Okko Kamu 80 vuotta
KEV Ä T 2 0 26
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT To 12.2.2026 klo 18.30 Sibeliustalo OKKO KAMU 80 VUOTTA Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Erkki Louko, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo Okko Kamu, kapellimestari Ossi Tanner, piano
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari)
Pjotr Tšaikovski: Pianokonsertto nro 1 b-molli op. 23 32 min Allegro non troppo e molto maestoso – Allegro con spirito Andantino semplice Allegro con fuoco
Sofia Greus Emil Peltola
Otto Kenetti Pertti Kuusi Erno Toikka va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Tommi Wesslund va Katariina Selenius va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka Katja Ceder va OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Sebastian Silén va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
väliaika 20 min
Jean Sibelius: Satu op. 9 20 min
Jean Sibelius: Sinfonia nro 7 op. 105 21 min
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan SL ClassicLive -kanavalla osoitteessa sinfonialahti.fi/sl-classiclive.
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön. Lue käsiohjelma verkossa
PJOTR TSAIKOVSKI: PIANOKONSERTTO NRO 1 Kun Pjotr Tšaikovski (1840-93) ryhtyi vuoden 1874 syksyllä työskentele- mään ensimmäisen pianokonserttonsa parissa, hänellä oli teosluettelossaan jo mm. kaksi oopperaa, kaksi sinfoniaa, kaksi jousikvartettoa sekä joitakin lyhy- empiä orkesterisävellyksiä. Tšaikovski työskenteli tuolloin vielä Moskovan kon- servatorion musiikinteorian professo- rina. Oppilaitoksen rehtorina oli tunnettu pianotaiteilija ja säveltäjän hyvä ystävä Nikolai Rubinstein, jolle Tšaikovski esitteli uuden konserttonsa, ja josta hän toivoi myös sen kantaesittäjää. Rubinstein ei kuitenkaan ymmärtänyt nerokasta ja haastavaa sävelkieltä, vaan julisti konserton siltä istumalta arvotto- maksi ja soittokelvottomaksi. Hän vaati säveltäjää tekemään partituuriin suuria korjauksia, mihin tämä ei kuitenkaan suostunut. Konsertto kantaesitettiin lopulta 25.10.1875 Yhdysvalloissa Bos- tonissa. Solistina esiintyi teoksen ansiot herkemmin ymmärtänyt saksalainen Hans von Bülow, joka teki merkittävän kaksoisuran pianistina ja kapellimesta- rina. Esitys oli suuri menestys, ja siitä alkoi konserton yhä edelleenkin jatkuva suosio konserttilavoilla ja levytysstu- dioissa. Pietarissa ja Moskovassa se kuultiin pian Bostonin esityksen jälkeen. Moskovan esityksen johti edellä mai- nittu Nikolai Rubinstein, joka oli vähitel- len löytänyt teoksen ansiot, ja joka soitti sitä sittemmin useita kertoja ympäri Eurooppaa – ilman editointivaatimuksia. Rubinstein myönsi, että hänen ensiar- vostelunsa oli ollut epäoikeudenmukai- nen.
Tšaikovski hyödynsi konserton sävelkie- lessä mm. ukrainalaisia kansanlauluja. Toisen osan keskiosassa on lainattu erään ranskalaisen laulun teemaa. Laaja ensiosa on vapaampi ja rapsodisempi kuin tuon ajan konsertoissa yleensä. Säveltäjä muokkasi konserttoa joilta- kin osin vuosina 1879 ja 1889, jolloin nykyinen (ja soitetuin) versio valmistui yhteistyössä pianisti Alexander Silotin kanssa. Tšaikovski sovitti konserton myös kahdelle pianolle. Sinfonia Lahden nuottitelineillä kon- sertto oli ensikerran huhtikuussa 1952, jolloin solistina soitti France Ellegaard. Tämän illan esitys Lahdessa on kah- deksastoista. Orkesteri on esittänyt konserton myös New Yorkissa (1999) ja Ranskan Nantesissa (2012). Hannu Kivilä
JEAN SIBELIUS: SATU Satu kuuluu Jean Sibeliuksen (1865- 1957) ensimmäisiin orkesterisävellyksiin Kullervo-sinfonian ja muutaman pieni- muotoisen teoksen ohella. Sävellyksen syntyhistorian yhteydessä on mainittava ennen kaikkea Helsingin Orkesteriyh- distyksen kapellimestari Robert Kajanus, joka oli ehdottanut Kullervo-sinfonian menestyksen innoittamana Sibeliukselle jonkin helpommin omaksuttavamman orkesteriteoksen säveltämistä. ”Moni säveltäjä on rikastunut sellaisella da capo -kappaleella”, hän selitti. Tieten- kään Sibelius ei ollut ajatellut mitään sellaista säveltäessään Satua, ja sen ymmärsi Kajanuskin heti partituuriin tutustuttuaan: teoksesta ei tullut sillä tavalla kansanomaista kuin hän oli mie- lessään kaavaillut. Sadun tarkemmat syntyvaiheet ovat olleet hämärän peitossa. Musiikin perustana on tiettävästi kesken jäänyt oktetto, jonka säveltämisen Sibelius oli aloittanut jo Wienissä opiskellessaan. Oktetto muuntui sittemmin septetoksi ja lopulta balettikohtaus numero kahdeksi. Säveltäjä on maininnut innoittajanaan myös sveitsiläisen taidemaalarin Arnold Böcklinin, jonka tuotantoon hän oli tutustunut perusteellisesti. Teoksen muita taustatekijöitä on pohdittu laajem- maltikin. Useat tutkijat ovat yrittäneet etsiä musiikin innoittajaksi kirjallista aihetta, mutta nämä selitykset säveltäjä aikoinaan kielsi jyrkästi, sanoutuen irti kaikista kirjallisista tulkinnoista. