Kolmoiskonsertto
KEV Ä T 2 0 26
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 15.1.2026 klo 18.30 Sibeliustalo KOLMOISKONSERTTO
Andrew Manze, kapellimestari Christel Lee, viulu Jonathan Roozeman, sello Denis Kozhukhin, piano
Ralph Vaughan Williams: Serenade to Music, versio orkesterille 11 min
Ludwig van Beethoven: Konsertto viululle, sellolle, pianolle ja orkesterille C-duuri op. 56, Kolmoiskonsertto 35 min
Allegro Largo – Rondo alla polacca
väliaika 20 min
Jean Sibelius: Sinfonia nro 5 Es-duuri op. 82 30 min Tempo molto moderato – Allegro moderato
Andante mosso, quasi allegretto Allegro molto – Largamento assai
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan SL ClassicLive -kanavalla osoitteessa sinfonialahti.fi/sl-classiclive.
Lue käsiohjelma verkossa
RALPH VAUGHAN WILLIAMS: SERENADE TO MUSIC Ralph Vaughan Williamsia (1872–1958) on pidetty Elgarin ohella toisena englantilaisen musiikin ”renessanssin” keskeisenä edustajana. Hän oli hyvin tuottelias ja monipuolinen säveltäjä, jonka teosluettelo pitää sisällään muun muassa oopperoita, baletteja, yhdeksän sinfoniaa ynnä muita orkesterimusiikkia, konserttoja, kamarimusiikkia, ja niin edelleen. Hän toimi myös urkurina sekä aktiivisena kansanmusiikin kerääjänä. Säveltäjänä Vaughan Williamsin maine perustuu lähinnä orkesteriteoksiin, Serenaden ja Tallis-fantasian lisäksi varsinkin sinfonioihin, joita on viime vuo- sina kuultu ja levytetty varsin paljon. Serenadi musiikille valmistui vuonna 1938 kunnianosoituksena kapellimestari Sir Henry Woodille, joka tunnettiin mm. Lontoon Proms-konserttisarjan pitkä- aikaisena johtajana. Teos on kirjoitettu alun perin orkesterille ja kuudelletoista laulajalle, jotka esiintyvät sekä solisteina että myös kuorona. Sanat on mukau- tettu Shakespearen näytelmän Venet- sian kauppias viidennen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvästä keskustelusta. Siinä musiikin kauneutta ja loistoa kuvaillaan ylevästi. Serenadi on yksi säveltäjän rakaste- tuimmista töistä, sen seesteinen sävel- kieli väreilee suloisuutta ja herkkyyttä. Teoksen ensiesitys kuultiin vuoden 1938 syksyllä Lontoon Royal Albert Hallissa Woodin johdolla, nyt kuultava orkesteri- versio pari vuotta myöhemmin. Sinfonia Lahden ohjelmissa teos on ensimmäistä kertaa. Hannu Kivilä
LUDWIG VAN BEETHOVEN:
KOLMOISKONSERTTO Ludwig van Beethovenin (1770–1827) kolmoiskonserttoa on pidetty ensimmäi- senä sävellyksenä juuri tälle kokoon- panolle. Se on myös ainoa konsertto, jonka hän sävelsi useammalle kuin yhdelle sooloinstrumentille. Teos syntyi vuosien 1803 ja 1804 aikoihin, jolloin Beethoven luonnosteli tai kirjoitti mm. Eroica -sinfoniaa ja Appassionata -so- naattiaan. Näihin kiihkeisiin ja vahva- tunnelmaisiin sävellyksiin verrattuna kolmoiskonsertosta tuli sävyltään pehmeämpi ja optimistisempi. Tähän ei vaikuttanut edes se, että Euroopassa elettiin tuolloin poliittisesti varsin levot- tomia aikoja. Vaikka kolmoiskonserton sävelkielestä löytyy paljon herkkyyttä, lyyrisyyttä ja mieleenpainuvia melo- dioita, on se silti saanut myös arvostelua osakseen. Erään kriitikon mielestä teok- sesta puuttui Beethovenin sinfonioiden dramaattista intensiteettiä sekä soolo- konserttojen loistokkuutta, ja jotkut ovat ihmetelleet varsin eriluonteisia ja vaati- mustasoltaan erilaisia soolo-osuuksia. Beethoven oli kirjoittanut piano-osuu- den tiettävästi oppilastaan, Itävallan arkkiherttua Rudolfia (1788–1831) varten. Hän oli nuori, lahjakas pianisti, mutta säveltäjä otti huomioon hänen vielä rajalliset tekniset taitonsa. Rudolf muis- tetaan myös Beethovenin läheisenä ystävänä ja suojelijana, jolle säveltäjä omisti useita merkittäviä teoksiaan. Kolmoiskonserton sello-osuus on ehkä teoksen vaativin ja painokkain. Erään aikalaiskriitikon mielestä sello
Joulukuussa 1915 Sibelius juhli 50-vuo- tissyntymäpäiväänsä. Tuolloin häntä kohdeltiin kansallisena merkkihenkilönä: hänestä tehtiin lehtiartikkeleita, hänen kuvansa oli esillä kauppojen ikkunoissa, ja onnitteluita tuli laajalti. Sinfonian oli määrä olla valmis syntymäpäiväjuhlal- lisuuksiin mennessä, ja hän kamppaili pysyäkseen tavoitteessaan. Hän oli työskennellyt sinfonian parissa yli vuoden vaihtaen motiiveja viidennen ja vasta aluil- laan olevan kuudennen sinfonian välillä. Sibelius merkitsi päiväkirjaansa huhti- kuussa 1915: ”Näin tänään kymmentä vaille yksitoista 16 joutsenta. Suurimpia elämyksiäni! Herrajumala tuota kauneutta! Ne kiertelivät pitkään yläpuolellani. Katosi- vat auringon utuun välkehtivänä hopea- nauhana. Ääntely samaa puupuhallintyyp- piä kuin kurkien, mutta ilman tremoloa. … Luonnonmystiikkaa ja elämän tuskaa! Viidennen sinfonian finaaliteema.” Sinfonian lopullisessa versiossa säilyi vuoden 1916 version kolmiosainen muoto, jossa alkuperäiset ensimmäinen osa ja scherzo ovat nyt liitetty saumattomasti yhteen, ja scherzo kiihtyy asteittain ja kuitenkin jatkuvasti kohti sen sykäh- dyttävää huippukohtaa. Alkuperäinen temaattinen materiaali on nyt orkestroitu värikkäämmin ja yhdistelty huolellisemmin ja hienovaraisemmin, ja tämän johdosta jotkut motiivit ilmestyvät eri järjestyksessä. Teoksen rakenteellista tasapainoa on muutettu (vain harva vastustaisi termiä ”parannettu”) pidentämällä hidasta osaa ja leikkaamalla merkittävästi finaalin kestoa. Yksi sinfonian huomattavimmista piirteistä, lopun kuusi huolellisesti asetet- tua vasaraniskua, kuullaan nyt täydessä loistossaan (vuoden 1915 versiossa ne oli hämärretty jousitremololla). Andrew Barnett
on sen emotionaalinen ankkuri – sille on uskottu monet kauneimmista melo- dioista. Laajan ensiosan teemoista voi aistia pal- jon lämpöä, toisesta osasta löytyy veto- avaa herkkyyttä ja lyyrisyyttä. Finaalissa solistit ”pitävät yhdessä hauskaa”. Erään pienen pianokappaleen lisäksi Beetho- ven hyödynsi poloneesia ainoastaan tässä vauhdikkaassa osassa. Hannu Kivilä JEAN SIBELIUS: SINFONIA NRO 5 Sibeliuksen viides sinfonia työllisti säveltäjäänsä kaikkiaan viiden vuoden ajan, ja se on verrattomasti hänen tärkein teoksensa ensimmäisen maailmanso- dan ja kansalaissodan vuosilta. Mikään hänen muista sinfonioistaan ei käynyt läpi yhtä perusteellista korjausprosessia, monumentaalista taiteellista taistelua, jota Sibelius itse kuvasi ”painiksi Juma- lan kanssa”. Näihin aikoihin Sibelius etsi sinfonisessa musiikissaan uutta suuntaa, jonka mukaan muoto määräytyi enene- vässä määrin sisällön mukaan, säilyttäen samalla kuitenkin riittävästi perinteisiä piirteitä, jotta musiikki olisi helposti lähes- tyttävää niin esittäjille kuin yleisölle. Viides sinfonia kuultiin ensi kerran vuonna 1915, jolloin se koostui neljästä osasta. Sibelius ei kuitenkaan ollut tyytyväinen teokseen, ja korjattu, kolmi- osainen versio esitettiin vuonna 1916. Edelleen säveltäjä oli kuitenkin tyytymä- tön, ja nykyään normaalisti kuultu versio on vuodelta 1919.
ANDREW MANZE Englantilainen Andrew Manze (s. 1965) tunnetaan historiallisen esitystradition asiantuntijana, musiikin tietokirjailijana, radioäänenä ja – mikä tärkeintä – ihmi- senä, jonka turvallisessa, selkeään kom- munikointiin perustuvassa ohjauksessa muusikot pystyvät antamaan parastaan. Manze aloitti uransa viulistina, mutta laa- jensi ilmaisualustaansa nopeasti myös kapellimestarina. Hänet kiinnitettiin Aca- demy of Ancient Musicin apulaiskapelli- mestariksi 1996, The English Concertin taiteelliseksi johtajaksi 2003 ja Helsing- borgin sinfoniaorkesterin ylikapellimes- tariksi 2006. Kymmenvuotinen kausi Pohjois-Saksan radion filharmonikoissa päättyi 2023. Nyt hän on Skottilaisen kamariorkesterin päävierailija. Manzen lukuisista äänitepalkinnoista viimei- simpiin kuuluu arvostettu Gramopho- ne-palkinto, joka hänelle myönnettiin Ralph Vaughan Williamsin musiikin levytyksestä Liverpoolin kuninkaallisten filharmonikoiden kanssa vuonna 2024.
