A Savage Beat
KEV Ä T 2 0 26
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 29.1.2026 klo 18.30 Sibeliustalo A SAVAGE BEAT
Tomas Djupsjöbacka, kapellimestari Vivi Vassileva, lyömäsoittimet
Wolfgang Amadeus Mozart: Alkusoitto oopperasta Taikahuilu KV620 7 min
Sauli Zinovjev: A Savage Beat (Suomen ensiesitys) * 35 min Arrival Together
Beat 1 Metal Intermezzo Beat 2
väliaika 20 min
Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 45 min Un poco sostenuto – Allegro Andante sostenuto Un poco allegretto e grazioso Finale: Adagio – Allegro non troppo ma con brio
* Sinfonia Lahden residenssisäveltäjä kaudella 2025/2026
Lue käsiohjelma verkossa
WOLFGANG AMADEUS MOZART: TAIKAHUILU- ALKUSOITTO Wolfgang Amadeus Mozartin (1756– 1791) Taikahuilu on ooppera, jossa lukusymboliikka näyttelee tärkeää roolia. Erityisesti numero kolme toistuu teoksessa suorastaan itsepintaisen taajaan. Rooleissa esiintyy kolme naista, kolme poikaa, kolme pappia ja kolme orjaa. Koominen hahmo Papageno las- kee kolmeen ennen itsemurhayritys- tään. Orkesterissa on kolme pasuunaa ja Es-duuriin sävelletyssä alkusoitossa kolme alennusmerkkiä. Taikahuilu-oop- peran alkusoitto paljastaa muitakin vapaamuurariyhteyksiä: hidas johdanto viittaa Sarastron ja hänen pappiensa juhlalliseen, maskuliiniseen julistukseen. Introa seuraava allegro liittyy halli- tun fugeeraavasta rakenteestaan huo- limatta Papagenon ja Papagenan huo- lettomaan, hilpeään satumaailmaan. Alkusoiton puolivälissä juhlavat avaus- soinnut palaavat. Niiden jälkeen allegro jatkuu kehitellen, hieman kiihkeämmissä ja levottomammissa tunnelmissa. Ker- tausjakso palauttaa tasapainon, esirippu nousee ja Mozartin viimeinen, syvälli- nen ja aidosti inhimillinen komedia on valmiina alkamaan. Pekka Miettinen
SAULI ZINOVJEV: A SAVAGE BEAT
Monesti mielikuva lyömäsoittimista solistisessa roolissa tuo ensimmäi- senä mieleen kaoottisen paukkeen ja täyden sirkuksen erilaisine kolisevine esineineen. Vaikka maksimaalinen moukarointi onkin olennainen osa lyömäsoittajan äänipalettia, lyömäsoi- tinten historiallinen luonne on usein syvällisempi ja rituaalinen. Esimerkiksi lyömäsoitinmusiikin graalin maljat – indonesialainen gamelan-musiikki, afrikkalainen heimorumpumusiikki ja japanilainen taiko-rummutuksen perinne – ovat kaikki kulttuurillisesti merkittäviä ilmiöitä, joilla on jopa uskonnollisesti merkittäviä rooleja. Lyömäsoitinkonsertossani juuri rituaalin käsite toimii lähtökohtana. Teoksessa käytettäviksi lyömäsoittimiksi on valittu sekä aivan uusia että muinaisia soitti- mia, jotka edustavat eri aikakausia ja kulttuurisia kerrostumia. Soittimet on sijoitettu eri puolille lavaa solistin liik- kuessa niiden välillä konserton kuuden osan aikana. Ensimmäinen osa, Arrival , alkaa käsi- rummun svengaavalla rytmillä, mutta musiikki muuntuu vähitellen staatti- sempaan tunnelmaan, jota hallitsevat rituaaliset gongit. Toinen osa, Together , nostaa esiin huilistin ja klarinetistin, jotka liittyvät solistin seuraan inspiraatio- naan ”jamittelu nuotion äärellä”. Kolmas osa, Beat 1 , esittelee ensimmäisen voimakkaan energiapurkauksen inten- siivisen rytmiikan ja rummutusenergian muodossa.
Neljäs osa, Metal , käynnistyy sala- mannopeilla vibrafonikuvioilla, jotka joh- tavat surrealistiseen ja dystooppiseen äänimaisemaan. Tätä leimaa karibialai- sen steel drum -rummun aavemainen sointi. Lyhyt Intermezzo kokoaa tämän jälkeen teoksen uudelleen yhteen ja valmistaa kuulijan päätösosaa varten, Beat 2 :ta, jota leimaa suurten taiko-rum- pujen sisääntulo. Tämä huipentava osa kasvattaa jännitettä ja energiaa kohti räjähtävää loppua. A Savage Beat on Beethoven Orches- ter Bonnin, Wiener Konzerthaussin ja Luxembourg Philharmonian yhteistilaus, ja se on omistettu Vivi Vassilevalle. Sauli Zinovjev JOHANNES BRAHMS: SINFONIA NRO 1 Johannes Brahmsin (1833–1897) ensimmäiset orkesteriteokset, piano- konsertto d-molli sekä kaksi serenadia, syntyivät 1850-luvun jälkipuoliskolla, jolloin säveltäjä sai myös ensimmäiset kokemuksensa orkesterityöskente- lystä johtaessaan muutaman vuoden ajan Detmoldin pienehköä hoviorkeste- ria. Vaikka Brahms pitkän uransa aikana kirjoittikin suhteellisen vähän orkes- terimusiikkia, on siitä silti tullut hänen tunnetuinta tuotantoaan. Sinfonikkona Brahms ei ollut kehittyvä etsijä tai kokei- lija, vaan heti esikoissinfoniasta lähtien hän oli valmis mestari. Hänen neljä sin- foniaansa ovat vahvasti yksilöllisiä, joten niistä on vaikea löytää tyylin ja ilmaisun syventymistä ja kypsymistä.
Neljästä sinfoniasta ensimmäisellä on poikkeuksellisen laaja syntyhistoria. Sen vanhimmat luonnokset ovat peräisin jo vuodelta 1854, mutta ne päätyivät tiettävästi d-molli-pianokonserton mate- riaaliksi. Ensimmäinen osa oli valmis noin kymmenen vuotta myöhemmin, mutta vasta 1874–76, saatuaan ensin valmiiksi Haydn-muunnelmansa, Brahms muokkasi sinfonian likipitäen lopulliseen muotoonsa. Perusteellinen hiominen ei mennyt hukkaan, sillä teoksesta tuli kaikkien aikojen ehkäpä kypsin ja hienoin esikoissinfonia. Kantaesitys- paikkakunnaksi Brahms valitsi hyvästä orkesterista tunnetun Karlsruhen, jossa sinfonia kuultiin ensikerran vuoden 1876 marraskuussa. Tämän jälkeen sävel- täjä muokkasi ja korjasi vielä teoksen väliosia. Eri yhteydessä on ihmetelty, mikä mahtoi saada Brahmsin pidättäytymään niin pitkäksi ajaksi sinfonian julkaisemi- sesta. Syiksi on lueteltu mm. voimakas itsekritiikki, perinteiden painolasti sekä Beethoven, jonka yhdeksää sinfoniaa Brahms kunnioitti suuresti. Hän totesi- kin, ettei sinfonian säveltäminen ollut leikintekoa Beethovenin jälkeen, ja kuuli omien sanojensa mukaan aina ”jätti- läisen” askeleet takanaan. Erkki Sal- menhaaran mielestä ”kukaan sinfonian säveltäjä ei ole Beethovenin jälkeen voinut jättää huomioimatta sitä esiku- vaa, jonka Beethoven loi yhdeksällä sinfoniallaan. Vielä tänä päivänäkin Beethovenin saavuttama klassisten ja romanttisten aineksien synteesi – klas- sisuus syvemmässä, universaalissa ja epähistoriallisessa mielessä – on sinfo- nisen ajattelun tyyleistä ja aikakausista riippumaton ylittämätön ihanne”. Demo- ninen ensiosa ja voittoisa finaali jatka- vat selvästi suuren esikuvan perintöä. Esimerkiksi finaalin teema johdannon
jälkeen on sekä melodisesti että rytmi- sesti lähellä Beethovenin yhdeksännen finaalin Freude-teemaa. Kun tästä joku rohkeni huomauttaa Brahmsille, tokaisi säveltäjä häkeltymättä että ”aasikin voi sen kuulla”. Kapellimestari Hans von Bülowin kerrotaan luonnehtineen teosta osuvan kunnioittavasti Beethove- nin kymmenenneksi sinfoniaksi. Pitkä kypsyttely oli omiaan osoittamaan Brahmsin arvostusta sinfoniamuotoa ja Beethovenia kohtaan. Kai Maasalon mielestä Brahms yhdistää Beethovenin viidennen ja yhdeksännen sinfonian kohtalontunnelmat sekä kuudennen pastoraalirunouden harmoniseksi kokonaisuudeksi, jota leimaa hänen oma intohimoinen fantasiansa, koruton maskuliinisuutensa ja lämmin sydämelli- syytensä. Sinfonian ilmapiiriä on arvioitu ylevän epämaalliseksi, joskin traagiseksi ja pateettiseksikin, säveltäjän luonteen- piirteiden mukaisesti. Suuresta esiku- vastaan sinfoniassa muistuttaa vielä mm. neliosaisen kokonaisuuden muoto- ratkaisut sekä soinnillinen ankaruus. Pitkästä syntyhistoriasta huolimatta teos on tyylillisesti ja rakenteellisesti varsin ehjä kokonaisuus. Muodon suh- teen finaali lienee monimutkaisin, sillä pääteeman lisäksi siinä esiintyy lukuisia melodisia ajatuksia sekä myös muis- tumia hitaasta johdannosta. Ristiriitai- sesta vastaanotosta huolimatta Brahms varmasti tunsi sisimmässään tyydytystä sitkeän työn vaatineen teoksensa joh- dosta. Hänellä oli nyt rohkeutta ja voimavaroja käydä heti käsiksi uuteen sinfoniaan, jonka hän saikin valmiiksi jo seuraavana kesänä. Hannu Kivilä
TOMAS DJUPSJÖBACKA Tomas Djupsjöbacka (s. 1978) tuli tunnetuksi Meta4-kvartetin ja Chamber Orchestra of Europen sellistinä. Valmis- tuttuaan kapellimestariksi vuonna 2017 hän on johtanut käytännössä kaikkia suomalaisorkestereita. Vuosina 2019– 2022 hän toimi Lapin kamariorkesterin päävierailijana ja vuosina 2021–2024 Vaasan kaupunginorkesterin ylikapel- limestarina. Sinfonioita Djupsjöbacka lähestyy samalla herkkyydellä kuin kamariteoksia – samat lainalaisuudet pätevät. ”Niin sellistinä kuin kapelli- mestarina painotan luontevasti frasee- rauksen, karaktäärien, artikulaation, keskinäisen kuuntelun ja reagoinnin merkitystä”, hän vertaa. Illan huipentava Johannes Brahmsin 1. sinfonia on Djup- sjöbackalle läheinen. ”Olen sellistinä soittanut lähes koko Brahmsin orkesteri- ja kamarimusiikkituotannon. Kokemus ’musiikin sisältä’ on hedelmällinen lähtökohta johtaa hänen musiikkiaan. Kapellimestarina Brahmsin sinfonioiden yksi haasteista on löytää symbioosi pai- navuuden ja notkeuden välillä. Molem- pia tarvitaan.”
VIVI VASSILEVA Saksalais-bulgarialainen Vivi Vassileva (s. 1994) on onnistunut murtamaan sitkeitä uskomuksia musiikista ja muu- sikkoudesta: hän on lyömäsoittaja, silti solisti; hän on lyömäsoittaja ja nainen, kuten vain 10% hänen kollegoistaan. Esikuvakseen Vassileva mainitsee Evelyn Glennin, kuuron lyömäsoittajan, joka voitti vuoden 2015 Polar Music Prizen. Vassileva aloitti viulistina, mutta intohimo sai uuden suunnan perheen loma-asunnolla Mustanmeren rannalla. Siellä hän kuuli balkanilaisen folk-or- kesterin alkuvoimaisia rytmejä, jotka herättivät hänen sisimmät vaistonsa. Hän aloitti opintonsa kymmenenvuo- tiaana Claudio Estayn johdolla, ja pian hän jo esiintyi Saksan kansallisen nuo- riso-orkesterin riveissä sen nuorimpana jäsenenä. Opintonsa hän viimeisteli Salzburgin Mozarteumissa Martin Gru- bingerin luokalla. Vassilevan meriitteihin kuuluvat mm. Gasteigin musiikkipalkinto 2016, Beijerin taidepalkinto 2017 sekä Leonard Bernstein -palkinto 2023. Jaani Länsiö
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuo- rille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman par- haista konserttisaleista mm. The Guar- dian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiik- kiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Ams- terdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikverei- nissa ja Buenos Airesin Teatro Coló- nissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Ete- lä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Ame- rikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeen- linnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
HARRY POTTER JA VIISASTEN KIVI™ -elokuvakonsertti To 19 / 2 / 2026 klo 18 Pe 20 / 2 / 2026 klo 18 Sibeliustalo SINFONIA LAHTI BENJAMIN POPE, kapellimestari To 9 / 4 / 2026 klo 18 Pe 10 / 4 / 2026 klo 18 Sibeliustalo TUNTURIN TARINA -elokuvakonsertti SINFONIA LAHTI ERKKI LASONPALO, kapellimestari TUULETAR -laulyhtye S INF ON IA L AH TI EL O KUVI SS A
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Lina Leikola, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari)
Sofia Greus Emil Peltola
Otto Kenetti Pertti Kuusi Erno Toikka va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Antero Manninen Johannes Elfving (Fransien Paananen) Tommi Wesslund va Sara Viluksela va Katariina Selenius va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka Katja Ceder va OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker