Oceans & Spring
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 30.10.2025 klo 18.30 Sibeliustalo OCEANS & SPRING
Nil Venditti, kapellimestari Aleksi Trygg, viulu Kei Ito, alttoviulu
María Huld Markan Sigfúsdóttir: Oceans 9 min
Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri K.364 30 min Allegro maestoso Andante Presto
väliaika 20 min
Robert Schumann: Sinfonia nro 1 B-duuri, op. 38 ”Kevät” 30 min Andante poco maestoso – Allegro molto vivace
Larghetto – attacca: Scherzo. Molto vivace Allegro animato e grazioso
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
Lue käsiohjelma verkossa
To 30.10.2025 klo 20.30 ENCORE-KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI
Dmitri Šostakovitš: Jousikvartetto no 8 c-molli
20min
Largo Allegro molto Allegretto
Largo Largo
Sofia Greus, viulu Viivi Hakkarainen, viulu Jaakko Laivuori, alttoviulu Antero Manninen, sello
Dmitri Šostakovitš: Kaksi kappaletta jousioktetille, op. 11 12min
Andrew Ng, viulu Totti Hakkarainen, viulu Viivi Hakkarainen, viulu Sofia Greus, viulu Yuki Kodama, alttoviulu Jaakko Laivuori, alttoviulu Fransien Paananen, sello Antero Manninen, sello
Kamarimusiikkikonserttiin on vapaa pääsy.
WOLFGANG AMADEUS MOZART: SINFONIA CONCERTANTE Tammikuussa 1779 Mozart palasi vas- tahakoisesti Salzburgiin kaksi vuotta kestäneeltä matkalta Saksaan ja Parii- siin. Edessä oli paluu vanhoihin, ikävys- tyttäviin rutiineihin ja vähäiseen arvos- tukseen ruhtinasarkkipiispa Colloredon hovissa. Pitkä turnee oli ollut katastrofaalinen. Mozartin tavoittelema hovikiinnitys oli mennyt myttyyn eikä sävellystilauksia ollut tulossa kuin harvakseen, jos silloin- kaan. Siviilielämässäkin sujui tahmeasti: Mozart oli juuri saanut rukkaset sop- raano Aloysia Weberiltä. Ylivoimaisesti pahinta oli kuitenkin matkaseurana olleen äidin kuolema Pariisin-vierailun aikana 1778. Takaiskut eivät lannistaneet Mozartia. Musiikkia syntyi edelleen vähentymät- tömällä luomisvoimalla. Yksi Mozartin pian kotiinpaluun jälkeen säveltämistä teoksista oli Sinfonia concertante viu- lulle, alttoviululle ja orkesterille. Teoksen tarkkaa syntyhistoriaa ei tunneta eivätkä kantaesittäjät tai tilaaja ole tiedossa. Tämä on poikkeuksellista, sillä ilman tilausta Mozart sävelsi harvoin suuri- muotoisia kappaleita. Teos on saattanut kuulua Mozartin portfolioon hänen ryhtyessään 1781 rakentamaan vapaan säveltäjän kar- riääriä Wienissä, keisarillisessa Itävallan pääkaupungissa. On myös mahdollista, että Mozart tarkoitti kappaleen viulis- ti-isälleen ja kaavaili itse soittavansa
MARIA HULD MARKAN SIGFUSDOTTIR: OCEANS María Huld Markan Sigfúsdóttir (s. 1980) edustaa sitä Islannin nuorempaa säveltäjäsukupolvea, joka on jo ehti- nyt vakiinnuttaa asemansa maailman monissa tärkeissä musiikkikeskuksissa. Hän valmistui muusikoksi(viulu) Reykja- vikin musiikkikorkeakoulusta vuonna 2000, ja seitsemän vuotta myöhem- min sävellyksen kandidaatiksi Islannin taideakatemiasta. María Huld Markan on Islantilaisen Amiina -yhtyeen jäsen vuo- desta 1999, ja tehnyt muutenkin paljon yhteistyötä pop-artistien kanssa. Teos- luettelossa on sävellyksiä mm. orkeste- rille sekä pienemmille kokoonpanoille, kuoro-, elokuva- ja teatterimusiikkia jne. Hänen teoksiaan on esitetty Islannin ja muiden Euroopan maiden lisäksi myös mm. Yhdysvalloissa ja Australiassa. Islannin sinfoniaorkesterin tilaama Oceans (Valtameret) valmistui vuonna 2017. Siinä säveltäjä on dokumentoi- nut pohdintojaan karusta meren saar- tamasta ympäristöstään. Teos ei ole perinteinen merikuvaus myrskyineen, vaan enemmänkin herkästi väreilevä intensiivinen ja avara maisemakuvaus. Sen sävelkieltä voisi kuvailla myös akvarellimaiseksi, unenomaiseksi ja rauhoittavaksi. Sinfonia Lahti esittää nyt ensimmäistä kertaa María Huld Markan Sígfúsdóttirin musiikkia. Hannu Kivilä
alttoviuluosuuden. Huolimatta erinomai- sista taidoistaan viulun varressa Mozart tarttui mielellään alttoviuluun varsinkin jousikvartettoja soitettaessa, koska hän piti ajatuksesta olla musiikin ”keskellä”. Sinfonia concertante on 1700-luvun puolivälin tienoilla suosiossa ollut laji- tyyppi. Kyseessä on sinfonian ja konser- ton välimuoto, jollaisiin Mozart oli tutus- tunut matkoillaan. Perusasetelmana on solistiryhmä vastaan orkesteri barokin concerto grosson tapaan. Sinfonia con- certantessa myös orkesterin oboe- ja käyrätorviparit esiintyvät ajoittain kuin omina solistiryhminään. Myös niillä on itsenäisiä repliikkejä Sinfonia concertan- ten ylenpalttisen runsasta teema-arse- naalia esiteltäessä. Alkuperäisessä partituurissa alttos- temma on kirjoitettu D-duuriin, mikä tarkoittaisi soittimen virittämistä puolta sävelaskelta normaalia korkeammalle. Tarkoituksena oli saada helposti alakyn- teen jäävän alttoviulun sointi hieman loisteliaammaksi. Toinen partituurin eri- koisuus on orkesterin alttoviulusektion jako kahteen erillisen stemmaan. Ensimmäisen osan lähes varttitunnin kesto selittyy Mozartin ehtymättömällä melodisella keksintäkyvyllä. Orkesterin esittelyjaksossa on peräti kolme tee- maa, ja solistien osuus heittää sisään vielä kolme teemaa lisää. Viulun ja alttoviulun sisääntulo pitkän es-sävelen crescendolla on ainutlaatuinen oivallus. Osa sujuu miellyttävän keskustelun mer- keissä soolosoittimien välillä. Läheisten ystävien tavoin ne täydentävät toistensa repliikkejä ja puhuvat ajoittain toistensa päälle.
Hidas osa on Mozartille epätyypillisesti mollisävellajissa. Tavattoman intensii- visen tunnelman on joskus katsottu heijastelevan säveltäjän surua äidin poismenon takia. Viulun murheellinen avausmelodia kääntyy lohdullisesti duuriksi alttoviulun vastausrepliikissä. Solistien saumattomasti toisiinsa liitetyt repliikit osan loppupuolella ennakoivat kenties jopa Richard Wagnerin myö- hemmin lanseeraaman ”jatkuvan melo- dian” periaatteita. Nopeassa finaalirondossa vapaudutaan hitaan osan alakulosta. Mozart varioi hänelle ominaisella kekseliäisyydellä rondon kahta sikermää; sävellajit vaihte- levat ja koko soitinarsenaali on käytössä monipuolisesti eri taitteissa. Vauhdikas meno takaa solisteille riittävästi kiitol- lista soitettavaa, eikä kadenssin tarvetta
tässä osassa ole. Pekka Miettinen
ROBERT SCHUMANN: SINFONIA NRO 1 On sanottu, että Robert Schumann (1810–1856) poltti luomistyössään itsensä loppuun musiikinlaji kerrallaan. Hän aloitti säveltäjänuransa tekemällä vuosikymmenen ajan lähinnä vain pienimuotoisia pianokappaleita. Näihin aikoihin Schumann opiskeli myös laki- tiedettä, haaveili pianovirtuoosin urasta sekä perusti tunnetun musiikkilehden Neue Zeitschrift für Musik , jota sitten toimitti vuosikaudet. Vuosi 1840 oli kuu- luisa yksinlaulujen vuosi, ja heti suraa- van vuoden alusta Schumann siirtyi orkesterimusiikin pariin. Hän ryhtyi luon- nostelemaan kuumeisesti ensimmäistä sinfoniaansa, joka valmistuikin vajaan kuukauden kuluessa. Apua Schumann sai työhönsä kollegaltaan Mendelssoh- nilta, joka antoi lähinnä soitinnuksen yksityiskohtiin liittyviä neuvoja. Esikoissinfonia merkitsi selvää käänne- kohtaa Schumannin säveltäjänuralla. Hän oli juuri avioitunut piano-opet- tajansa Friedrich Wieckin tyttären Claran kanssa, ja tarttui nyt vaimonsa rohkaisemana laajempiin sävellysmuo- toihin ja suurempiin kokoonpanoihin. Mainittakoon, että Clara Schumannista tuli sittemmin aikansa merkittävimpiä muusikoita, ollen erään määritelmän mukaan ”kirkkaimpia tähtiä 1800-luvun pianistitaivaalla” Sinfonian kirjallisena innoittajana oli eräs Adolph Böttge- rin suosittu kevät- ja rakkausaiheinen runo, etenkin sen viimeinen säe Im Tale blüt der Frühling auf (Laaksossa puhkeaa kevät). Heti teoksen alussa kuultava fanfaarinomainen aihe onkin helppo kuvitella sanoitettavaksi Bött- gerin runosäkeellä. Sinfonian lisänimeä
Kevät ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, vaikka säveltäjä alun perin suunnittelikin osille aiheeseen liittyvät otsikot. Talvella syntynyttä teosta värittikin enemmän Schumannin valoisa, keväinen mieliala, joka johtui ennen kaikkea juuri solmi- tusta avioliitosta. ”Kevät” on siis lähinnä tunnetta eikä vuodenajan kuvausta Schumann pyrki yhdistämään neljässä sinfoniassaan wieniläisklassikoilta peri- tyn sinfonisen muodon omaan vapaam- paan fantasiamuotoon. Se toi musiikkiin omaa sisäistä jännitettään. Säveltäjä ei ehkä aina onnistunut tavoitteissaan, mutta sinfonioiden musiikillisen mate- riaalin paino peittää jotkut kriitikoiden mainitsemat rakenteisiin ja soitinnuk- seen liittyvät kauneusvirheet. Vaikka Schumannin vaikutus oli ennen kaikkea pianomusiikin kehitykseen merkittävä, hänen sinfoniansa ovat jääneet elämään vahvan persoonallisen tyylinsä vuoksi. Ne eivät paljasta säveltäjän ajoittaisia herkkyydestä johtuneita mielenterve- ysongelmia tai valtavaa työpainetta. Ensimmäinen sinfonia sai kantaesityk- sensä Leipzigissä maaliskuun viimei- senä päivänä 1841 Mendelssohnin johdolla. Hannu Kivilä
NIL VENDITTI Italialais-turkkilainen Nil Venditti (s. 1995) kuuluu nuoren sukupolven nou- seviin tähtiin. Hän on vieraillut lähes kaikissa tärkeissä brittiorkestereissa ja kiertänyt oopperataloja aina Tukholman kuninkaallisesta oopperasta Irlannin kansallisoopperaan ja Bordeaux’n oopperaan. Suomessa Venditti on johtanut Tapiola Sinfoniettaa, Radion sinfoniaorkesteria ja Oulu Sinfoniaa, ja ensi toukokuussa myös Tampere Filharmoniaa. Kaksi vuotta sitten hän debytoi Lahdessa. Hän on Englannin Royal Northern Sinfonian päävierailija ja turkkilaisen Cemal Reşit Rey Symphony Orchestran ylikapellimestari. Jos Venditti ei olisi tähti, hän toden- näköisesti tutkisi niitä lähietäisyydeltä. Matematiikka on hänen vahvuutensa, ja hän onkin sanonut, että jos hänestä ei olisi tullut muusikkoa, hän työskentelisi NASAlla. Lahjakkuuksille harvinaislaatuisesti Ven- ditti on perheensä ainoa muusikko; silti, monen huippuammattilaisen tapaan, hänkin sai parantumattoman musiik- kipureman jo pienenä. Se tapahtui kamarimusiikkikonsertissa, jossa sooloa soittaneen sellon ääni lumosi neljävuo- tiaan Vendittin. Hänenkin oli päästävä kokeilemaan! Tuo kokeilu kulminoituu sellodiplomiin, jonka hän suoritti Peru- gian Morlacchi-korkeakoulusta Fran- cesco Pepicellin luokalta. Orkesterinjohtajaksi Venditti päätyi sattumalta, kun hänen orkesterinsa harjoituksissa kapellimestari Nicole Genuini pyysi soittajia kokeilemaan.
Venditti muistaa olleensa totaalisen kömpelö, muttei suinkaan toivoton – ainakin Genuini näki sohlaamisen seassa piileviä kykyjä, kannusti jatka- maan ja ohjasi hänet parhaille opetta- jille. Vuosi myöhemmin Venditti jo voitti kansallisen Claudio Abbado -kilpailun ja kaksi vuotta sen jälkeen tuli kakkossija ja orkesterin erikoispalkinto Bukarestin Jeunesses Musicales -kilpailussa. Kapellimestariksi Venditti valmistui L’Aquilan A. Casello -konservatoriosta Marcello Bufalinin luokalta sekä Zürichin taidekorkeakoulusta Johannes Schlae- flin luokalta. Hänen tärkeimpiin mento- reihinsa kuuluu myös pianisti-säveltäjä Fazil Say, jonka kanssa Venditti on esiintynyt useasti. Jaani Länsiö
ALEKSI TRYGG Aleksi Julius Trygg (s. 1984) on ammat- titaidostaan ja ennakkoluulottomuu- destaan tunnettu monipuolinen viu- lutaiteilija. Tryggin ilmaisullisen laaja repertuaari ulottuu pitkän klassisen koulutuksen pohjalta länsimaisen taide- musiikin eri alueille, sisältäen musiikilli- sia raja-aitoja testaavan ennakkoluulot- toman asenteen avantgardistista jazzia, maailmanmusiikkia, kamarimusiikkia, nyky- ja populäärimusiikkia sekä solisti- ja studiotehtäviä kohtaan. Trygg on toiminut vuodesta 2011 Sinfonia Lahden 2. viuluryhmän äänen- johtajana. Hän kuuluu Savonlinnan Oopperajuhlaorkesterin soittajistoon, ja on saanut työskennellä laajasti suomalaisella yhtye- ja orkesteriken- tällä parikymmentä vuotta niin solisti-, konserttimestari-, äänenjohtaja- kuin sektiosoittajatehtävissä. Trygg on valmistunut Musiikin Maisteriksi Taideyli- opiston Sibelius-Akatemiasta ohjaavana opettajanaan Jaakko Ilves. Trygg soittaa Satu, Eija ja Tuija Raja- mäen soitinsäätiön omistamalla Nicolo Gagliano -viululla.
