Dekhtiarukista (s. 1992) tuli trumpetisti vahingossa, kun hän 11-vuotiaana ihastui hullunkuri- selta vaikuttaneeseen vetopasuunaan. Hän luuli sitä trumpetiksi ja vaati saada soittaa sitä. Yllätys oli melkoinen, kun soittotunnilla käteen lyötiin aivan väärä kapistus. Tämä ei intoa hidastanut. Hän harjoitteli lähes pakkomielteisellä vimmalla, ja vain 18-vuotiaana sai paikan Pietarin filharmonikoissa. Suomeen Dekhtiaruk päätyi Radion sinfoniaor- kesterin trumpetistin Jouko Harjanteen avulla. Vuodesta 2021 hän on soittanut Sinfonia Lahden soolotrumpetistina. Dmitri Šostakovitšin ensimmäisen pianokonserton hän on esittänyt pianisti Denis Matsujevin kanssa, Juri Termirka- novin johdolla. ”Pidän trumpettia pianon tasa-arvoisena kumppanina”, Dekh- tiaruk sanoo. ”Tämä on kamarimusiikkia: hyvin paljasta, ironista, joskus groteskia, joskus lyyristä. Trumpetti on kuin kom- mentaattori: terävä ja sarkastinen, mutta toisinaan myös hauras – ja se muuttaa vahvasti koko teoksen luonnetta.” Jaani Länsiö
orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiik- kiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Ams- terdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikverei- nissa ja Buenos Airesin Teatro Coló- nissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Ete- lä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Ame- rikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeen- linnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito (Yuki Kodama) Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, vuorotteleva konserttimestari va Andrew Ng II konserttimestari va Päivi Pöyry
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Otto Kenetti Alexis Routley va Marian Strandenius va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Sofia Greus Emil Peltola
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Bruno Lima va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
(Viivi Hakkarainen) Totti Hakkarainen Fanni Piri va II VIULU Aleksi Trygg Mia-Karoliina Vettenranta va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola
Lotta Svartström Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker