Suomen sinfoniaorkesterit ry:n 60. valtakunnalliset orkesteripäivät
SUOMEN SINFONIAORKESTERIT RY:N 60. VALTAKUNNALLISET ORKESTERIPÄIVÄT 6.–8.5.2025, Lahti
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA
Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Konserttiohjelmiston ytimessä on monipuoliset sinfoniakonsertit, laadukkaat viihdekonsertit sekä Sibelius. Kotimme on jo 25 vuotta ollut Vesijärven rannalla, Sibeliustalossa, yhdessä maailman parhaimmista konserttisaleista. Sibeliustalon ainutlaatuisessa pääsalissa orkesterimusiikki ympäröi kuulijansa, ja huippuunsa viritetty akustiikka tuo kuultavaksi kaikki tunnelmat aivan hiljaisimmista sävyistä hurmaavaan sointikylpyyn.
SINFONIALAHTI.FI #SINFONIALAHTI
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
TERVETULOA 60. VALTAKUNNALLISILLE ORKESTERIPÄIVILLE
S uomalaiset orkesterit ovat terävämmäs- sä iskussa kuin koskaan. Orkesterien toimintaedellytykset eivät kuitenkaan ole muuttuneet samaan suuntaan, pikem- minkin päinvastoin. Yhteiskunnan tuki on käännetty äkisti alamäkeen. Samalla yhteiskunnan odotuk- set orkestereita kohtaan vain lisääntyvät. Jälkimmäinen muutos on tietysti resurssien vähentyessäkin tervetullut. Se on osoitus sii- tä, että orkesterien työ kiinnostaa. Orkesterit alkoivat Suomessa monipuo- listaa toimintaansa kauan ennen kuin tukijat ja yleisö hoksasivat sitä pyytääkään. Kasva- va osa orkesterien esiintymisistä on muita kuin perinteisiä konsertteja, jotka nekin ovat levittäytyneet konserttisalien ulkopuolelle mitä kirjavimpiin esiintymispaikkoihin. Samalla kun vaikkapa lastenmusiikki ja kevyt musiikki ovat saaneet pysyvän ja ar- vostetun sijan ohjelmistossa, orkesterit ovat laventaneet perusohjelmistoaan yhä moniulotteisemmaksi. Kulttuurien, kansalli- suuksien, sukupolvien ja sukupuolten kirjo on näkynyt ja kuulunut konserteissa. Orkesterit ovat lyhyesti sanottuna olleet edellä aikaansa, ja niin on hyvä jatkaa. Sa- malla on pidettävä luja tukijalka perintees- sä. Moninaisuuden vetovoimassa on tär- keää vaalia myös orkesterien keskeistä tehtävää eli vanhojen ja uusien klassikoiden soittamista niitä rakastavalle yleisön enem- mistölle, oli kyse sitten sinfonia-, barokki-, nykymusiikki-, viihde-, sotilasmusiikki- tai jazz-klassikoista. Orkesterien entisestään kohonnut musii- killinen taso, laaja-alaistunut ohjelmisto ja
kansainvälinen menestys ovat viime vuosi- na tuottaneet jatkuvia ilonaiheita. Ajankohtaisin ilon aihe on se, että Suo- men orkesterit kokoontuvat edistämään osaamistaan ja yhteistyötään juuri Lahteen. Ei voisi olla esikuvallisempaa huushollia 60. valtakunnallisille orkesteripäiville kuin 75-vuotispäiviään viettävä Sinfonia Lahti. Sinfonia Lahti on erinomainen esimerk- ki orkesteritoiminnan laventamisesta sekä omistautuneesta ja kekseliäästä yleisön pal- velemisesta. Sinfonia Lahti ja Lahden kaupunki taas ovat yhdessä erinomainen esimerkki pitkä- jänteisestä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä, joka on tehnyt sekä orkesterista että kau- pungista maailmanlaajuisesti tunnettuja. On riemukasta, että voimme kaikki liittyä tähän erinomaiseen lahtelaiseen perhee- seen ja olla tiiviisti kolmen päivän ajan Sin- fonisesti yhdessä, aivan kuten Sinfonia Lah- den huolella vaalima tunnuslause lupaa. Pekka Seppänen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtaja
SEMINAARIOHJELMA
Tiistai 6.5.2025 Sibeliustalo, kongressitila Kuusi
VAIKUTTAVUUS JA TALOUS
17.00 “Hei, me sävelletään!”-loppu- konsertti, Sibeliustalon pääsali “Hei, me sävelletään!”-yleisökasvatus- ohjelma täyttää 30 vuotta keväällä 2025. Ilmassa on historian havinaa, sillä ensimmäinen loppukonsertti järjestettiin osana 30. Suomen sinfoniaorkesterit ry:n orkesteripäiviä keväällä 1995. Konsertin kesto on n. 1 h ja sen kantateoksena kuullaan Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus. 19.00 Yhteinen ilta Trattoria Seurahuoneella (omakustanteinen)
12.00 Lounas ja ilmoittautuminen 12.30 Hallituksen kokous 14.00 Avaussanat Pekka Seppänen, puheenjohtaja, Suomen Sinfoniaorkesterit ry 14.05 Ajankohtaista OKM:stä Laura Norppa, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö 14.45 Kun säästää pitää, mutta mistään ei voi Eero Laesterä, talousmies ja hallintotieteiden tohtori 15.15 Tauko 15.30 KULTA ry:n rooli kulttuurikentän edunvalvojana Rosa Meriläinen, pääsihteeri, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry 16.00 Missä mennään juuri nyt? Orkestereiden hallinnon ajankohtaisiin asioihin ja intendenttien päivänpolttaviin puheenaiheisiin luotsaa yhdistyksen pu- heenjohtaja Pekka Seppänen.
SEMINAARIOHJELMA
Keskiviikko 7.5.2025 Lahden kaupungintalon sisäpiha
MARKKINOINTI-IHMEITÄ JA UUSIA YLEISÖJÄ
13.00 Immateriaalioikeudet ja markkinointi Lottaliina Pokkinen, juristi, Lehtinen Legal Oy 13.45 Audience Development - knowledge and tools Senior Consultant, RasmussenNordic RasmussenNordic on viime vuosina työskennellyt tanskalaisten orkestereiden kanssa uusien yleisöjen tavoittamiseksi, ja esittelee nyt tutkimustuloksiaan erityisesti ensikertalaiskävijöistä sekä haasteista yleisön saamiseksi klassisen musiikin konsertteihin. RasmussenNordic tarjoaa työkaluja paitsi orkesterien identiteetin, brändin ja yleisön sitoutumisen kehittämi- seen, myös uusasiakashankintaan. Esityksessä on kahvitauko ja päätteeksi loppukeskustelu. 16.00 Vierailu Betonin huipulla, Lahden urheilukeskus 17.00 Ohjelma päättyy 18.30 Illanvietto Kujalla! Rentoa yhdessäoloa ja verkostoitumista lahtelaiseen tapaan. Seurahuoneen yhteydessä oleva Kuja-ravintola. Sinfonia Lahden pienryhmä esiintyy Søren Mikael Rasmussen, CEO, RasmussenNordic Cecilie Szotak Nielsen,
9.00 Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kevätkokous 10.00 60. Valtakunnalliset orkesteripäivät Alkufanfaari, Sinfonia Lahden pienryhmä Suosion tervehdys Pekka Seppänen, puheenjohtaja, Suomen Sinfoniaorkesterit ry Lahden kaupungin tervehdys Niko Kyynäräinen, kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki 10.30 Miksi orkestereita pitäisi tukea verovaroin? Sixten Korkman, VTT, tietokirjailija, ekonomisti Kommenttipuheenvuoro Tuomo Huhdanpää, toiminnanjohtaja (vt.), Avanti! Kamariorkesteri 11.30 Lounas Sinfonia Lahden pienryhmä esiintyy 12.30 Helena Värri -yleisötyöpalkinto Ehdokkaiden esittely ja palkinnon jako
SEMINAARIOHJELMA
Torstai 8.5.2025 Lahden kaupungintalon sisäpiha
HENKILÖSTÖ JA SEN JOHTAMINEN
14.15 Kahvi Sinfonia Lahden pienryhmä esiintyy 14.30 Tukea ja toiveikkuutta – esihenkilönä muuttuvassa maailmassa Satu Grönberg, KTM, Certified Business Coach, Positive Psychology Practitioner, Vahvuuksin Oy Kuinka esihenkilö voi onnistua johtamisessa arjen ja toimintaympäristön haasteiden keskellä? Miten esihenkilö itse jaksaa työssään? Työkaluja esihenkilö- arkeen, tielle kohti valoa ja tulevaisuuden toiveikkuutta. Kommenttipuheenvuoro Nikke Isomöttönen, intendentti, Turun filharmoninen orkesteri 15.30 Päätössanat Kutsu vuoden 2026 orkesteripäiville 17.30 Kuljetus konserttiin, sisältää kiertoajelun (lähtö hotellilta) 18.00 Lahden kaupunki tarjoaa kivaa yhdessäoloa ennen konserttia 18.30 SINFONIA LAHDEN KONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus Lotta Wennäkoski: Viulukonsertto ”Prosoidia” (Suomen ensiesitys) Jean Sibelius: Lemminkäis-sarja
9.30 Demografinen muutospaine vaikut- taa orkestereihin kaikessa ja kaikkialla Timo Aro, valtiotieteiden tohtori, alue- ja väestönkehityksen asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Kommenttipuheenvuoro: Henkilöstön diversiteettimuutos – olemmeko työnantajina valmiita ja houkuttelevia? Jari Eskola, johtaja, Kuopion kaupunginorkesteri Anna Kondracka, orkesteripäällikkö, Suomen kansallisooppera ja -baletti 10.30 Tauko 10.45 Kuinka lähestyn haastavaa henkilöstöasiaa? Ulla Tevajärvi, henkilöstöpäällikkö, Lahden kaupunki 11.45 Lounas 12.45 Orkesteri osana Lahden kaupunkia Maija Kylkilahti, intendentti, Sinfonia Lahti Katsaus Sinfonia Lahden toimintaan sekä parhaillaan orkesterissa työn alla olevaan muusikoiden tehtävänkuvien kirjaamiseen 13.15 Psykologinen turvallisuus orkesterissa Sanna Moilanen, apulaisintendentti, Radion sinfoniaorkesteri 13.45 Puhe taiteen merkityksestä Lauri Maijala, teatterinjohtaja, Lahden kaupunginteatteri
PALJON ONNEA, SUOSIO!
K un Suomen Sinfoniaorkesterit ry (Suosio) vuonna 1965 perustettiin, ammattimai- nen orkesteritoiminta oli maassamme vasta taipaleensa alussa. Amatöörivoimin toimivia orkestereita ja yhtyeitä oli ympäri maata ollut jo 1500-luvulta lähtien, mutta vie- lä 1960-luvun alussa ammattiorkestereita oli vain neljä. Yleisen koululaitoksen ulkopuo- lella annettu musiikkiopetus oli Suomessa käynnistynyt 1700-luvun lopussa, 1960-luvul- le tultaessa muusikoita koulutettiin 28 mu- siikkioppilaitoksessa. Oli korkea aika luoda raamit ammattimaiselle orkesteriverkostolle. Heti ensimmäisenä toimintavuotenaan Suosio sai 18 jäsentä. Seuraavien kymme- nen vuoden aikana jäsenmäärä kohosi jo 29:ään. Suomalaisen orkesterimusiikin tu- kemisen lisäksi Suosion keskeisiä tavoittei- ta olivat orkesterihenkilökunnan koulutus, nuottikirjaston perustaminen, orkestereiden valtionavun perusteiden vakiinnuttaminen ja kustannusten yhdenmukaistaminen. Yhdistykseen jäseneksi pääsy on tunnus- tus orkesterin ammattimaisesta toiminnasta, riippumatta orkesterin koosta tai taustayh- teisöstä. Esimerkiksi käy vaikkapa yhdistyk- sen ylläpitämä Hyvinkään orkesteri, josta yli 50 vuotta Hyvinkään Orkesteri ry:n puheen- johtajana toimineen Risto Ivarsin johdol- la tuli Suosion jäsen jo vuonna 1974. ”Mikä kaupunki se on, jolla ei ole kaupungintaloa, passipoliisia ja orkesteria”, myhäilee Ivars, jo- ka toimi pitkään myös orkesterin viulistina. Suosio toimii orkestereiden yhteiskunnal- lisena äänenä. Tärkeä työkalu on orkesteri-
toiminnan monipuolinen tilastoiminen. Sen ansiosta tiedämme, että vuonna 2023 yh- distyksen kaikkiaan 33 jäsenorganisaatiota työllistivät 1 030 päätoimista ja yli 3 000 si- vutoimista ammattimuusikkoa. Niiden kon- sertit keräsivät konserttisaleihin reilusti yli miljoona kuulijaa. Vaikka Suosio on ennen kaikkea suoma- laisen orkesterilaitoksen yhteistyöelin, sillä on myös suuri merkitys yhteisönä. Muusi- koilla on oma liittonsa, sen sijaan intenden- teille ja muulle orkesterihallinnolle Suosio on tukea tarjoava olkapää. Kuka voisi paremmin ymmärtää vaativaa asiantuntijaorganisaatio- ta johtavan intendentin ammatillisia arkimur- heita kuin orkesteripäivillä tavattu toinen intendentti? Suosion vuosittaisten tapahtu- mien virallisen ohjelman rinnalla käytäväpu- heissa, lounailla ja kahvipöydissä on ideoi- tu ja pohjustettu lukemattomia orkesterityön kehityshankkeita. Suosion historian pitkäaikaisin puheen- johtaja, säveltäjä Kalevi Aho piti 19 vuoden aikana useita palavia puheita orkesterilai- toksen puolesta orkesteripäivien avauksina. Vuoden 2016 puheessaan hän totesi: ”Kult- tuurilaitokset ovat yhteiskunnallisissa mur- rostilanteissa äärimmäisen tärkeitä maal- lemme. Ne voivat toimia kriittisinä ääninä tai ylipäätään poliittisista suhdanteista riippu- mattomina henkireikinä ihmisille.” Tätä työ- tä Suomen Sinfoniaorkesterit on vaalinut jo 60 vuotta. Hannele Eklund
TIMO ARO VTT Timo Arolle soitetaan usein, kun halutaan tietää, mitä alue- ja väestönkehityksessä sekä etenkin muuttoliikkeessä tapahtuu. Hänen vahvimmat osaamisalueensa liittyvät alue- ja väestönkehitykseen, alueelliseen liikkuvuuteen sekä alueiden elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan.
SATU GRÖNBERG Satu Grönberg on kokenut johtaja, valmentaja ja yrittäjä, jonka missiona on edesauttaa menestystä, jossa ihmiset voivat hyvin. Sadulla on vahva tausta esihenkilötyöstä, organisaatioiden kehittämisestä ja kulttuurialan johtamisesta.
SIXTEN KORKMAN Sixten Korkman on valtiotieteiden tohtori ja Suomen arvostetuimpia talouden asiantuntijoita. Hän on toiminut mm. Aalto-yliopiston työelämän professorina, ETLAn ja EVAn toimitusjohtajana sekä Euroopan unionin ministerineuvoston talouspoliittisen osaston (Ecofin) pääjohtajana. Suurelle yleisölle hän on tullut tutuksi selkeistä ja rakentavista kannanotoista julkisessa keskustelussa ja kolumneissa.
EERO LAESTERÄ Eero Laesterä on kuntien finanssiriskeistä väitellyt
LAURI MAIJALA Lauri Maijala on tunnustettu suomalainen teatteri- ja elokuvaohjaaja, näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Maijala aloitti Lahden kaupunginteatterin johtajana vuonna 2024. Tätä ennen Maijala on toiminut mm. KOM- teatterin johtajana ja Helsingin kaupunginteatterin kiinnitettynä ohjaajana. Maijala on ohjannut ja käsikirjoittanut lukuisia näytelmiä, oopperoita ja kuunnelmia. Maijala on näytellyt monissa elokuvissa ja TV- sarjoissa sekä ohjannut TV-sarjan ja elokuvia.
hallintotieteiden tohtori ja yrittäjä. Hän on tehnyt töitä eri ministeriöille, kirkkohallitukselle ja lähes kaikille Manner-Suomen kunnille. Eeroa motivoi työssään paikallisen ja alueellisen tason julkisen hallinnon tasapainoon saattaminen ja talouden ennakoiminen ja havainnollistaminen.
ROSA MERILÄINEN Rosa Meriläinen on Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
SANNA MOILANEN Sanna Moilanen (KTM, musiikkipedagogi AMK) on työskennellyt Radion sinfonia- orkesterin apulaisintendenttinä vuodesta 2010 toimien orkesterimuusikoiden lähiesihenkilönä. Lisäksi hän on koulutettu työnohjaaja ja coach erityisaloinaan esihenkilötyö ja johtaminen.