KEI ITO Kei Ito aloitti Sinfonia Lahden alttoviu- lun äänenjohtajana vuonna 2022. Ito valmistui Tokion taideyliopiston musiik- kitieteellisestä tiedekunnasta. Hän on opiskellut Claude Lelongin, Yuki Hyaku- taken, Kazunori Kawasakin, Yoshiko Kawamoton ja Toshihiko Ichibutsubon sekä Alexander Gordonin (Zemtsov) johdolla Lausannen konservatoriossa Sveitsissä. Ito valmistui NHK-sinfoniaor- kesterin akatemiasta. Hän on voittanut toisen sijan alttoviulun sarjassa kansain- välisessä Anton Rubinstein -kilpailussa 2018. Ito on siintynyt lukuisilla festivaa- leilla, kuten Hibiki Hall Festival 2011, Risonare, Ako International ja Fiskars Summer Festival. Kei Ito on Kioi Hall -kamariorkesterin jäsen.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
KLASSISET ARVOT Muusikolle arvosoittimen saaminen työvälineeksi on sekä onni että arvos- tuksen osoitus. Soitinlaina on myös tapa luoda yhteys yritys- ja musiikki- maailman välille. ”Kyllähän arvosoittimen saaminen omaan käyttöön on soittajalle valtava kunnianosoitus”, toteaa Sinfonia Lah- den vuorottelevan konserttimestari, viulisti Mikaela Palmu. Hänellä on käytössään vakuutusyhtiö LähiTapiola Vellamon omistama Santo Serafin -viulu 1700-luvulta. Viulu on ollut Sinfonia Lah- den käytössä vuodesta 2021. Sinfonia Lahti on saanut muusikoittensa käyttöön kaikkiaan viisi arvosoitinta. LähiTapiolan omistaman viulun ja yksi- tyishenkilöiden omistaman kontrabas- son lisäksi orkesterilla on käytössään kolme muuta arvosoitinta, joiden omis- taja on vuonna 2019 perustettu Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö. ”Säätiön synty on oikeastaan yritys- tarina”, kertoo Tuija Rajamäki, jonka isä Reino Rajamäki perusti Lahteen keittiöallas- ja tasovalmistaja Stala Oy:n vuonna 1972. ”Isäni osti yritykseen kaikkiaan kolme arvoviulua, joista kaksi oli serkkujeni ja yksi Sinfonia Lahden käytössä.” Kun Stala Oy vuonna 2020 myytiin, myös soittimien tulevaisuus tuli ratkaistavaksi. ”Käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi säätiön perustaminen, jotta voitiin taata soittimien pysyminen Suomessa ja täällä työskentelevien muusikoiden käytössä. Samalla varmis- tettiin, ettei kukaan rahapulassaan myy niitä pois”, Rajamäki naurahtaa.
