- Biopohjaisesta raaka-ainees- ta tuotetuilla hartsimateriaaleil- la ei tule olemaan merkittävää hintaeroa fossiilisiin hartseihin. Kun kasviperäisestä biomassas- ta on tuotettu biokemikaalia, sitä voidaan käsitellä raaka-aineena jo olemassa olevilla kemianteol- lisuuden tuotantolinjoilla arvioi Heiskanen.
Lisäksi uudet materiaalit voi- vat tarjota ratkaisun komposiit- tirakenteiden, kuten tuulivoima- loiden siipien kierrättämiseen, mikä on nykyään vaikeaa. Kier- rätettävyyden vaikeudet liittyvät nykyisin käytössä olevien hart- sien kemiallisiin rakenteisiin, joi- ta ei pystytä helposti tai selektii- visesti hajottamaan. Sen sijaan uusia biopohjaisia materiaaleja pystytään kierrättämään kemi- allisesti uudelleenhyödynnettä- viksi lähtöaineiksi. Kemiallinen kierrätys tapahtuu solvolyyt- tisesti miedoissa olosuhteissa, mikä mahdollistaa puhtaan raa- ka-aineen talteen keräyksen ja suoran hyödyntämisen hartsin uudelleen synteesissä. - Tällä hetkellä voimme kerätä komposiittirakenteista talteen jopa yli 80 % bioepoksihartsin raaka-aineesta. Yhdiste on hyvin puhdasta ja se voidaan hyödyntää suoraan epoksin uudelleen synteesissä, kertoo Terho. Maailman öljyvarannoista alle kaksi prosenttia sijaitsee EU:n alueella, joten biotalous ja biomateriaalien käytön lisääminen nähdään myös keskeisinä keinoina vähentää Suomen ja Euroo- pan riippuvuutta fossiilisten raaka-aineiden tuonnista. Biohartsit tehdään metsä- ja maatalouden runsaista sivuvirroista Uudet materiaalit ja tutkimus liittyvät bio- ja kiertotalouteen. Biohartsien valmistuksessa tarvittavia alustakemiaaleja, kuten hydroksimetyylifurfuraalia (HMF) ja furfuraalia valmistetaan selluloosasta ja hemiselluloosasta, joiden raaka-aineeksi puoles- taan soveltuvat erilaiset metsä- ja maatalouden sivuvirrat, kuten sahanpuru ja olki. Jätteeksi jäävä biomassa muutetaan korkean jalostusasteen materiaaleiksi. Tutkimusryhmän toiveena on, että biotalouden alan monipuo- liseen kehittämiseen herättäisiin Suomessa, jossa on runsaasti erilaisia lignoselluloosapohjaisia raaka-aineita, ennen kuin muut toimijat karkaavat edelle. Maatalouden sivuvirtoja hyödynne- tään jo voimakkaasti esimeriksi Keski-Euroopassa. - Suomessa metsäteollisuudessa on perinteisesti keskitytty selluloosan valmistustekniikoihin. Uusilla menetelmillä hyö- dynnetään jo ligniiniä, joka raaka-aineena on kuitenkin erittäin heterogeenistä verrattuna furaanipohjaisiin alustakemikaalei- hin, Heiskanen kuvaa. Kemianteollisuudessa biojalostuksen keinoin monenlaisis- ta kasveista tuotettuja alustakemikaaleja voidaan hyödyntää samalla tavalla kuin öljynjalostuksesta saatavia kemikaaleja. Yhdistämällä kemianteollisuuden menetelmiä yhä vahvemmin
Monomeerinen biepoksi on matalassa lämpötilassa sulava puhtaanvalkoinen kiteinen yhdiste. (Kuva: Juha Heiskanen)
metsäteollisuuteen, voi syntyä arvokkaita biotalouspolkuja, jot- ka tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa biomassojen jalostusas- tetta merkittävästi. - Bioraaka-aineiden jalostaminen uusiksi korkean suoritusky- vyn materiaaleiksi ja tuotteiksi tarjoaa mahdollisuuden laajen- taa biotalouden alaa merkittävästi. Patentteja on jo kolme, ja pilottimittakaavaan siirtymiseen etsitään parhaillaan yhteistyö- kumppaneita, jatkaa biohartsitutkimusten vastuullisena johtaja- na toimiva Heiskanen, jonka tiimissä seitsemän tutkijaa kehit- tää biomassapohjaisia materiaaleja. Uudet epoksihartsitutkimuksen Circular composite materials: Biomass-based furan epoxies with high-performance and clo- sed-loop recyclability tulokset on julkaistu helmikuussa 2026. Oulun yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa oli mukana tut- kijoita Italiasta ja Ruotsista. Tutkimus tehtiin Business Finlan- din rahoittamassa FurBio-veturiyritysprojektissa, joka päättyi vuonna 2025. https://doi.org/10.1016/j.compositesb.2025.113256 Polyesterihartseihin liittyvä kehitystyö on parhaillaan käyn- nissä Interreg Aurora -ohjelman rahoittamassa SUSBICO-hank- keessa. Uusia materiaaleja testataan ja hyödynnetään kom- posiiteissa tiiviissä yhteistyössä Luulajan Teknillisen yli- opiston tutkijoiden kanssa. Ensimmäiset tulokset julkais- tiin marraskuussa 2025: Unsaturated Polyester Resins from Biobased Furfural-Derived Sulfur-Bridged Difuran Monomer https://doi.org/10.1021/acssuschemeng.5c09186
Yhteystiedot: yliopistotutkija, dosentti Juha Heiskanen, 029 4481 591, juha.heiskanen@oulu.fi, kestävän kemian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto https://www.oulu.fi/fi/tutkijat/juha-heiskanen
Lue lisää SUSBICO-projektista, jossa biomateriaaleja kehitetään edelleen https://www.oulu.fi/en/projects/susbico-sustainable- biocomposites
4–5/2026 MUOVIPLAST 25
Made with FlippingBook - Online magazine maker