Sinfonia Lahti käsiohjelma Hetkiä hurmoksessa

CLAUDE DEBUSSY: LA MER Ranskalainen Claude Debussy

rytmin ominaisuuksia, joita hän oli jalos- tanut sitten Faunin iltapäivän aikojen. Rohkeasta sävelkielestä aisti kyllä sel- västi, että Debussy oli pohtinut musiikin mahdollisuuksia ilmentää valon ja värin vaihteluita ”vanhanaikaisen” kontra- punktisen satsin kustannuksella. Teoksen merellisen ilmapiirin voi aistia jo ensitahdeista alkaen; samoin sen, että esim. sinfonian kaavamaiset raken- teet eivät olleet tämän musiikin luonutta varten. Debussy ei hakenut konkreet- tista meren kuvailua, vaikka osien nimet ovatkin ohjelmallisia. Tarinan kerronnan sijasta hän luo merellisen tunnelman esim. aaltojen rytmiä muistuttavilla fraaseilla ja pehmeästi keinuvilla säes- tyskuvioilla. Suuri orkesterikokoonpano oli tarkoitettu suuren äänenvoimakkuu- den sijasta enemmänkin nyanssien ja sävyjen rikkauden muodostamiseen. Debussy keskittyi täysin tietynlaisen äänenvärin ja soinnin tavoitteluun. Jokainen partituurinsivu on tarkkaan punnittu ja pienintä yksityiskohtaa myö- ten viimeistelty. La Mer jos mikään on orkestrointitaidon mestarinäyte. Sinfonia Lahti on esittänyt teoksen aiemmin vuosina 1997, 2002 ja 2009. Hannu Kivilä

(1862–1918) tunnetaan herkkien värivi- vahteiden ja sointitehojen mestarina. Sanotaan, että hän kykeni muuttamaan aistimaailman herkimmät ja vaikeimmin tavoitettavat tunnelmat ja vaikutelmat – impressiot – melodiaksi, harmoniaksi ja sointiväriksi. Impressionismi-nimitys oli syntynyt 1870-luvulla kuvaamaan ranskalaisesta maalaustaiteesta alkunsa saanutta suuntausta. Debussy tutustui moniin nimekkäisiin impressionisteihin. Heidän lisäkseen hän sai vaikutteita sävelkieleensä myös symbolistisesta kirjallisuudesta. Debussyn oma tyyli kypsyi 1890-luvun alkupuolelta lähtien. Tyylin ensimmäi- nen vapautunut ja muut vaikutteet taka-alalle jättävä teos oli orkesterille kirjoitettu Faunin iltapäivä, joka sai ensi- esityksensä joulukuussa 1894. Stéphane Mallarmen samannimisen runon innoit- tama sävellys muodostui nopeasti Debussyn läpimurtoteokseksi. Meri muodostui Debussylle tärkeäksi jo varhaisella iällä. Hän koki meren yhtä intohimoisesti ja kokonaisvaltaisesti kuin esim. useista meriaiheisista maala- uksista tunnettu englantilainen William Turner. Kesällä 1903 Debussy ryhtyi hahmottelemaan kolmiosaista La Mer –nimistä orkesteriteosta. Vaikka sävel- täjä tiettävästi oleilikin teosta kirjoit- taessaan myös meren tuntumassa, hän loi musiikin omien sanojensa mukaan täysin työhuoneessaan. Kantaesitys sai ristiriitaisen vastaanoton – kuulijat eivät yksinkertaisesti pystyneet omaksumaan teoksen kaikkia soinnin, harmonian ja

Made with FlippingBook - Online magazine maker