Stala Oy:n soitinhankintojen taustalla on omakohtainen yhteys klassiseen musiik- kiin. Yrityksen perustajan tyttäristä kaksi soitti musiikkiopistossa viulua ja yksi pianoa. Rajamäen tyttärille musiikista tuli rakas harrastus, mutta suvussa on myös ammattimuusikoita. Soittimen käyttöä perhe seurasi aktiivisesti Sin- fonia Lahden konserteissa ja he toivat usein myös Stalan yritysvieraita kuunte- lemaan orkesteria ja ihailemaan Sibeli- ustaloa. ”Monelle vieraistamme konsert- tivierailu oli ensimmäinen koskaan ja kiitokset kokemuksesta tulivat sydämen pohjasta!” Lahdessa puitteet tällaiselle yritysyhteistyölle ovat orkesterin lisäksi upean salin vuoksi erinomaiset. Myös Sinfonia Lahden intendentti Maija Kylkilahti mainitsee salin merkityksen orkesterille ja lainaksi saaduille arvos- oittimille: ”Sali on yksi arvoinstrumen- teistamme. Se on myös merkittävä tekijä sille, että hyvät soittimet saavat sellaisen ympäristön, jossa niiden sointi pääsee täyteen loistoonsa.” Sinfonia Lahden käytössä on kaksi Rajamäkien säätiön omistamaa Nicolo Gagliano -viulua sekä säätiön tänä vuonna hankkima Thomas Kennedy -sello. ”Sinfonia Lahden kanssa tehtävät sopimukset soitinlainoista ovat määrä- aikaisia. Päätöksen niiden käyttäjistä tekee orkesteri itse”, Tuija Rajamäki toteaa. Maija Kylkilahti toteaa, että orkesterin käyttöön annetut arvosoittimet mene- vät pääsääntöisesti orkesterihierarkian mukaan soolosoittajille. ”Lainasta voi tietenkin kieltäytyä, soitinhan tuo myös velvoitteita. Soittimen käyttäjän on huolehdittava käyttöönsä annetusta arvosoittimesta ja sen huoltamisesta hyvin.” Arvosoittimet ovat orkesterille
suuri vetovoimatekijä, kun orkesteri etsii uusia muusikoita riveihinsä. Ne ovat myös merkittävä osoitus orkesterin nauttimasta arvostuksesta. Toinen orkesterille lainatuista Nicolo Gagliano -viuluista on Sinfonia Lahden II viulun äänenjohtaja Aleksi Tryggin käy- tössä. Hän sai soittimen käyttöönsä tammikuussa. ”Tällaisten lainasoitti- mien saaminen orkesterin käyttöön on mittaamattoman arvokasta soittimen saaneelle muusikolle, mutta myös soitin- ryhmille ja koko orkesterille.” Sekä Mikaela Palmu että Aleksi Trygg kuvailevat laatusoittimeen tutustumis- taan mielenkiintoiseksi. ”Arvosoitin innostaa harjoittelemaan ja tutustumaan sen ominaisuuksiin. Myös viulun täy- tyy tottua soittajaansa”, Palmu toteaa. Aleksi Tryggin mukaan soittimeen tutus- tuminen kasvattaa ja kehittää. ”Avoin ja utelias mieli on hyvä lähtökohta, kun soittimeen tutustuu.” Molemmat tiedos- tavat, että lainasoittimesta on joskus luovuttava. ”Lainassa oleva arvosoitin antaa joka tapauksessa soittajalleen valtavasti. Sointiarsenaaliin jää paljon sellaisia sävyjä, joista on iloa seuraavi- enkin soitinten kanssa.” Molemmat viulistit muistuttavat, että arvosoittimet pysyvät kunnossa vain soittamalla. ”On valtavan hienoa, että erilaisten säätiöiden, kuten Suo- men Kulttuurirahaston lisäksi on sekä yrityksiä että yksityisiä sijoittajia, jotka huolehtivat soittimistaan luovuttamalla ne soitettaviksi”, Trygg sanoo. Arvosoittimet ja klassisen musiikin tukeminen eri tavoin ovat näkyvä osa useiden kansainvälisesti tunnettujen huippuyritysten laatua korostavaa brändiä. Kellomerkeistä Rolex sponsoroi
muun muassa Wienin filharmonikoita ja Pariisin oopperaa ja Automerkki BMW on Lontoon sinfoniaorkesterin pääpar- tneri. Sinfonia Lahden lokakuun alun solistin, ruotsalaisviulisti Daniel Lozako- vichin käytössä olevan Stradivariuksen omistaa LVMH / Moët Hennessy Louis Vuitton -konserni. Kulttuuri on hyvä sijoi- tus. Se kestää aikaa. Hannele Eklund Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu , omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu , omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu , omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello , omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso , omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaami- sesta Sinfonia Lahden käyttöön.
To 6 / 11 / 2025 klo 13 & 18.30 Sibeliustalo
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Lina Leikola, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Sofia Greus Emil Peltola
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Astrid Hillerud va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Anna Tanskanen va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16Made with FlippingBook - Online magazine maker