Kirkkolaiva nro 21

2

yhä

ääkirjoitus 11.10.2017

Wittenbergin teesien kaiut nykyajassa

15.10. 19. sunnuntai helluntaista Rakkauden kaksoiskäsky Rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää lain sisällön. Se, joka rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään, täyttää lain vaatimuksen. Jumalan rakkaus synnyttää meissä rakkautta. Rakkaus toteuttaa Jumalan koko lain. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 537 Kun koittaa huomenhetki 393 Vakaana Herran teitä Päivän virsiä: 376 Sinua, Jeesus, rakastan 191 On meille Herra Jumala 401 Oi Herra, Henkes valo suo 448 Ei itää eikä länttäkään Päivän psalmi: Ps. 119:1-8 1. lukukappale: 5. Moos. 10:12-13

n 31.10.2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi 95 teesiään. Katse menneisyyteen suuntaa katseen tulevaan, sillä reformaatio käynnisti uudistumisen joka kantaa edelleen. 500 vuotta sitten käynnistynyt uudistus herättää pohtimaan paikallistasolla, mitä uudistuksia omassa seurakunnassa olisi tehtävä. Viime vuonna seurakunnat osittain vastasivat tähän luomalla ensimmäistä kertaa paikallisstrategiansa ja selkiyttämällä omaa työnäkyä paikallistasolla, jonka keskiössä on kirkon missio. * * * Yhteinen jaettu kertomus ei enää ehkä kerro nykypäivänä, mitä reformaatio alun perin tarkoitti. Mitä vaikutusta 500 vuotta sitten tapahtuneella on Suomeen tai paikallistasolla seurakuntalaiseen? Väitän että todella paljon. Teesien naulaaminen linnankirkon oveen on ehkä legendaa, mutta totta on yhden miehen aloitteesta alkanut uudistus, jonka pohjalta maailmassa arvioidaan olevan nyt noin 74 miljoonaa luterilaista.

Uskonpuhdistuksella on vaikutuk- sesta myös suomalaiseen sosiaali- etiikkaan, joka perustuu ajatukseen, että huono-osaisista huolehditaan yh- teisesti ja yhteisvastuullinen ajatus on, että jokainen kantaa vastuunsa ja saa hyvinvoinnista osansa. * * * Yksi teesien kaiku näkyy suomalaisessa työelämässä, sillä luterilaisen työetiikan yksi painotus on, että kukin palvelee sekä lähimmäistään että jaettua hyvää kutsumuksensa mukaan. Taloudellinen tai materiaalinen menestys eikä ahneus ole työelämän voima. Luterilaisuus ei menestysteologiaa, vaan olennaisinta on ihmisen suhde Jumalaan. Lutherin niin sanottu tornikokemus oli kristillisen uskon ytimen avautuminen, eli että yksin usko riittää siihen, että ihminen kelpaa Jumalalle ja ihminen pelastuu yksin armosta, ei omien tekojensa ansiosta. Hänen teesiensä kaiut sydämissämme me vietämme Armoa 2017! -nimettyä reformaation merkkivuotta.

Suomi on tilastollisesti maailman kahdeksanneksi luterilaisin maa, rippikoulun suoritti viime vuonna 86 prosenttia ikäluokasta. Näin ei olisi ilman Lutheria ja reformaatiota. * * * Kuvittele tilanne, että kirkossa puhut- taisiin kielellä jota et ymmärrä. Lisäksi sinulla olisi Raamattu, jota et osaisi lukea tai ymmärtää? Luterilaisuuden ytimenä oli paino- tus kansankielestä ja tavallisen ih- misen arvostamisesta. Luther auttoi pyhän koskettamisessa ihmiseen so- siaaliluokista riippumatta. Kirkollisen latinan korvaaminen kansankielellä oli ydinasia, koska silloin Kristus alkoi koskettaa ihmisiä evankeliumin kaut- ta. Äidinkieli auttoi ihmisiä kokemaan hengellisyyden. Sana alkoi konkreetti- sesti elää (Joh. 1:1). * * * On lähtökohtaisen tärkeää saada kuulla evankeliumia omalla kielellä ja tuota tehtävää kirkko jatkaa lähetys- työnsä kautta. Äidinkielen kautta Suo- men koululaitos ja lukutaitokin nivel- tyvät uskonpuhdistukseen, sillä kirkon opetuksen pohjalta kansalaisten tuli voida lukea Raamattua itse.

