Hetkiä hurmoksessa
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 25.9.2025 klo 18.30 Sibeliustalo HETKIÄ HURMOKSESSA
John Adams, kapellimestari Nora Niskanen, klarinetti
Claude Debussy: Rapsodia klarinetille ja orkesterille 8 min
John Adams: Frenzy: a short symphony 18 min Pohjoismaiden ensiesitys
väliaika 20 min
Gabriella Smith: Tumblebird Contrails 12 min
Claude Debussy: La Mer 23 min De l’aube à midi sur la mer (Merellä aamunkoitosta keskipäivään) Jeux des vagues (Aaltojen leikkiä) Dialogue du vent et de la mer (Tuulen ja meren vuoropuhelu)
Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Puusepän sali Minna Lindgren
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla. Yle Radio 1 radioi konsertin suorana lähetyksenä.
CLAUDE DEBUSSY: RAPSODIA KLARINETILLE JA ORKESTERILLE Vuonna 1909 Claude Debussy (1862– 1918) nimitettiin Pariisin konservatorion ylimmän neuvoston jäseneksi. Tässä tehtävässä häntä pyydettiin sävel- tämään kaksi kappaletta klarinetille vuoden 1910 loppututkintoihin. Tilausten myötä syntyivät Premiere Rhapsodie ja lyhyempi Petit Pièce . Debussy oli tyyty- väinen erityisesti rapsodiaan, ja ilmoitti kustantajalleen teoksen olevan yksi miellyttävimmistä, mitä hän oli koskaan kirjoittanut. Rutiininomaiseen tutkinto- käyttöön ajatellusta sävellyksestä on tullut yksi nykypäivän rakastetuimmista ja soitetuimmista klarinettiteoksista. Debussyn musiikkia leimaa hänen poikkeuksellinen sointiväriaistinsa. Hänen lähestymistavassaan orkesteria vaimennettiin nostamalla etusijalle puu- puhaltimet. Vaskipuhaltimia puolestaan hillittiin usein sordinoinnilla. Debussy käytti myös jousistoa mielellään jaettuna muodostaen niistä eräänlaisen soivan kehän muiden soittimien ympärille. Debussy ei yleensä mellastanut fortella vaan viljeli enemmän pianissimoa ja pianoa hiljentäen tällä tavoin musiikin yleisvolyymiä. Klarinettirapsodian 206 tahdista fortea esiintyy vain noin kol- messakymmenessä. Debussyn Rapsodia oli alun perin sävelletty klarinetille ja pianolle. Tuore orkesteriversio (1910) kantaesitettiin ensin Venäjällä ja viimein Pariisissa toukokuussa 1919. Rapsodia vaatii esit- täjältään täydellistä soittimen hallintaa;
instrumentin eri rekistereitä hyödynne- tään tässä teoksessa kaikessa sointi- ja ilmaisuvoimassaan. Pekka Miettinen JOHN ADAMS: FRENZY Frenzy (suom. ”vimma” tai ”kiihko”) on yksiosainen sinfonia. Kahdenkymme- nen minuutin kestoinen teos mahduttaa sisäänsä moni-ilmeisen mutta yhtenäi- sen sinfonisen rakenteen. Nimestään huolimatta Frenzy on vilkasliikkeinen ja ulospäinsuuntautunut säästen maanisen energiansa loppuhetkiin. Frenzyn muihin teoksiini verrattuna erilaiseksi tekee sen lähes pakkomiel- teinen keskittyminen pienten, eloisien motiivien kehittelyyn ja muunteluun. Niitä nousee esiin eri muodoissa läpi koko teoksen. Tällainen motiivien klassinen kehittely – saksalainen termi Durchführung on tuttu useimmille muusikoille – eroaa aiempien, minima- lismista vaikutteita saaneiden teosteni asteittaisesta ”muutos toiston kautta” -tekniikasta. Valmistuttuaan Frenzy paljastui sävel- täjänsä suureksi yllätykseksi kahden erilaisen lähestymistavan yhdistelmäksi. Teoksen rytminen tapahtumahorisontti on edelleen olennaisesti sykkeen ohjaama, kun taas toisaalta sen melo- dinen maailma kertoo muodonmuutok- sesta ja ideoiden ”kehittymisestä”. Avaustahdeissa on kaksi vastakkaista elettä: puhaltimien pisteellinen ”tatu- ointiaihe” sekä ylempien jousien roteva teema. Molemmat ideat toistuvat läpi teoksen, aina tavalla tai toisella muuttu-
neina ja silti tunnistettavina. Hitaan osan sijaan musiikin pinta yksin- kertaisesti rauhoittuu; tiheys ja voima antavat tilaa keveydelle ja läpinäkyvyy- delle. Syke on edelleen läsnä, mutta nyt sitä kannattelee kahden harpun ja celestan ilmava kombinaatio. Jouset luovat lyyrisen melodian, joka leijuu niiden yläpuolella. Viimeinen osa vastaa todellakin teoksen otsikkoa. Osaa leimaavat vimmaiset, pompahtelevat jousikuviot, vaskipu- haltimien tsunamiaallot ja hullun lailla kipittävät puupuhaltimet. Frenzy on omistettu pitkäaikaiselle ystävälleni Simon Rattlelle, joka johti kantaesityksen Lontoon sinfoniaorkes- terin kanssa maaliskuussa 2024. John Adams suom. Pekka Miettinen GABRIELLA SMITH: TUMBLEBIRD CONTRAILS Amerikkalainen Gabriella Smith (s. 1991) on kansainvälinen nouseva tähti nykysäveltäjien joukossa. Teini-ikäisenä hän oli erittäin kiinnostunut biologi- asta, ekologiasta ja luonnonsuojelusta. Viulunsoiton Smith aloitti seitsemänvuo- tiaana ja säveltämisen pian sen jälkeen. Hänen mentorinaan toimi myöhemmin John Adams osana nuorten säveltäjien opinto-ohjelmaa Berkeleyssä. Smith suoritti Philadelphiassa musiikin kandi- daatin tutkinnon pääaineenaan sävel- lys vuonna 2013. Jatko-opintoja Smith
suoritti Princetonin yliopistossa ja on sittemmin asunut Marseillessa, Oslossa ja USA:n Seattlessa. Smith nauttii vaelta- misesta, retkeilystä, lintujen tarkkailusta ja vedenalaisten äänitysten tekemisestä hydrofonilla. Sävellyksestään Tumblebird Contrails hän kertoo seuraavaa: ”Teos on saanut inspiraationsa ainutkertaisesta hetkestä, jonka koin reppureissatessani kansal- lispuisto Point Reyesissa Kaliforniassa. Istuin merenrannan hiekassa ja kuun- telin valtameren hallusinatorisia ääniä: lokkien kaklatusta, aaltojen pauhua, lähestyvien maininkien kohinaa ja hie- kan sirinää laskevan vuoroveden myötä. Kuulin rannan äänimaailmassa jatku- vaa asteittaista muutosta ja siirtymistä kiinteästä sävelkorkeudesta hälyyn, melodiasta sointikenttään ja selkeästä pulssista sykkeettömyyteen. Katse- lin kahden korpin leikkivän tuulessa, pyöriskelevän (engl. tumble ), syöksy- vän, liitelevän; saatoin kuvitella tuulen hyväilyn niiden siivissä. Samaan aikaan suihkukoneet maalailivat loputtomia tii- vistysjuoviaan (engl. contrails ) taivaalle. Teoksen nimi, Tumblebird Contrails, on Jack Kerouacin inspiroima fraasi, jonka keksin kuvaamaan teoksen perussävyä ja tunnelmaa.” Tumblebird Contrails hyödyntää ja jatkojalostaa 1960-lukulaista sointikent- tätekniikkaa. Loisteliaassa luontokuva- uksessaan teos asettuu samalle janalle Tapiolan ja La merin kanssa. Luonnon äänien sisällyttäminen musiikkiin on Gabriella Smithin tapa lisätä tietoisuutta biosfäärimme tuhoutumisesta. Sen hän uskoo olevan planeettamme nykyhet- ken suurin ongelma. Pekka Miettinen
CLAUDE DEBUSSY: LA MER Ranskalainen Claude Debussy
rytmin ominaisuuksia, joita hän oli jalos- tanut sitten Faunin iltapäivän aikojen. Rohkeasta sävelkielestä aisti kyllä sel- västi, että Debussy oli pohtinut musiikin mahdollisuuksia ilmentää valon ja värin vaihteluita ”vanhanaikaisen” kontra- punktisen satsin kustannuksella. Teoksen merellisen ilmapiirin voi aistia jo ensitahdeista alkaen; samoin sen, että esim. sinfonian kaavamaiset raken- teet eivät olleet tämän musiikin luonutta varten. Debussy ei hakenut konkreet- tista meren kuvailua, vaikka osien nimet ovatkin ohjelmallisia. Tarinan kerronnan sijasta hän luo merellisen tunnelman esim. aaltojen rytmiä muistuttavilla fraaseilla ja pehmeästi keinuvilla säes- tyskuvioilla. Suuri orkesterikokoonpano oli tarkoitettu suuren äänenvoimakkuu- den sijasta enemmänkin nyanssien ja sävyjen rikkauden muodostamiseen. Debussy keskittyi täysin tietynlaisen äänenvärin ja soinnin tavoitteluun. Jokainen partituurinsivu on tarkkaan punnittu ja pienintä yksityiskohtaa myö- ten viimeistelty. La Mer jos mikään on orkestrointitaidon mestarinäyte. Sinfonia Lahti on esittänyt teoksen aiemmin vuosina 1997, 2002 ja 2009. Hannu Kivilä