LOTTALIINA POKKINEN LL.M, OTL Lottaliina Pokkisella on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus luovien alojen sopimuksista ja neuvottelemisesta. Hän on toiminut Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkönä, asiantuntijana tekijänoikeusneuvostossa, istunut Gramex ry:n hallituksessa sekä toiminut useissa muissakin luovan alan luottamustehtävissä.
SØREN MIKAEL RASMUSSEN JA CECILIE SZKOTAK NIELSEN
Søren M. Rasmussen ja Cecilie Nielsen pyrkivät kehittämään keräämänsä datan avulla käytännön työkaluja ja innovaatioita, joiden avulla klassisen musiikin kentän toimijat voivat vahvistaa osaamistaan uusien yleisöjen houkuttelemiseksi. He johtavat Tanskan orkesteri-, yhtye- ja oopperayhdistyksen (DEOO) Tutti-hanketta ja ovat toimineet Classical Music Brand Test Project -projektin vetäjinä sekä Testing Digital Concert Halls -hankkeen toteuttajina. He ovat auttaneet lukuisia erilaisia orkestereita ja yhtyeitä eri puolilla Skandinaviaa vahvistamaan osaamistaan uusien yleisöjen tavoittamisessa.
RasmussenNordic – Culture and Audience Consultancy
LAURA NORPPA Laura Norppa työskentelee kulttuuriasiainneuvoksena Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat musiikin valtionavustukset ja valtionosuudet, kulttuurihyvinvointi ja taiteen perusopetus. Laura on aiemmin työskennellyt Taikessa ja Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä.
ULLA TEVAJÄRVI Ulla Tevajärvi toimii Lahden
kaupungin henkilöstöpalveluissa henkilöstöpäällikkönä. Pääasialliset tehtävät liittyvät esihenkilöiden tukemiseen niin työkykyasioissa kuin muissa haasteellisissa tilanteissa sekä näihin liittyvien prosessien kehittämiseen.
SINFONIA LAHTI – LAHTELAINEN, SUOMALAINEN, KANSAINVÄLINEN
O len erittäin iloinen, että saamme ”huus- hollata” näitä 60. valtakunnallisia orkes- teripäiviä ja toivotammekin teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi Lahteen. Suomen Sinfoniaorkesterit ry on alun perin lahtelai- nen yhdistys, joten juhlia on usein vietetty täällä Päijät-Hämeen sydämessä. Sinfonia Lahti täyttää tänä keväänä 75 vuotta ja Sibeliustalo 25 vuotta. Orkesterin viimeistä 40 vuotta on kuvattu ”pienen kau- pungin ihmeeksi”, jonka priimus moottorina toimi kapellimestari Osmo Vänskä. Vänskä aloitti tehtävässään jo 80-luvun alkupuolel- la, ja päämäärätietoisella työskentelyllä yh- dessä muusikoiden kanssa taso nousi kohis- ten, vuoteen 1989 mennessä orkesteri oli jo saavuttanut useita onnistumisia. Ensimmäi- sessä tulevaisuusverstaassa vuonna 1989 toivelistalla olivat mm. uusi konserttitalo, ul- komaan kiertueet, sopimus kansainvälisen levy-yhtiön kanssa ja moottoritie Helsingis- tä Lahteen. Moottoritie valmistui 1999, yh- teistyö BIS-levy-yhtiön kanssa on tuottanut yli 100 levyä ja konserttimatkoja ulkomaille on kertynyt 50. Kotisalimme Sibeliustalo avattiin 2000, ja sen rakentaminen on ollut yksi merkittävin edistysaskel orkesterin kehityksen kannal- ta. Valtuuston päätös rakentamisesta saatiin vain yhden äänen enemmistöllä, mutta vas- tustaneetkin ovat sittemmin kääntyneet ta- lon kannattajiksi. Vuosien saatossa mm. The Wall Street Journal ja Gramophone ovat va- linneet Sibeliustalon viiden Euroopan par-
haimman ja The Guardian -lehti maailman kymmenen parhaimman salin joukkoon. Orkesterillamme on vahva tuki niin kau- pungin organisaatiolta, päättäjiltä kuin ylei- söltä, joten katsomme luottavaisesti tule- vaan. Uskonkin, että paras keino asioiden edistämiseen on tinkimätön ja positiivinen tekeminen. Eräs muusikkomme totesi aika- naan, että ”me voidaan aina vaatia itseltäm- me hiukan enemmän, mutta teemme sen vil- lasukat jalassa.” Orkesteripäivien aikana saatte maistiai- sia lahtelaisesta tekemisestä. Tiistain päät- tää ” Hei, me sävelletään!” - musiikkikasva- tusprojektin päätöskonsertti, keskiviikkona ohjelmassamme vierailee pienryhmiä, tors- taina teatterin johtaja Lauri Maijala kertoo taiteen merkityksestä, ja orkesteripäivät päättyvät syksyllä taiteellisena partnerinam- me aloittavan Hannu Linnun johtamaan sin- foniakonserttiin. Antoisia orkesteripäiviä! Maija Kylkilahti Sinfonia Lahti, intendentti
Torstai 8.5.2025 klo 18.30 Sibeliustalo LEMMINKÄINEN
Sinfonia Lahti Hannu Lintu, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu
Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus op. 61 15 min Suo Melankolia Joutsenet muuttavat Lotta Wennäkoski: Viulukonsertto ”Prosoidia” (Suomen ensiesitys) 19 min BBC:n sinfoniaorkesterin, Sinfonia Lahden sekä Norrlandsoperanin yhteistilaus О чем — поэты, любовники, полководцы? (So what have you to say, O poet, general, lover?) Word Stress Prosody (BWV 1011 & Bergman) – Kaija Saariaho in memoriam Väliaika 20 min Jean Sibelius: Lemminkäis-sarja op. 22 47 min Lemminkäinen ja saaren neidot Tuonelan joutsen englannintorvisoolo: Jukka Hirvikangas
Lemminkäinen Tuonelassa Lemminkäisen kotiinpaluu
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
EINOJUHANI RAUTAVAARA: CANTUS ARCTICUS
kia. Nauhan kokoaminen tapahtui säveltä- jän kotona, jossa hänellä oli käytettävissään kaksi magnetofonia eikä juuri muuta. Nau- haa on muokattu elektronisesti hyvin vä- hän; vain toisen osan tunturikiurun laulu kuullaan hidastettuna, jolloin sen alkuperäi- nen sävelkorkeus on laskenut samalla paril- la oktaavilla. Päätösosassa Joutsenet muut- tavat ääninauhaan luodaan suuri crescendo moninkertaistamalla päällekkäisäänityksin laulujoutsenten laulu, jolloin syntyy vaiku- telma, että joutsenten lukumäärä koko ajan kasvaa kasvamistaan. Cantus Arcticukseen sisältyy muutamia upeita musiikillisia tuokioita. Ensimmäisen osan Suo häikäisevä hetki on, kun aloittavien klarinettien ja huilujen luritusten jälkeen (nii- den esitysohjeena on: ”ajattele syksyä ja Tšaikovskia”) tapahtuu lintujen ensimmäinen sisääntulo, joka tuntuu poistavan kaikki sei- nät kuuntelemistilasta. Yksinkertaisuudes- saan erittäin kaunis on toinen osa, Melanko- lia — äärimmäisen surumielistä ja valittavaa tunturikiurua säestävät jousiston hellät, loh- duttavat mollisoinnut, ikään kuin etäisenä muistumana Sibeliuksen Tuonelan joutse- nesta. Vihdoin Joutsenet muuttavat -osaa vallitsee lähdön tunnelma, joka ei ole ahdis- tava, vaan siihen liittyy myös riemua, luon- non kiertokulun jatkuvuuden apoteoosia. Kalevi Aho
V uonna 1972 sävelletty Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille on Ei- nojuhani Rautavaaran (s. 1928) eniten soitettu orkesteriteos; ylipäänsä teos kuu- luu uuden suomalaisen musiikin kaikkein tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin sävellyk- siin. Cantus Arcticus on sävelletty Oulun yliopiston ensimmäiseen promootioon, ja promootiotilaisuudessa kantaesityksen joh- ti Stephen Portman, orkesterina oli Oulun kaupunginorkesteri. Sävellyksen kiehtovat, irreaaliset tunnel- mat syntyvät siitä, että orkesterin musiikki on sävelletty kontrapunktiksi ääninauhalta kuuluvalle pohjoisten lintujen laululle. Täl- lä tavoin linnut ja orkesteri ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, orkesterin sinänsä yksinkertainen musiikki kohoaa lin- tujen ansiosta aivan uusiin ulottuvuuksiin, musiikki tuntuu aukeavan konserttisalien ja kuunteluhuoneiden ulkopuolelle koko rajat- tomaan pohjoiseen luontoon. Sävellyksessä käytetyt arktiset linnu- näänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoi- tuksista. Satunnaisella Oulun matkallaan hän kävi Limingan soilla äänittämässä li- säksi muutamia ”lintukonferensseja” ja kur-
LOTTA WENNÄKOSKI: VIULUKONSERTTO
Konserton ensimmäinen osa О чем — поэты, любовники, полководцы? (So what have you to say, O poet, general, lover?) vil- jelee prosodiasta inspiroituneita puheen- omaisia esitysohjeita, kuten esimerkiksi parlando eli puhuen ja sussurrando eli kuis- katen. Toinen osa Word Stress viittaa sekä suomeen että harrastamaani unkariin, joissa kummassakin sanojen paino on aina ensim- mäisellä tavulla. Tämän osan taustalla pil- kottaa myös eräs kansanlaulusovitukseni ja sitä kautta oma suhteeni viulunsoittoon, jo- ta nuoruusvuosina opiskelin lyhyesti nimen- omaan Unkarissa. Prosodia-asioita pohdiskellessa mieleeni myös nousi kohtaus Ingmar Bergmanin elo- kuvasta Viskningar och rop (Huutoja ja kuis- kauksia) . Kahden siskoksen välille avautuu puheyhteys vuosien vaikenemisen jälkeen, ja hetki on täynnä latausta ja lohtua. Ber- gman vaimentaa puheen kuulumattomiin ja nostaa tilalle Sarabande-osan Bachin 5. soolosellosarjasta. Konserttoni tunteikas ja melankolinen kolmas osa onkin nimeltään Prosody (BWV 1011 & Bergman) , ja sen mu- siikissa on kuultavissa kaikuja Bachin Sara- banden materiaalista. Olen omistanut osan kesäkuussa 2023 menehtyneen entisen opettajani Kaija Saariahon muistolle. Lotta Wennäkoski
S ana ”prosodia” viittaa puhutun kielen musiikillisiin ominaisuuksiin: rytmiin, sä- velkorkeuteen, painotuksiin ja tauotuk- siin. Eikö musiikin siis itse asiassa voi ajatel- la olevan juuri prosodiaa eli puhetta ilman semanttista ulottuvuutta? Tämä kiehtova ajatus on ollut viulukonserttoni lähtökohta- na, ja otsikko Prosoidia on sanan alkuperäi- nen, kreikankielinen versio. Konserton ovat yhdessä tilanneet BBC:n sinfoniaorkesteri, Sinfonia Lahti sekä Norrlandsoperan. Ha- luan lämpimästi kiittää solisti Ilja Gringoltsia yhteistyöstä sekä tilauksen että soolo-osuu- den muotoutumisen suhteen. Aloin suunnitella konserttoani kevääl- lä 2022, jolloin Venäjä oli vähän aiemmin brutaalisti hyökännyt naapuriinsa Ukrai- naan. Sota aiheutti - ja aiheuttaa yhä edel- leen - minussa suurta surua, avuttomuut- ta ja turhautumista. Valitsinkin konserttoni motoksi pasifistisen säkeen venäläisen Ma- rina Tsvetajevan kynästä. Sanat on kirjoitet- tu ensimmäisen maailmansodan riehuessa 1915: ”(—) Ei pidä ihmisen ihmistä vastaan taistella,/ maan päällä missään!/ Katso- kaa: on ilta; katsokaa: on jo kohta yö./ Mis- tä siis puhutte, runoilijat, kenraalit, rakas- tavaiset? (—)”