2. lukukappale: 1. Joh. 2:15-17 Evankeliumi: Mark. 12:28-34

MARJA-RIITTA OJALA, vs. kirkkoherra Simo

H

Mielipide

artaus

Katoavatko urut kirkoista? n Radiojumalanpalvelusten varassa olevat ovat havain- neet, kuinka muut instrumentit ovat hiljalleen vallan- neet alaa uruilta. Kirkoissa soivat enimmäkseen huilut, viulut, rummut ym. Miksi? Pelätäänkö urkumusiikin karkoittavan väkeä? Luulisi asian olevan päinvastoin - monet  työn, melun ja alituisen hälyn uuvuttamat kaipaavat rauhoittavaa urkumusiikkia, kun koko tila soi ja seinähirretkin vä- risevät. On todella virkistää kuulla välilla muutakin musiik- kia, mutta eikö urut ole kuitenkin kirkon pääsoitin? Koko seremonian säestys muilla kuin uruilla ei aina onnistu. Tässä taannoin ”jazzbändi” säesti virret, mutta rytmi oli niin monimutkainen, ettei seurakunnalla ollut mitään mahdollisuutta veisata mukana. Radiojomalanpalveluksen kuulija tuntee usein itsensä ulkopuoliseksi, kun kaikki musiikki - olipa sitten kysy- myksessä mitkä soittimet tahansa - kuuluu kuin paksun seinän takaa. Joko kirkoissa ei ole tilaa useammille äänentoistolait- teille tai sitten kysymyksessä on säästäminen. Meitä radiojumalanpalveluksia kuuntelevia on pal- jon. Toivoisimme saavamme kuulla musiikin ns. täy- sillä, eikä vain kaukaisena kaikuna. Mirjami Lehto Tervola

Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi

n Kaksi kolmekymppistä miestä aloitti rippikoulun. Molemmilla on suunnitelmissa ensi kesänä häät. -Tuleeko mieleen mitään sanois- ta: kirkkovuosi, sakramentit? ky- syin. He puistelivat päätään. Kolmiyh- teinen Jumala – siitä tuli pieni aa- vistus. He liittivät kirkkoon paavin, Päivi Räsäsen, Teemu Laajasalon ja seurakunnan nuorisotyön. * * * Äskettäin kirjana julkaistun ”Pe- lottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus”  -tutkimuksen tuloksis- sa uskonto ja kirkko eivät nousseet esiin lainkaan. Tutkijalle, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jar- mo Limnéllille tulos oli yllätys. Hän arvelee, että uskonto on jää- mässä nuorten elämässä marginaa- liin tai nuoret ovat tyytymättömiä

kirkkoon, esimerkiksi sen aktiivi- seen rooliin yhteiskunnallisissa ja poliittisissa kysymyksissä. Sama tulee vastaan politiikassa. Kirkko mainitaan kumppanina ja toimijana suhteellisen harvoin. Se tulee esiin lähinnä kiistanalaisissa, konservatiivisissa kysymyksissä. * * * Mistä syntyy kirkkokuplamme? Kirkkokuplan sisällä on jännittei- tä, kivaa, omat julkkikset, vallanpi- täjät, mediakanavat. Käytetään val- tava määrä energiaa asioihin, joista kuplan ulkopuoliset, jotka saattavat kyllä olla jäseniä, eivät ymmärrä tai se ei vain kosketa heitä. Onko kuitenkin turvallisempaa hengata niiden kanssa, jotka tunte- vat sanojen ”sakramentti” ja ”litur- ginen väri” merkitykset. Vai onko aktiivikirkko liian vaa- timaton sanomansa ja hyvän työnsä

näkyväksi tuomisessa. Vai pelätään- kö eri tavoin ajattelevien kohtaa- misia. * * * Maailman väestöstä kolmannes on kristittyjä - siis kaksi kolmasosaa ei ole kristittyjä. Luterilaisia on maail- man väestöstä 1%. Kirkon kansainvälisissä tehtävissä olleet tietävät, miten lähestyä heitä, jotka uskovat eri lailla. Vaikka kuinka itsellä olisi hyvä sanoma, palava usko, on vain yk- si, ehdoton kohtaamisen perusasia: lähimmäisenrakkaudesta nouseva kunnioitus ja vuorovaikutus. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lä- himmäistäsi niin kuin itseäsi – kuten lauseen lausujakin sen täydellisesti toteutti. KATRI KUUSIKALLIO Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnan aikuistyön pastori

KIRKKOLAIVA • Kemi-Tornion rovastikunnan viiden seurakunnan lehti. Osoitteeton tilaus joka kotiin • 23. vuosikerta • N etissä : www.kirkkolaiva-lehti.fi  • Kaikki aineisto lehteen sähköpostil- la: soile.koivisto@tornionlaakso.net • Sata-Väylä Oy, Katajaranta, 96400 Rovaniemi • T oimittaja : Paavo Vänninen Kemi 0405636222, paavo.vanninen@pp.inet.fi • T oimitussihteeri : Tuomo Korteniemi 0400560605, tuomo.korteniemi@gmail.com • P äätoimittaja : Sanna Komulainen, sanna.komulainen@evl.fi • K ustantaja : Sata-Väylä Oy • P ainatus : Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani • J akelu : P-S Suorajakelu ja posti • Jos lehti ei tullut, soita 040 762 7271 ja jätä viesti • Ilmestyy keskiviikkoisin/torstaisin joka toinen viikko • Seuraava nro 25.10.2017

Made with FlippingBook flipbook maker