(1862–1918) tunnetaan herkkien värivi- vahteiden ja sointitehojen mestarina. Sanotaan, että hän kykeni muuttamaan aistimaailman herkimmät ja vaikeimmin tavoitettavat tunnelmat ja vaikutelmat – impressiot – melodiaksi, harmoniaksi ja sointiväriksi. Impressionismi-nimitys oli syntynyt 1870-luvulla kuvaamaan ranskalaisesta maalaustaiteesta alkunsa saanutta suuntausta. Debussy tutustui moniin nimekkäisiin impressionisteihin. Heidän lisäkseen hän sai vaikutteita sävelkieleensä myös symbolistisesta kirjallisuudesta. Debussyn oma tyyli kypsyi 1890-luvun alkupuolelta lähtien. Tyylin ensimmäi- nen vapautunut ja muut vaikutteet taka-alalle jättävä teos oli orkesterille kirjoitettu Faunin iltapäivä, joka sai ensi- esityksensä joulukuussa 1894. Stéphane Mallarmen samannimisen runon innoit- tama sävellys muodostui nopeasti Debussyn läpimurtoteokseksi. Meri muodostui Debussylle tärkeäksi jo varhaisella iällä. Hän koki meren yhtä intohimoisesti ja kokonaisvaltaisesti kuin esim. useista meriaiheisista maala- uksista tunnettu englantilainen William Turner. Kesällä 1903 Debussy ryhtyi hahmottelemaan kolmiosaista La Mer –nimistä orkesteriteosta. Vaikka sävel- täjä tiettävästi oleilikin teosta kirjoit- taessaan myös meren tuntumassa, hän loi musiikin omien sanojensa mukaan täysin työhuoneessaan. Kantaesitys sai ristiriitaisen vastaanoton – kuulijat eivät yksinkertaisesti pystyneet omaksumaan teoksen kaikkia soinnin, harmonian ja
JOHN ADAMS Yhdysvaltalainen säveltäjä ja kapel- limestari John Adams (s. 1947) on jo vuosia kuulunut maailman esitetyimpien nykysäveltäjien joukkoon – arvovaltai- sen Bachtrack-sivuston tilastoissa hän pitää viidettä sijaa. Hän on myös yksi aikamme palkituimmista säveltäjistä: viulukonsertollaan (1993) hän voitti musiikin Nobeliksi kutsutun Grawe- meyer-palkinnon; Pulitzerin hän voitti vuonna 2003 teoksestaan On the Transmigration of Souls , jossa lauletaan mm. syyskuun 11. päivän uhrien nimiä. Teoksella hän voitti vuonna 2005 myös kolme Grammya. Lisäksi Adamsille on myönnetty Yalen ja Harvardin kunnia- tohtorin arvonimet. Adams teki läpimurtonsa vuonna 1978 jousiseptetolla Shaker Loops , mutta hänen mittavan tuotannon kulmakiviksi ovat muodostuneet viime vuosisadan poliittisia jännitteitä ja käännekohtia luotaavat oopperansa. Niistä tunnetuim- mat ovat presidentti Richard Nixonin historiallista Kiinan-vierailua käsittelevä Nixon in China (1987), matkustajalaiva Achille Lauron kaappauksesta ker- tova Klinghoferin kuolema (1991) sekä ensimmäisen atomipommin valmistelua kuvaava Doctor Atomic (2005). Nykyään hänen soitetuin teoksensa lienee noin viisiminuuttinen, kaikki orkesterin voi- mavarat käyttävä bravuurikappale Short Ride in a Fast Machine (1986). Vuotta aiemmin syntynyt Harmonielehre taas kuuluu 1900-luvun klassikoihin. John Adams kasvoi USA:n koillisranni- kolla Uudessa-Englannissa ja kehittyi muusikoksi isänsä jalanjäljissä. Hän soitti klarinettia orkestereissa ja mars- siyhtyeissä, ja aloitti säveltämisen vain
