Sankarin säkeet
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
18.30 Sibeliustalo TORSTAI 15 /
5 25
SANKARIN SÄKEET
Anja Bihlmaier, kapellimestari Nicolas Altstaedt, sello
Sarah Gibson: beyond the beyond (Suomen ensiesitys)
12 min
Robert Schumann: Sellokonsertto a-molli op. 129 Nicht zu schnell Langsam Sehr lebhaft väliaika 20 min Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 55 ”Eroica”
25 min
47 min
Allegro con brio Marcia funebre: Adagio assai Scherzo: Allegro vivace Finale: Allegro molto
Klo 18 Preludi Metsähallissa / Lahden konservatorio
SARAH GIBSON: BEYOND THE BEYOND Sarah Gibson menehtyi traagisesti paksusuolen syöpään heinäkuussa 2024 vain 38 vuoden iässä. Teoksen innoittajana oli hänen poikansa syn- tymä, josta kului vain kaksi viikkoa säveltäjän syöpädiagnoosiin. beyond the beyond oli tarkoitus kantaesittää viime elokuussa PROMS-festivaalilla, mutta Gibson menehtyi ennen teoksen valmistumista. Koko teoksesta ehti kuitenkin valmistua luonnos yhdessä Gibsonin pitkäaikaisen ystävän ja yhteistyökumppanin pianisti ja säveltäjä Thomas Kotcheffin kanssa. Kotcheff viimeisteli teoksen, ja BBC:n filharmoni- nen orkesteri kantaesitti sen kansainvä- lisenä naistenpäivänä 8.3.2025. Gibson ja Kotcheff muodostivat kiitetyn piano- duon nimeltä Hocket vuonna 2014 ja he olivat aiemminkin säveltäneet yhdessä. Gibson toimi muun muassa Los Ange- lesin filharmonikoiden Composer Fellowship -ohjelman apulaisjohtajana sekä sävellysteorian apulaisprofesso- rina Kalifornian osavaltion yliopiston Bob Cole -konservatoriossa. Hän sai urallaan lukuisia tunnustuksia, kuten Victor Herbert -palkinnon ja Percussive Arts Society -sävellyskilpailun voiton. Sarahin ajan käydessä vähiin tuli sel- väksi, ettei hän ehdi viimeistellä teosta yksin. Aloimme siksi työstää kappaletta yhdessä. Koko teoksesta oli siis ole- massa valmis luonnos, jonka viimeiste- limme Sarahin ollessa vielä kanssamme, ja hän oli siihen hyvin tyytyväinen. Suuren osan tämän teoksen aineis- tosta muodostavat aihiot, joita Sarah oli kehitellyt ja työstänyt useiden vuosien
ajan. Nopea materiaali rakentuu tietyllä sävelkorkeudella toistuvasta kuudes- toistaosamotiivista, jonka voi kuulla Sarahin muissakin teoksissa, kuten sinfonietta-kokoonpanolle kirjoitetussa teoksessa Soak Stain , konsertossa kahdelle pianolle Can’t Never Could sekä orkesteriteoksessa to make this mountain taller . Keskustellessamme hitaasta väliosasta Sarah sanoi haluavansa melodian tuntu- van siltä kuin se syntyisi hengityksestä. Ikään kuin orkesteri hengittäisi syvään paljastaen hitaasti nuotit, jotka rakenta- vat melodian. Hän kutsui väliosaa aina ”kehtolauluksi”. Rakenteesta puhuessamme Sarah puhui muodoista. Kappaleen ensimmäi- sessä osassa kaikki materiaali liikkuu ylöspäin (nousevat linjat, matalalta alka- vat ja korkealle nousevat orkestroinnit, jne.). Hidas väliosa puolestaan on yksi valtava nouseva linja, ikään kuin veny- tettäisiin vain yhden tahdin mittaista hetkeä ensimmäisestä osasta kokonaan itsenäiseksi osaksi. Sen vastakohtana on paluu nopeaan materiaaliin tahdissa 204, jossa kaikki materiaali laskee alaspäin - kaikki putoaa, kaikki materi- aali romahtaa alaspäin. Ja sitten lopussa on korkea coda, aivan kuten teoksen alussa. Thomas Kotcheff
