Nuorena on muovi väännettävä
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vuoden 2026 kesäkuun puolessa välin julkaisemassa asiakirjassa määritellään suoma- laisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet 2040-luvul- le. Keskeinen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen aikuisten osuus Suomessa 60 prosenttiin. Ammattikorkeakoulutkin lai- tettaisiin tuottamaan maistereita. Kaikki kunnia kaikille korkea- koulutetuille, mutta miten on teknisen osaamisen laita maas- samme. Tarkoitan siis ihmisten käytännön kyvykkyyttä toteut- taa asioita teknisen tekemisen avulla, olivatpa he sitten maiste- reita tai muovimuotin valmistajia. Tein vuosikymmeniä töitä muovialan koulutuksen kehittämi- seksi Suomessa. Meillä oli parhaimmillaan täydellinen muovi- tutkintosuora ja joka kymmenes alan ihminen oli jonkun niis- tä suorittanut. Nyt on palattu turhauttavasti siihen oman nuo- ruuteni tilanteeseen, ettei varsinaisia muovilinjoja tai -tutkinto- ja oikein ole. Yritysten pitää löytää ensin kehityskykyiset ihmi- set työntekijöikseen, melkein millä koulutustaustalla hyvänsä. Sitten aikuiskoulutuksen ja kurssituksen avulla heille kustanne- taan ja rakennetaan kalliina paloina firmassa urapolku syvään, mutta luultavasti aika kapeaan, muoviosaamiseen. Suuri ansio sille, että saimme ihmisiä ja oppilaitoksiakin kiin- nostumaan koulutuksestamme aikoinaan oli persoonallisilla, innostavilla muovialan opettajilla. Hattu päästä heitä muistel- lessa. Uusien opettajien löytäminen eläköityneiden tilalle onkin suuri kysymysmerkki, annetaanpa koulutusta oppilaitokses- sa, työpaikalla tai vaikkapa laite- tai raaka-ainetoimittajan skill centerissä ulkomailla. Näen verkkokoulutuksen, videoinnin, simuloinnin ja lisätyn todellisuuden tekniikat hyödyllisinä apu- työkaluina, mutta ei niillä ikinä korvata täysin ihmisen halua saada ja antaa oppia aidolta ihmiseltä, varsinkin konkreettises- sa käsillä tekemisessä, mitä muovityöstössäkin vielä tarvitaan. Olisipa meilläkin tilanne, jossa nuoriso saisi palavaan tiedon- janoonsa muovioppia jo peruskoulussa. Tekisivät ensimmäisiä tuotteita teini-iässä ja olisivat muovimestareita jo nuorina aikui- sina. Heistä sitten firmat kisaisivat tai he perustaisivat omia uusia kasvufirmojaan. Isossa maailmassa opinpolku voi olla juuri tuollainen myös muovialalla. Petyin vähän urallani Suo-
men koulutuskehittäjiin, mutta realismia täällä voisi olla lähestyä muovitiedon opettamista ja massojen innostamista alalle ilmi- öiden kautta. Muovilla on täällä yleisesti ja aiheetta sutattu huono maine sekä heikko vetovoima, mut- ta 3D-tulostus, droonival- mistus, muotoilu, ihmisten auttaminen ja yrittäminen kiinnostavat ja niissä tar- vitaan poikkeuksetta aina- kin perusosaamista muo- vitekniikoista.
Isänä ja vaarinakin tajuan, että varhainen teknisten käden- taitojen kehittäminen on äärettömän tärkeää. Tekoälyn ja digi- talisaation maailmassa jopa entistä tärkeämpää. Siihen pitäisi satsata ihan oikeasti ja erityisesti. Teknisen touhuamisen kaut- ta lapsi oppii keskittymään, suunnittelemaan, luomaan, teke- mään valintoja, ratkaisemaan ongelmia, toimimaan kaverien kanssa ryhmänä ja seuraamaan monivaiheisia ohjeita. Moto- riset ja kognitiiviset taidot loksahtelevat yhdessä kohdilleen. Tämä tukee myöhempää akateemista oppimista. Toiseen suun- taan asia ei niin hyvin toimi. Kätevyyden ja teknisen pätevyyden sekä innostuksenkin ikkuna on kunnolla auki vain nuoruudessa, vähän murrosiän yli. Ja nyt vaari sisältäni murahtaa, että uuden oppiminen, myös teknisten muovitaitojen opettelu, on hyödyksi ihan kaikille vaikkei ihan valiotekijäksi enää yltäisikään.
Vesa Kärhä
Kirjoittaja sai ja ajoi Suomeen aikoinaan tasokasta monipuolis- ta teknistä muovikoulutusta ja on käynyt jos jonkinlaista uut- ta kurssia viime aikoina. Tavoitteena on pitää mieli virkeänä ja samalla myös kokeilla ja kokea uutta vanhoilla päivillä.
OLETHAN JO MUOVIYHDISTYKSEN JÄSEN? Jos et, liity ihmeessä mukaan! www.muoviyhdistys.fi/jasenyys
4–5/2026 MUOVIPLAST 35
Made with FlippingBook - Online magazine maker