CHRISTEL LEE Christel Lee oli kymmenenvuotias, kun hänen vanhempiensa oli reagoitava tytön ilmiselvään lahjakkuuteen. Perhe oli asu- nut Kanadassa, mutta Christelin viuluopin- not veivät heidät New Yorkiin, Juilliardin musiikkikouluun. Lopullinen tähtäin oli Euroopassa, ja parikymppisenä Lee muutti Saksan Kronbergiin ja Müncheniin Ana Chumachenkon oppilaaksi. Leen kilpailu-ura oli lyhyt, mutta hedelmällinen: vuonna 2013 hän tuli Münchenin ARD-kil- pailussa kakkossijalle (ykköspalkintoa ei jaettu), kaksi vuotta myöhemmin hän voitti Jean Sibelius -viulukilpailun ensimmäi- senä pohjoisamerikkalaisena. ”Kahden vuoden ajan olin harjoitellut vain Sibeli- us-kilpailu mielessäni”, Lee sanoo. ”Kil- pailun jälkeen helpotti. Odotin malttamat- tomana, että voin kääntää uuden sivun elämässäni.” Vaikka kolmoiskonserttoa ei voi verrata Beethovenin viulukonserttoon, Lee löytää viulustemmasta paljon samaa: ”Viuluosuus on Beethovenille tyypillinen: mahdollisimman yksinkertainen, silti siitä on otettu irti kaikki mahdollinen.” Leen soitin on Carlo Ferdinando Landolfin vuonna 1770 rakentama viulu.
JONATHAN ROOZEMAN Jonathan Roozemanin (s. 1997) taidot ovat perinnöllisyyden, ympäristön ja uurastuksen yhteistulos: viulistiäidin ja pianisti-isän perheen kaikista kolmesta lapsesta tuli musiikin ammattilaisia. Roozemanin solistiura alkoi kilpailume- nestyksellä: kakkossija Alankomaiden sellokilpailussa 2012; finaalipaikat Porton Prémio Suggia -kilpailussa 2013 ja Naumburg-kilpailussa 2015. Kilpaura huipentui vuoden 2015 Tšaikovski-kil- pailun finaaliin. Sittemmin hän on esiin- tynyt mm. BBC Symphonyn, Frankfurtin radio-orkesterin ja Soulin filharmoni- koiden solistina sekä Sinfonia Lahden residenssitaiteilijana. Tulevalla BIS-yh- tiön äänitteellä hän soittaa suomalaisia nykyteoksia mm. Outi Tarkiaiselta ja Kalevi Aholta. Beethovenin Kolmoiskon- sertto herättää Roozemanissa kau- hunsekaista kunnioitusta. ”Se on niitä harvoja trio-teoksia, jossa sellostemma on haastavin. Silti sitä on aina kiva soittaa.” Roozeman soittaa pianisti Radu Lupulle kuulunutta selloa. Rakentajaa tai valmistumisvuotta ei tiedetä.
DENIS KOZUKHIN Nižni Novgorodissa syntynyt Denis Kozukhin (s. 1986) taisi syntyä pianis- tiksi. Soittamisen hän aloitti viisivuo- tiaana äitinsä ohjauksessa ja samalla laulamisen isänsä kuorossa. Äänenmur- ros teki uravalinnasta lopulta helpon, mutta Kozukhin tunnustaa kuorovuo- siensa merkityksen korvansa ja kama- rimusiikillisuutensa kehityksessä. Hän muutti vain 14-vuotiaana Madridiin opiskellakseen Dmitri Baškirovilla, joka ei yleensä ota teini-ikäisiä vaivoik- seen – Kozukhin oli poikkeama peri- aatteessa. Kozukhinin kansainvälinen kiito käynnistyi vuonna 2010 Brysselin Kuningatar Elisabetin pianokilpailun voi- tosta. Takana oli jo kolmossija Leedsin pianokilpailusta neljä vuotta aiemmin. Nykyään hän kuuluu siihen harvalu- kuisten joukkoon, jotka esiintyvät mm. Amsterdamin Concertgebouw’ssa, Phi- ladelphian orkesterissa, Tšekin filharmo- nikoissa ja San Francisco Symphonyssa. Tänään hän debytoi Sinfonia Lahdessa. Jaani Länsiö
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuo- rille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman par- haista konserttisaleista mm. The Guar- dian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh-
jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiik- kiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Ams- terdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikverei- nissa ja Buenos Airesin Teatro Coló- nissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Ete- lä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Ame- rikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeen- linnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Clas- siclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfo- nia Lahti -hanke toi orkesterille kansain- välisen Classical:NEXT-innovaatiopalkin- non vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Lina Leikola, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari)
Sofia Greus Emil Peltola
Otto Kenetti Pertti Kuusi Erno Toikka va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Antero Manninen Johannes Elfving (Fransien Paananen) Tommi Wesslund va Sara Viluksela va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka Katja Ceder va OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker