Kirkkolaiva nro 21

8

Ilonaiheita löytyi Ylitornion naisten illassa n Yhteiskristillisen naisten tapaamisen tee- mana Ylitorniolla lauantaina 23. syyskuuta oli ”Mistä iloa arkeen”. Mirjami Hyttinen toi avauksessa esille, kuinka ikävät uutiset saavat meidät kuvitte- lemaan kaiken olevan huonosti tai ainakin huonommin kuin ennen. Yhdessä todettiin, ettei asia suinkaan ole näin, sen todistavat jo tilastotkin. Muun muassa naisten asema on parantunut ja yhä useammat ihmiset maailmassa pääsevät kouluun. Jutustelun ja kahvittelun lomassa kuultiin 88-vuotiaan Anna-Liisa Tuoman ajatuksia varjeluksesta. Hän luki myös kaksi kau- nista luontoaiheista runoa kokoelmastaan Tähkäpäät huojuvat tuulessa. Ilkka Korva tyttärensä Maijan kanssa ilahdutti musiikilla ja laululla. Meillä oli suuri ilo saada vieraaksemme pastori, kirjailija ja toimittaja Satu Krei- vi-Palosaari Oulusta. Satu kertoi elämäs- tään ja ilonaiheista Pellon Orajärvellä viete- tystä lapsuudesta lähtien. Tuttu murre ja välitön kerronta ihastutti- vat. Hän kertoi Jumalan johdatuksesta seu- rakunnan palvelijaksi sekä arjesta kehitys- vammaisen pojan äitinä. Kertomukset Uunon kommenteista nosti- vat todella ilon pintaan. - Jumala vastasi rukouksiimme, ei paran- tanut poikaa vaan meidät hänen vanhem- pansa, totesi Satu. Maarit Keisun mukaan tilaisuus haluttiin järjestää Festipaakariin, jotta paikalle olisi helpompi tulla myös naisilla, jotka eivät yleensä käy seurakunnan tilaisuuksissa. Runsaslukuisesta osanotosta ja välittö- mästä tunnelmasta päätellen tässä onnis- tuttiin. Ilo ja hyväksytyksi tulemisen tunne kantaa pitkälle. Leena Pohjolainen

Pyhä Henki vai protestin henki?

n Suomessa asennoidutaan ev.-lut. kirk- koon edelleen pitkälti itsestäänselvyyte- nä. Luterilaisuus on ja pysyy. Se ärsyttää, ilahduttaa ja elää elämäänsä huolimatta maailman melskeistä ja muutoksista. Reformaation merkkivuotta vietetään kirkollisen väen keskuudessa tyynesti ja iloisestikin - reformaattoreista innoitusta ammentaen. Mutta juhlavuosi tulee ja menee. Ei ole uutta, että suomalaisten arjessa ja juhlassa kirkon sanoma joutuu yhä enemmän tais- telemaan tilasta muiden katsomusten ja eri- laisten aatevirtausten kanssa. Usko Kolmiyhteiseen Jumalaan ja kir- kon jäsenyys eivät ole koskaan olleet täysiä itsestäänselvyyksiä, mutta vielä vähem- män ne ovat sitä meidän aikanamme. Yhä useampi ei usko, ja moni epäilee. Miten tähän on tultu? * * * Kysymystä on pohdittu lukuisissa kokoon- panoissa, mutta kukaan ei tiettävästi ole osannut esittää tyhjentävää vastausta. Kirkon julkinen tila ja vaikutus ihmis- ten elämään ovat hiljalleen kaventuneet, ja yleisen turhautumisen keskellä on usein kuumeisesti etsitty syytä tai syyllisiä tilan- teeseen. Toisinaan syntipukit on paikannettu sisäpiireihin, toisinaan kauas kirkon reu- noille ja ulkopuolelle. Totuus lienee, että syyt muutokseen ovat

moninaisia ja usein myös kirkon omista toimista riippumattomia. Kirkossa ei pitäisi kantaa turhaa ja hedelmätöntä syyllisyyt- tä ja ahdistusta niistä yhteiskunnallisista ja katsomuksellisista muutoksista ja asioista, joihin emme kohtuudella arvioiden ole voi- neet vaikuttaa. Tässä suhteessa saisimme mielestäni paljon nykyistä rohkeammin ar- mahtaa itseämme ja toisiamme. Muutoksen, jatkuvan epävarmuuden ja piilevästi koetun turvattomuuden tuska on synnyttänyt kirkossa viime vuosina kovaa sisäistä painetta. Sille ei aina ole pystytty löytämään rakentavaa purkautumistietä. Tyytymättömyys on äärimmillään ilmen- nyt monenlaisena kärhämöintinä ja joiden- kin härskeinä irtiottoina. Näyttää siltä, että paine avioliittokysymyksessä purkautuu osaltaan myös käräjöintinä. * * * Tilannetta seuratessa herää kysymys, ruok- kiiko kirkkomme itseymmärryksessä vah- vasti vaikuttava ajatus protestanttisuudesta usein melko katteetontakin vastustusmieltä ja jopa laskelmoitua separatismia? Mikä suuri ihanne se on, että noustaan niin sanotusti kovat piipussa barrikadeille? Onko todella niin, ettei evankeliumin ääni pääse kuulumaan ilman sitä? Nykyinen kirkollinen painekattila tuo luovasti assosioituna mieleen jotakin siitä, mitä olen lukenut 1500-luvun reformaa-

tioajasta ja etenkin sen jälkiselvittelyistä Euroopassa; tuolloin väiteltiin, riideltiin, paneteltiin ja pakoiltiin vastustajia - jopa sodittiin - koska ei kyetty ratkomaan ongel- mia muulla tavoin. Kuitenkin kirkkomme on juuriltaan paitsi protestanttinen myös katolinen. Katolisuus muistuttaa meitä siitä, että pohjimmiltaan Kristus on työllään perustanut yhden kirkon koko ihmiskuntaa varten. Hän itse on rukoillut omiensa puolesta ja pyytänyt Isältään, ”että he olisivat yhtä” (Joh.17:21). Meidän olisi usein viisaampaa ihannoida Pyhän Hengen hiljaa humisevaa työtä kuin nostaa jalustalle tympeä ja pääl- lekäyvä protestihenkisyys. EMILIA HELAVUO Ylitornion seurakuntapastori

Maksullisia ilmoituksia.

Jouko M.V. Heikkisen ”Kesytetty kuolema” Vuoden Kristillinen kirja -kilpailun finaaliin

Veijo Koivula: Uskon salaisuus. 20 €. Laatukirjoja Kirkkolaivan ansiokas artikkelisar- ja koottu kirjaksi, joka käsittelee kohta kohdalta kristillisen uskon keskeiset kohdat: uskontunnustus, käskyt ja Isä meidän -rukous.

Veijo Koivula: Pyhästä pyhään. 25 €. Kaikki kirkkovuoden pyhät adven- tista alkaen. Asiantunteva selostus kunkin pyhän taustasta ja merki- tyksestä viitteineen.

n Jouko M.V. Heikkisen kirja Kesytetty kuolema   on Vuoden Kristillinen kirja -kilpailun finaaliin valit- tujen kuuden teoksen jou- kossa. Valinta julkistettiin Turun Kirjamessuilla 6.10. Kirjan on kustantanut Väy- läkirjat. Vuoden Kristillisen kir- jan valitsee Jari Sinkkonen ja valinta julkistetaan Hel- singin Kirjamessuilla loka- kuun lopulla. Halsuan kirkkoherran virasta eläköitynyt teolo- gian tohtori Jouko M.V. Heikkinen on tarkastellut kuolemisen taitoa vuosien ajan. Sysäyksen tähän antoi oman tyttären kuolema. Vuosi sitten ilmestynees- sä kirjassaan Kuolema – tie elämään (Väyläkirjat) hän selvitti, miksi kristilliseen uskoon sisältyvä kuolemi- sen taito on syytä tuoda esille nykyajassa. Uuden Kesytetty kuo- lema -kirjan alaotsikkona on ”Martti Luther opastaa kuolemaan iloisesti” . Näi- hin sanoihin sisältyvä salai- suus on houkutellut Heik- kistä uuteen kirjaan johta- neelle tutkimusmatkalle. Opettaessaan kuolemisen taitoa Martti Luther yhdis-