ROBERT SCHUMANN: SELLOKONSERTTO Puhdasverisenä romantikkona pidetty Robert Schumann (1810–1856) sävelsi elämänsä aikana useita teoksia soolosoittimelle ja orkesterille, mutta vain kolme niistä hän nimesi konser- toksi. Kolmeenkymmeneen ikävuo- teensa mennessä Schumann oli sävel- tänyt lähinnä vain pianokappaleita, jotka luontuivat hänelle hyvin esim. liedien ja kamarimusiikin ohella. Orkesterisä- vellyksiä on sen sijaan arvosteltu usein rakenteen ja soitinnuksen heikkouk- sista. Nämä ominaisuudet jäävät kuiten- kin useimmiten taka-alalle voimakkaan ja omaperäisen tunnelatauksen sekä melodisen keksinnän ansiosta. Schumann sävelsi sellokonserttonsa vuonna 1850 muutamassa viikossa pian sen jälkeen, kun hän oli asettunut Dres- denistä Düsseldorfiin kaupungin musii- kinjohtajaksi. Samoihin aikoihin syntyi myös ”reiniläinen” sinfonia, ehkäpä suosituin ja soitetuin hänen neljästä hienosta sinfoniastaan. Soolokonser- tosta Schumann pyrki luomaan suuren romanttisen tyylilajin vastapainoksi puhtaalle virtuoosisuudelle, jota hän suorastaan vihasi. Schumann onnistui kohtalaisesti kunnianhimoisessa tavoit- teessaan, jonka huipentumana voidaan pitää esim. Brahmsin konserttoja. Sellokonsertto viehättää erityisesti sel- lon laulavien ja puhuttelevien melodioi- den ansiosta. Ne istuvatkin soolosoitti- melle erityisen hyvin. Teokseen ei sisälly ”perinteistä” virtuoosisuutta, mutta kyl- läkin teknisesti vaativaa lennokkuutta. Konserton kolme osaa soitetaan yhteen ilman taukoja, ja pianokonserton tapaan
ensiosan pääteeman muistuma yhdis- tää toisen ja kolmannen osan toisiinsa. Toinen osa sisältää solistin ja orkesterin soolosellistin lyhyen dueton - ehkäpä se on merkki siitä, että Schumann oli kiintynyt selloon jo lapsuusajoista läh- tien. Finaali on eräänlainen rondon ja sinfonisen sonaattimuodon yhdistelmä. Schumann teki konserttoon korjauksia vielä neljä vuotta teoksen valmistumi- sen jälkeen, mutta ei saanut kuulla sitä ennen kuolemaansa. Teoksen ensim- mäinen tiedossa oleva esitys oli Leipzi- gissä vasta vuonna 1860. Hannu Kivilä
LUDWIG VAN BEETHOVEN: SINFONIA NRO 3
Tunnettu tarina kertoo Ludwig van Beet- hovenin kolmannen sinfonian omistuk- seen liittyvistä kiemuroista. Beethoven kannatti Ranskan vallankumouksen ihanteita ja piti Napoleon Bonapartea niiden ruumiillistumana. Hän suunnitteli omistavansa sinfoniansa Bonapartelle, mutta sävellystyön edetessä loppu- vuodesta 1803 hän alkoi kuitenkin tulla toisiin ajatuksiin. Ruhtinas Lobkowitz oli tarjonnut omistuksesta muhkeaa palkkiota, jota Beethovenin oli vaikea vastustaa. Kuin tilauksesta Napoleon kruunasi itsensä keisariksi maaliskuussa 1804, jolloin Beethoven sai tekosyyn muuttaa suunnittelemaansa omistusta. Hän julisti Napoleonin tavalliseksi kuolevaiseksi
ja tyranniksi, joka on kohottanut itsensä muiden yläpuolelle. Teatraalisin elkein Beethoven raaputti partituurin nimi- lehteen jo kirjoittamansa omistuksen pois niin voimakkaasti, että veitsen terä puhkaisi paperiin reiän. Beethovenin oppilas Ferdinand Ries kertoi tarinasta oman versionsa. Sen mukaan säveltäjä, saatuaan kuulla Napoleonin kruunauk- sesta, repäisi nimilehden raivoissaan kahtia ja viskasi lattialle. Kustantajal- leen Beethoven kuitenkin kirjoitti vielä kesällä 1804 sinfonian nimeksi tulevan Bonaparte. Lopullinen nimi Sinfonia eroica, composta per festeggiare il Sovvenire d’un grand’uomo (Sankari- sinfonia, săvelletty juhlistamaan suuren miehen muistoa) ilmestyi partituuriin vasta painovaiheessa 1806. Kytkös Bonaparteen ei ollut silti vie- läkään ohi. Napoleonin kuoltua Saint Helenan saarella 1821 Beethoven totesi kirjoittaneensa musiikkia tätä mur- heellista tapausta varten jo 17 vuotta aiemmin. Tällä lausunnolla hän viittasi sinfonian kuuluisaan surumarssiin. Lopulliseen järjestykseen Eroican asiat pani kapellimestari Arturo Toscanini 1940-luvulla. Hän totesi: ”Jotkut puhu- vat Bonapartesta, jotkut Hitleristä tai Mussolinista. Minulle se on Allegro con brio .” Eroica oli teos, jonka jälkeen mikään ei ollut ennallaan sinfoniamusiikissa. Kestoltaan kaksinkertaisena Haydnin tai Mozartin sinfonioihin verrattuna ja emotionaaliselta ilmaisultaan ennen kokemattoman syvällisenä Eroica sai kuulijat ymmälleen. Sinfonian ensim- mäisissä harjoituksissa edellä mainittu Ferdinand Ries avusti kapellimestarina toiminutta Beethovenia. Ries moitiskeli käyrätorven soittajaa väärästä sisääntu- losta todeten säveltäjälle, että ”kylläpäs