JEAN SIBELIUS: LEMMINKÄIS-SARJA
veneen veistosanoja Tuonettarelta. Sibelius työskenteli alkusoiton parissa loppukesästä 1893, ja tuntuu pitäneen Veneen luomista vi- reillä aina elokuuhun 1894, jolloin työskentely sen parissa laantui. Myöhemmässä elämänvaiheessaan Si- belius tahtoi kiistää Wagnerin musiikin vai- kuttaneen häneen. Lopulta hän myös kirjoit- ti ainoan oopperansa, yksinäytöksisen Neito tornissa Rafael Hertzbergin tekstiin, 1896. Sibeliuksen hylättyyn oopperaan uhraa- ma vaivannäkö ei kuitenkaan mennyt täysin hukkaan. Useat musiikilliset ideat siirtyivät ne- liosaiseen Lemminkäis-sarjaan orkesterille. Sarja, joka on jollain lailla saanut kimmokkeen Wagnerista, keskittyy toiseen Kalevalan sanka- riin, huimapäiseen nuoreen Lemminkäiseen, jota voi verrata sellaisiin sankareihin kuin Don Juan, Siegfried tai Akilles. Lemminkäis-sarjas- sa – toisin kuin samoihin aikoihin sävelletyssä Metsänhaltijassa – Sibelius ei seuraa kerrottu- ja tapahtumia uskollisesti vaan keskittyy sen sijaan luomaan tarinan yleistunnelmaa. Sibe- liuksen teosta on myös syytä tarkastella ottaen huomioon Helsingin taiteellinen ilmapiiri, jos- sa symbolismi – esimerkiksi sellaisten taitelijoi- den kuin Arnold Böcklinin ja Magnus Enckellin joutsen-, vesi- ja kuolema-aiheiset ja lohduton- ta tunnelmaa kuvaavat teokset – oli suuressa muodissa. Veneen luomisen alkusoitosta tu- li Lemminkäis-sarjan suosituin osa, Tuonelan joutsen . Tiedossa ei ole, kuinka paljon Sibelius teki siihen muutoksia. Helsingin yliopiston kir- jastossa säilytettävien luonnosten perusteel- la tiedetään, että oopperan ja sarjan muiden osien välillä on läheisiä yhtäläisyyksiä. Lemminkäinen ja saaren neidot pohjautuu Kalevalan säkeisiin, joissa rohkea nuori Lem- minkäinen purjehtii veneellään saareen, jon- ka miesväki ei ole paikalla. Hänellä on saa- ressa lemmenseikkailuja nuorten neitojen kanssa, mutta hän joutuu pakenemaan mies- ten palatessa ja janotessa kostoa. Osan hui- pentuma tapahtuu vaikuttavan, pitkän ja hal- litun crescendon myötä. Osan pääsävellaji on
K un Sibeliuksen kolmaskymmenes syn- tymäpäivä lähestyi, oli vielä epävarmaa, millaiseksi hänen säveltäjänuransa oli muotoutumassa. Kullervo oli yhdellä iskulla nostanut hänet suomalaisten orkesterisävel- täjien kärkijoukkoon, asemaan, jonka vakiin- nuttivat vielä sellaiset orkesteriteokset, kuten Satu, Karelia ja Metsänhaltija . Mutta mitä seu- raisi tämän jälkeen? Sinfonioita, lisää kamari- musiikkia vai kenties ooppera? Nuori säveltäjä sai tuohon aikaan monia vaikutteita, joista erityisesti kaksi ansaitsee tulla mainituksi. Toinen on kansalliseepos Ka- levala, jota Sibelius luki opiskeluaikoinaan ja joka antoi hänelle innoitusta koko hänen sä- veltäjäuransa ajaksi. Toinen oli Wagnerin mu- siikki. Kun Sibelius muutti Helsinkiin 1885, hänestä tuli Faltinin johtaman Helsingin yli- opiston orkesterin jäsen. Otaksuttavasti Sibe- lius sai ensikosketuksensa Wagnerin musiik- kiin juuri Faltinin ja opettajansa Wegeliuksen välityksellä. Sibelius kuuli Tannhäuserin ja Nürnbergin mestarilaulajat Berliinin Kuninkaallisessa oop- perassa 1890. Hänen ensireaktionsa tähän musiikkiin oli hämmentynyt: ”Oli sisimmissäni semmoinen sekamelska pettymystä, ihmetys- tä, riemua ym.” (kirje Wegeliukselle). Seuraavi- en vuosien aikana hän tuli kuulemaan useim- mat Wagnerin keskeiset teokset Wienissä, Bayreuthissa ja Münchenissä. Kesällä 1893 – vaikuttuneena Wagnerin ajatuksista ja toisaal- ta viehättyneenä houkutuksesta voittaa 2000 markkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julistamassa oopperakilpailussa – hän aloitti työskentelyn oman kokonaistaideteoksensa (Gesamtkunstwerk) parissa. Kyseessä oli Ka- levala-aiheinen ooppera Veneen luominen . Sibeliuksen kaavaileman oopperan pää- henkilö oli Väinämöinen, runoniekka ja taiku- ri. Hän suunnitteli oopperaan mm. kohtaus- ta, jossa Väinö menee Tuonelaan pyytämään
myös Lemminkäinen Tuonelassa –osan nel- jän nuotin motiivi. Partituurin teksti kertoo: ”Nääntyneenä jatkuvista sodista ja taisteluis- ta Lemminkäinen päättää palata kotiin. Hän muuntaa murheensa ja huolensa sotahevo- siksi ja lähtee matkaan. Seikkailurikkaan tai- paleen jälkeen hän vihdoin pääsee kotimaa- hansa, mistä löytää paikat, jotka ovat täynnä lapsuudenmuistoja.” Vuonna 1921 Sibelius kuvasi kappaleen luonnetta seuraavin sanoin: ”Minä tahtoisin enemmän ylpeyttä meihin suomalaisiin. Ei ’kai- ken kallella kypärin’! Mitä meillä on häpeämis- tä? Tämä ajatus käy läpi Lemminkäisen ko- tiinpaluun. Lemminkäinen vetää vertoja mille kreiville tahansa. Hän on ylimys, ehdottomasti ylimys!” Sibelius johti sarjan ensiesityksen Helsin- gin filharmonisen seuran orkesterin konser- tissa Helsingissä 13.4.1896. Huolimatta sä- veltäjän hermostuneisuudesta, joka aiheutti harjoituksissa jonkin verran hankaluuksia, teos sai hyvän vastaanoton. Vaikutusvaltai- nen kriitikko Karl Flodin ylisti Lemminkäinen ja saaren neidot –osaa ja kirjoitti: ”Ensimmäinen Lemminkäis-runoelma on kauttaaltaan moder- nilla kansainvälisellä pohjalla. Säveltäjän me- lodianmuodostus tuo siinä lähinnä mieleen Lisztin maneerin, ja Wagnerin ja Tshaikovskin vaikutusta on havaittavissa.” Muut sarjan osat eivät sen sijaan miellyttäneet häntä. Marraskuun 1. päivänä 1897 Sibelius esitti filharmonisen seuran orkesterin kanssa sar- jan uusitun version. Tuonelan joutsen ja Lem- minkäisen kotiinpaluu uusittiin jälleen 1900, jonka jälkeen ne kustannettiin seuraavana vuonna. Sarjan kaksi muuta kappaletta säi- lyivät koskemattomina lähes neljäkymmentä vuotta. Sibelius muokkasi kappaleet Lemmin- käinen ja saaren neidot sekä Lemminkäinen Tuonelassa lopulta vuonna 1939, mutta sota viivästytti niiden kustantamisen ja ne ilmestyi- vät vihdoin vuonna 1954. Andrew Barnett
– samoin kuin viimeisessä osassa Lemmin- käisen kotiinpaluu – Es-duuri. Sarjan molemmat keskiosat ovat synkkiä ja tunnelmallisia, mutta silti niiden luonne on hy- vin erilainen. Tuonelan joutsenessa on solisti- nen englannintorvi, jolla – poikkeavasti mui- hin Sibeliuksen sävelrunoihin nähden – on lähes soolokonserttoon verrattava solistinen osa. Orkestrointi on valtaosaltaan tummasä- vyinen – Sibelius on jättänyt pois huilut, kla- rinetit (paitsi bassoklarinetin) ja trumpetit, ja oboe esiintyy vain kahdesti voimistamassa englannintorvea. On myös huomattavaa, että kontrabassot soittavat vain 24 tahdissa. Harp- pu tuo lisäväriä, ja kun se soittaa yhtaikaises- ti jousten col legno – ja ppp -jaksojen kanssa, syntyy aavemainen sointi. Tätä erityislaatuista ja hyvin omaperäistä orkestroinnin esimerkkiä esitetään säännöllisesti itsenäisenä konsertti- kappaleena. Tuonelan joutsen on sujuva ja sauma- ton kun taas Lemminkäinen Tuonelassa on dramaattinen, ja siinä on suuria tempo- ja dynamiikkavaihteluita. Uloimmissa osiois- sa on laajoja jousitremolojaksoja, jotka luo- vat hellittämättömän aaltomaisen vaikutel- man ennakoiden Sibeliuksen Myrskyn (1925) alkusoittoa. Lisäksi teeman neliääninen mo- tiivi johdannaisineen nousee hyvin tärkeäksi. A-mollissa olevaan keskiosaan syntyy maa- ginen ilmapiiri, molto lento , kun jaetut jouset soittavat ppp lähes huomaamattoman pikku- rummun pärinän aikana. Sibelius varusti tä- män jakson luonnokset Tuonen tytin sanoilla; viittaus Kalevalan jaksoon, jossa Väinämöi- nen soudetaan Tuonelan joen yli, jakso, joka oli alun perin suunniteltu oopperaan Veneen luominen . Lemminkäinen haluaa tappaa Tuo- nelan joutsenen saadakseen Pohjolan tyttä- ren käden, mutta hän joutuu väijytyksen koh- teeksi ja hänet tapetaan, jonka jälkeen ruumis pilkotaan ja heitetään jokeen, mutta äidin tai- kavoima herättää hänet jälleen henkiin. Lemminkäisen kotiinpaluu ei pelkästään seuraa Kalevalan tarinaa, vaan siinä esiintyy
HANNU LINTU H annu Lintu lienee Suomen näkyvin ka- pellimestari. Hän on jo yli 20 vuoden ajan kannatellut kotimaista orkesteri- elämää ensin Turun kaupunginorkesterin ja Tampere filharmonian ylikapellimestarina, ja vuodesta 2013 vuoteen 2021 Radion sin- foniaorkesterin ylikapellimestarina. Vuonna 2022 alkanut pesti Suomen Kansallisoop- peran orkesterin ylikapellimestarina jatkuu vuoteen 2026 saakka. Ulkomaillakin Lintu on kysytty kippari; ylikapellimestarina Lintu on toiminut Helsin- gborgin sinfoniaorkesterissa ja päävierai- lijana Irlannin kansallisessa sinfoniaorkes- terissa. Vuonna 2023 hän aloitti Lissabonin Gulbenkian-orkesterin ylikapellimestarina. Vierailuja hän on tehnyt maailman maineik- kaimmissa orkestereissa, esimerkiksi Bosto- nin ja Chicagon sinfoniaorkestereissa, Ber-
liinin filharmonikoissa, BBC Symphonyssa sekä Pariisin orkesterissa. Singaporen sin- foniaorkesterin ylikapellimestarina hän aloit- taa syksyllä 2026. Maailman karriääristään huolimatta Lintu vaalii pitkäjänteistä ja lämmintä suhdettaan Sinfonia Lahteen. Ensimmäisen kerran hän johti Lahdessa jo opiskeluaikoinaan 90-lu- vulla, ja keväästä 2001 lähtien hän on pa- lannut Sibeliustaloon lähes joka kaudella. “Tuntuu siltä, että olemme olleet kavereita jo kauan”, Lintu sanoo. “Lahdessa on aina mukava vierailla, järjestän aina aikaa sille. Ilmapiiri orkesterissa on hyvä ja työskente- lymoraali on kohdillaan.” Ystävyys syvenee entisestään, kun hän aloittaa Sinfonia Lah- den taiteellisena partnerina syksyllä 2025. Hän toimii myös Sibelius-festivaalin taiteel- lisena johtajana. Jaani Länsiö
ILJA GRINGOLTS V irtuoosisista ja hienostuneista tulkinnois- taan tunnettu Ilja Gringolts (s. 1982) etsii aina uusia haasteita hallittavaksi instru- mentillaan. Hän aloitti opiskelemalla viulun- soittoa ja sävellystä Pietarissa, kunnes siirtyi New Yorkin Juilliard-konservatorioon, jossa hän opiskeli viulunsoittoa kolmen vuoden ajan Itzhak Perlmanin johdolla. Vuonna 1998 Gringolts voitti arvostetun Premio Paganini -viulukilpailun ja on edel- leen kilpailun historian nuorin voittaja. Hän nauttii niin varhaisen virtuoosisen reper- tuaarin, kuten Leclairin ja Locatellin teosten soittamisesta, kuin Paganinin klassikkoteos- ten tulkitsemisestakin. Vuonna 2021 Gringolts sai arvostetun Diapason d’Or ja Gramophonen Editor’s Choice -palkinnot julkaisemastaan albu- mista Il labirinto armonico, jossa hän soittaa Locatellin teoksia Suomalaisen barokkior- kesterin säestämänä. Ensimmäisen Dia- pason d’Or -palkintonsa hän voitti vuonna 2018 albumistaan, jolla hän tulkitsee kaikki Stravinskin viuluteokset Orquesta Sinfóni-
ca de Galician säestyksellä ja Dima Slobo- denioukin johdolla. Gringolts on esiintynyt ympäri maail- maa nimekkäimpien orkesterien solisti- na ja tehnyt paljon töitä myös kamarimu- siikin parissa, erityisesti oman Gringolts Quartetin kanssa. Kamarimuusikkona hän tekee yhteistyötä muun muassa sellisti Ni- colas Altstaedtin, pianisti Alexander Lon- quichin, alttoviulisti Lawrence Powerin ja säveltäjä-klarinetisti Jörg Widmannin kans- sa. Gringolts on ensiesittänyt useita hä- nelle sävellettyjä teoksia, kuten Peter Ma- xwell Daviesin, Augusta Read Thomasin ja Christophe Bertrandin sävellyksiä. Solistiu- ransa lomassa Gringolts toimii professorina Zürichin taideyliopistossa. Ensi syksynä Gringoltsia tullaan kuule- maan Turun tuomiokirkossa Gringolts Quar- tetin konsertissa. Tämän illan tulkinta Lotta Wennäkosken viulukonsertosta Prosoidia on teoksen Suomen ensiesitys. Ilja Gringolts soittaa Stradivarius-viulua vuodelta 1718. Elle Palmu
SINFONIA LAHTI S infonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonserttien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihde- konsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toi- minta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maa- ilman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ol- lut maailmalla menestyvät suomalaistaitei- lijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimei- simpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuoti- nen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyl- lä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloittaa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkes- terin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festivaalin taiteellisi- na johtajina. Orkesterin päävierailijana toi- mi 2020–2023 saksalaiskapellimestari An- ja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytystoi- minta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verk- kokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levy- tystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä
levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seit- semän kultalevyä tuoneet noin sata ääni- tettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, or- kesterin maineelle kansainvälisesti tunnet- tuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla mer- kittävillä festivaaleilla ja musiikkiareenoil- la ympäri maailman, mm. BBC Proms -fes- tivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouws- sa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikve- reinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntau- tuneet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yh- dysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lah- ti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja on tuttu nä- ky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-si- vustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 jul- kaistiin orkesterin oma SL Classiclive -kon- serttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkes- terille kansainvälisen Classical:NEXT-inno- vaatiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo Antero Manninen Johannes Elfving Auroora Perttunen va
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari Pertti Kuusi Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Sara Viluksela va KONTRABASSO Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va Jasu Aalto va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Samuel Rouleau va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Marcus Ström va
Sofia Greus Emil Peltola
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström (Anitta Engstrand) Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
Eveliina Sipilä ALTTOVIULU Kei Ito
(1921–1996) kunniajäsen
Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24Made with FlippingBook - Online magazine maker