tää rikkaalla tavalla Raa- matun sanan ja kirkon opin ihmisen elämän haastavim- paan tilanteeseen – kuole- misen pelkoon ja ahdistuk- seen. Hänen saarnojensa äärellä lukijalle selviää, miksi hän puhuu toistuvasti iloisesta kuolemasta. Kuolema on vaikea koh- data niin kuin tiedämme. Kirja haluaa auttaa ja kut- suu Lutherin, oppineen ja paljon koettelemuksia ko- keneen uskon isän seuraan. Kuolema on kesytetty ja siitä voi iloita, vaikka suru täyttää mielen. Vuoden Kristillinen kir- ja -kilpailun muut finaaliin päässeet kirjat ovat: Emil Anton : Katolisem- pi kuin luulit – Aikamat- koja Suomen historiaan (Kirjapaja) Eero Junkkaala (toim.): Raamattu alusta loppuun (Karas-Sana) Timo Junkkaala : Oi- kein väärin ymmärretty Luther (Perussanoma) Päivi Mattila : Rakkaus väkevä kuin kuolema (Lä- hetysseura) Riku Rinne : Talon ta- rina. Kertomus Jumalan ihmeistä Heikki ja Riitta Talon elämässä (Kuva ja Sana)

Sota-ajan klassikolaulun Eldankajärven Jää -laulun tekijä Erkki Tiesmaa oli myös tiedemies. Nyt postuumina juhlakirjana hänen väitöskirjansa SUOMALAINEN PORONHOITOSANASTO. Toim. Markku Varis. Hinta 30 €. FT Raija Hakalan Lapin Kansan kirja-arviossa 19.9. kiittelemä runoilija-psykiatri Jorma Laitisen uusi runokokoelma MATKOILLA KAIKEN AIKAA. Hinta 22 €. Värriön tutkimusaseman kuvaajan Teuvo Hietajärven Loistelias lähes 400 sivun kuvateos Korvatunturin seudun luonnosta: ERÄMAA ELÄÄ. Metson matkassa Itä-Lapin kairoilla. Hinta 42 €. Erkki Tiesmaa tunnetaan sota-ajan suositun laulun ELDANKAJÄRVEN JÄÄN sanoittajana,muttahänoli myös tunnustettu tutkija. Kansatieteen väitöskirjan käsikirjoitus SUOMALAINEN PORONHOITOSANASTO perustuu tutkimusmatkoihin, jotka hän teki neljään otteeseen 1930-luvulla Suomen ja myös Ruotsin suomenkieliselle poronhoitoalueelle. Hän jatkoi keruutyötä vielä sotavuosina VienanKarjalassa. Väitöskirjan viimeistely kärsi luonnollisesti sota- ajasta ja se jäi lopulta esittämättä, kun Tiesmaa paneutui sotien jälkeen koko tarmollaan uraauur- tavaan työhönPellonyhteiskoulun rehtorina.Käsi- kirjoitus ilmestyyFT,KTMarkkuVariksen toimitta- mana syksyllä 2017, jolloin on kulunut 110 vuotta Tiesmaan syntymästä.Sanastoonkuvitettuennen julkaisemattomilla kuvilla tutkimusmatkoilta. ISBN978-952-7168-47-9 ErkkiTiesmaan keruumatkoilla antoisimpia kielimestareita oliTuomaanPekkaRuotsinTornionlaaksonTärännöstä. ISBN978-952-7168-42-4 Rovaniemeläinenpsykiatri, lääketieteen jayhteiskuntatie- teiden tohtori JormaLaitinen luonnosteleeneljännessä runo- kokoelmassaanherkälläotteella lapsenmielikuvitusta jaarjen kahleetylittäväämaagista ajattelua. Kokoelman toinenulottuvuus tutkiiuskonnollisenkaipuun luonnettayleensä jakristinus- konperustotuuksia erityisesti.

E rkki T iEsmaa Suomalainen poronhoitosanasto

Kanttori Hanna-Maria Koivumaan läk- siäisissä lauloivat mm. Koivumaan ja Aatsingin perheiden lapset. - Kuvat: Matti Björninen.

ToimittanutMarkkuVaris

JormaLaitinen Matkoilla kaiken aikaa

Ylitornion kuorot kiittivät poissiirtyvää johtajaansa.

Made with FlippingBook flipbook maker