kuulostaa kauhealta”. Torvensoittaja oli kuitenkin soittanut tarkalleen oikein, ja Ries sai aivan aiheellisesti pelätä saavansa korvilleen. Beethoven jaksoi murjottaa Riesille tapauksen johdosta varsin kauan. Toisen osan, Surumarssin tunneasteikko oli laajempi kuin missään aiemmassa sinfoniassa ulottuen pääsikermän syvästä murheesta duuriepisodien tar- joamaan tilapäiseen lohtuun. Finaali ei jää myöskään jälkeen tässä suhteessa. Uutuutena sinfonian kokonaisraken- netta ajatellen voidaan pitää myös sitä, että sinfonian koko valtava kaari tähtää finaaliin. Se saa aivan uutta painoarvoa, sillä varhaisemmissa klassisissa sinfo- nioissa - kenties Mozartin Jupiter-sinfo- niaa lukuun ottamatta - finaali oli ollut vain miellyttävä jälkiruoka edeltävien osien painavamman sanottavan sulatte- lemiseksi. Osa musiikkitieteilijöistä pitää Eroicaa peräti romantiikan ensimmäi- senä ilmentymänä musiikin alalla. Pekka Miettinen
ANJA BIHLMAIER Saksalainen Anja Bihlmaier kuuluu tämän hetken kysytyimpiin kapellimes- tareihin Euroopassa ja Amerikassa. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2018 tienoilla, vaikka oli jo kymmenen vuotta aiemmin menestynyt useissa tärkeissä kilpailuissa. Suomessa hän johti pikavaroituksella Tapiola Sin- foniettan konsertin, joka keräsi ylistäviä arvioita lehdistössä. Samana vuonna hän teki vaikutuksen myös debytoimalla Haagin Residentie-orkesterissa ja Lah- dessa, minkä jälkeen hänet nimitettiin nopeasti Sinfonia Lahden päävieraili- jaksi kausille 2020–2023. Bihlmaierin konsertit Lahdessa pureutuivat usein saksalaisen sinfoniamusiikin romantti- seen ytimeen, kuten tänäänkin. Viime vuosina Bihlmaieria on kutsuttu yhä maineikkaampien orkesterien vieraaksi, muun muassa Münchenin filharmonikoihin ja NDR Elbphilharmonie -orkesteriin. Pohjois-Amerikassa hän on vieraillut muun muassa Toronton ja Seattlen sinfoniaorkestereissa sekä Washingtonin kansallisorkesterissa. Suomessa hän on johtanut Turun fil- harmonista orkesteria, Tampere Filhar- moniaa, Radion sinfoniaorkesteria ja Helsingin kaupunginorkesteria. Haagin Residentie-orkesteria Bihlmaier on luotsannut ylikapellimestarina vuodesta 2021, ja vuonna 2024 hän aloitti BBC Philharmonicin päävierailijana Manches- terissä. Bihlmaierin ammatilliset juuret ovat oopperassa. Hän toimi ensin assistent- tina Chemnitzissä ja johti sen jälkeen kahden vuoden ajan Hannovern val- tionoopperan orkesteria kakkoskapelli- mestarina. Vuosina 2015–2018 hän johti
Kasselin valtionoopperan orkesteria apulaispääkapellimestarina. Sittemmin hän on vieraillut useissa oopperata- loissa, muun muassa Wienin Volksope- rissa, Norlannin oopperassa sekä Trond- heimin ja Malmön oopperataloissa. Tänä kesänä hän debytoi Berliinin valtionoopperassa Bernard Foccroullen Cassandra -oopperan kapellimestarina. Bihlmaierin musikaalisuus kumpuaa vahvasti perhetaustasta: hänen isänsä oli klarinetisti, äitinsä haitaristi ja vel- jensä lyömäsoittaja. Hän itse soitti lapsena viulua ja pianoa sekä lauloi, kunnes kapellimestarinura veti puo- leensa. Bihlmaier muistaa yhä, kuinka hän johti musiikkilukionsa näyttämöpro- duktion orkesteria ja sairastui parantu- mattomaan “kapellimestarivirukseen”. Opintonsa hän suoritti Freiburgissa ja Salzburgissa sekä Saksan musiikkineu- voston Dirigentenforum-ohjelmassa. Jaani Länsiö
NICOLAS ALTSTAEDT Ranskalais-saksalainen sellisti Nicolas Altstaedt (s. 1982) palaa Lahteen kah- deksan vuoden tauon jälkeen ja lumoaa meidät Robert Schumannin sellokon- serton lyyrisillä sävyillä. Altstaedtin uran läpimurto tapahtui juuri tämän teoksen tulkinnan myötä hänen debytoidessaan Lucernen festivaalilla Wienin filharmo- nikkojen säestyksellä Gustavo Dudame- lin johdolla vuonna 2010. Altstaedt on monipuolinen solisti ja kamarimuusikko, joka liikkuu suve- reenisti musiikin eri aikakausien välillä soittaen yhtä taidokkaasti niin satoja vuosia vanhaa kuin aivan uunituo- rettakin musiikkia. Tällä kaudella hän debytoi esimerkiksi Amsterdamin Royal Concertgebouw -orkesterin, Breme- nin Deutsche Kammerphilharmonien sekä Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa. Hän esiintyy tällä kaudella eri- tyisen paljon Münchenissä Münchener Kammerorchesterissa ”Artist in Focus” -residenssinsä myötä. Altstaedtia on kiitetty uraauurtavista nykymusiikin tulkinnoistaan muun muassa Thomas Adèsin, Jörg Widman- nin, Thomas Larcherin, Fazil Sayn ja Sofia Guibadulinan sävellyksistä. Tällä kaudella hän kantaesittää Liza Limin, Malika Kishinon ja Raquel García-Tomá- sin teoksia. Altstaedt soittaa barokkisoit- timilla muun muassa Il Giardino Armoni- con, Orchestre des Champs-Élyséesin ja Arcangelo-yhtyeen kanssa. Altstaedt työskentelee säännölli- sesti myös kapellimestarina. Hän tekee läheistä yhteistyötä esimerkiksi
Orchestre Philharmonique de Radio Francen, Münchener Kammerorches- terin, Tapiola Sinfoniettan, Scottish Chamber Orchestran ja Les Violons du Roy -ensemblen kanssa. Vuonna 2014 Ádám Fisher nimitti hänet seuraajak- seen Haydn Philharmonien taiteellisena johtajana, ja Altstaedt toimi kyseisessä roolissa vuoteen 2021 asti. Altstaedt on saanut lukuisia tunnustuksia, mukaan lukien arvostetun Gramophone Classi- cal Music -palkinnon vuonna 2020. Hän opiskeli sellonsoittoa Berliinin Hanns Eisler -taideyliopistossa, missä hän on toiminut vuodesta 2016 lähtien profes- sorina. Elle Palmu
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloittaa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuo- desta 2000 lähtien järjestämän Sibe- lius-festivaalin taiteellisina johtajina. Konsertin kapellimestari Anja Bihlmaier toimi orkesterin päävierailijana vuosina 2020–2023. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2
miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
UU DEN K A UDEN IRT O LIP U T NYT MYYNNIS SÄ
Kausikortilla tunteita kaikissa sävellajeissa! Tilaa kausikortti: sinfonialahti.fi
2 0 2 5 / 20 2 6
SINFONIA LAHTI & RAJATON
To 14.8.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
ABBA & Thank You for the Music Pe 15.8.2025 klo 13 & 18.30 Sibeliustalo
BEE GEES & Beyond
Sinfonia Lahti & Rajaton Steven Reineke, kapellimestari
SIBELIUS– FESTIVAALI 2025 KOHTAAMISIA
28.–30.8.2025 Sibeliustalo, Lahti Hannu Lintu, taiteellinen johtaja
29.7.–2.8.2025 Maailmanluokan pianokonsertteja taiteen ja luonnon keskellä
Tutustu festivaalin ohjelmaan: mantanmusiikkijuhlat.fi
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo Antero Manninen Johannes Elfving Auroora Perttunen va
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari Pertti Kuusi Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Sara Viluksela va KONTRABASSO Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va Jasu Aalto va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Samuel Rouleau va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Marcus Ström va
Sofia Greus Emil Peltola
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström (Anitta Engstrand) Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16Made with FlippingBook - Online magazine maker