kymmenenvuotiaana. Orkesteriteos- tensa esityksiä hän sai kuullakseen jo teini-ikäisenä. Muodolliset opintonsa hän suoritti Harvardin yliopistossa ansaiten peräti kahdet maisterinpaperit vuonna 1971, ja siirtyi pian itse opetta- maan San Franciscon konservatorioon. Hän on asunut San Franciscossa jo 50 vuoden ajan. Kapellimestarinakin Adams on varsin kysytty. Hän on esiintynyt mm. Los Angelesin, New Yorkin ja Berliinin filhar- monikoiden, Pariisin ja Alankomaiden Radio-orkestereiden sekä BBC Sympho- nyn ja Metropolitanin oopperaorkeste- rin kanssa. Sävellysten lisäksi Adams kirjoittaa esseitä The New Yorkeriin, The London Timesiin ja New York Book Review’hun. Sinfonia Lahdessa Adams vieraili viimeksi vuonna 2021. Jaani Länsiö
NORA NISKANEN Klarinetisti Nora Niskanen on työsken- nellyt Sinfonia Lahdessa vuodesta 2016 alkaen. Hänen taiteellinen uransa on painottunut orkesterisoittoon: vuosina 2007–2016 hän työskenteli klarine- tistina Oulu Sinfoniassa ja hän soittaa usein myös avustajana muun muassa Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa ja Suomen Kansallisoopperan orkestereissa. Niskanen valmistui Musiikin maiste- riksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2007. Tärkeitä tiennäyttäjiä Niskasen matkalla ammattilaisklarinetistiksi ovat olleet muun muassa Harri Mäki, Hans Christian Bræen, Yehuda Gilad ja José Luis Estellés. Nykyisin Niskanen työs- kentelee itse säännöllisesti muusikon ammattiin tähtäävien nuorten klarine- tistien kanssa sekä yksityisesti että eri oppilaitoksissa. Niskanen on vieraillut opettajana mm. Sibelius-Akatemiassa, Helsingin, Lahden ja Oulun konserva- torioissa sekä monilla musiikkileireillä. Niskanen on yksi tammikuussa 2026 toimintansa aloittavan Suomen puupu- hallinakatemian opettajista. Hän kokee nuorten puupuhaltajien rohkaisemisen ammattiopintojen pariin erityisen merki- tykselliseksi. Orkesterisoiton ja opettamisen lisäksi kamarimusiikki on aina ollut keskeinen osa Niskasen muusikkoutta. Hän oli mukana perustamassa Oulu Sinfonian kamarimusiikkisarjaa, ja hänen tavoit- teenaan on tuoda lisää kamarimusiikkia myös Lahteen. Niskasen oma puupu- hallinkvintetti Ilmiö Ensemble esiintyy aktiivisesti ympäri Suomea. Marras- kuussa 2025 käynnistyy Päijät-Hämeen rahaston tukema Ilmiön pedagoginen
pilottiprojekti Lahden konservatoriolla, jossa vetäjinä toimivat kaikki kvintetin jäsenet. Nora Niskanen on Selmer-artistina osa arvostetun ranskalaisen soitinvalmista- jan taiteilijayhteisöä. Niskanen soittaa Selmer Muse -klarinetilla.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
T Ä HTIKIR K AS Y Ö TORSTAI 2/10/2025
KLO 18.30 SIBELIUSTALO
HANNU LINTU, kapellimestari DANIEL LOZAKOVICH, viulu
Pjotr Tšaikovski: Viulukonsertto Einojuhani Rautavaara: Sinfonia nro 6 ”Vincentiana”
M YRS K YN SILM ÄS SÄ TORSTAI 9/10/2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO JOHN STORGÅRDS, kapellimestari & viulu Keith Jarrett: Elegy viululle ja jousiorkesterille Joseph Haydn: Sinfonia nro 52 c-molli Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 10
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Otto Antikainen, konserttimestari va ( Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari) Iidamari Ahonen, vuorotteleva konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va Ingrid Aukner va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala Emmi Savolainen va PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Astrid Hillerud va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Sofia Greus Emil Peltola
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Matilda Kaul va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker