ERNEST PINGOUD: PROLOGI, SINFONINEN RUNO
Pingoud’n rohkea ja radikaali moderni sävelkieli oli järkytys helsinkiläiselle konserttiyleisölle ja arvostelijoille. Pin- goud’ta kiitettiin siitä, että hän hallitsi orkesterin ilmaisukeinot, mutta moitittiin äärimmäisyyksien tavoittelusta. Vastaan- otosta kuvastuu sisällissodan jälkeinen kiristynyt ilmapiiri Suomessa. Vastikään itsenäistyneessä Suomessa kansallisro- mantiikka oli edelleen hallitseva tyyli- virta. Nuiva suhtautuminen ja ahdas- mielinen, suvaitsematon ajanhenki masensivat Ernest Pingoud’n. Säveltäjänä Pingoud sijoittuu mielenkiin- toiseen siirtymävaiheeseen. Hän tuntuu hakevan tasapainoa sävellajitunnun ja vapaatonaalisuuden välimaastossa kumpaakin tarpeen tullen hyödyntäen. Pingoud’n rehevän moniaineksinen, värikäs tyyli on eräänlaista uusklassis- milla ryyditettyä ekspressionismia, mutta ilman atonaalisuutta. Pekka Miettinen
Suomen musiikin 1920-luvun moder- nismin kärkinimiin lukeutunut Ernest Pingoud edusti maamme säveltäjäkun- nassa harvinaista kosmopoliittisuutta. Pietarissa ja Saksassa laajasti kou- luttautunut, ranskalaisesta hugenot- tisuvusta isän puolelta polveutunut, äidinkielenään saksaa puhunut Pingoud emigroitui Venäjän vallankumouksen jaloista Suomeen 1918. Pingoud’n tär- kein sävellyksenopettaja oli saksalainen Max Reger, joka piti Pingoud’ta yhtenä lahjakkaimmista oppilaistaan. Erittäin suuri vaikutus hänen tyyliinsä on ollut myös venäläisen Aleksandr Skrjabinin musiikilla. Pingoud toimi aluksi musiikkikriitikkona ja opettajana Viipurissa ja Turussa. Hel- singin kaupunginorkesterin intendentti hänestä tuli 1924. Urbaania elämänme- noa ja erityisesti junia palvonut Pingoud päätti päivänsä heittäytymällä veturin alle Ruoholahdessa 1942. Prologue symphonique sai kantaesityk- sensä Pingoud’n ensimmäisessä sävel- lyskonsertissa 16. marraskuuta 1918. Tämä historiallinen konsertti oli virstan- pylväs suomalaisessa musiikissa: sen on katsottu merkinneen modernismin tuloa Suomeen. Kyseessä oli Pingoud’n ensimmäinen esiintyminen säveltäjänä Suomessa. Kantaesityksessä hän johti itse Helsingin kaupunginorkesteria. Konsertin ohjelmaa leimasivat kirjalliset aiheet ja symbolismi.
JEAN SIBELIUS: SINFONIA NRO 3
Syyskuussa 1904, jolloin Sibelius muutti Järvenpäähän, suunnitelmat hänen kol- matta sinfoniaansa varten alkoivat juuri saada muotoaan. Maaliskuun 1. päivänä 1906 hän kirjoitti Axel Carpelanille, että sinfonia oli lähes valmis luvaten joh- taa sen Kuninkaallisen filharmonisen seuran konsertissa Lontoossa keväällä 1907. Lontoon-konserttia piti kuitenkin lykätä, ja lopulta hän sai viimeisteltyä teoksen juuri ajoissa johtaakseen sen Helsingissä 25.9.1907. Osa sinfoniaan suunnitellusta temaattisesta materiaa-
Made with FlippingBook - Online magazine maker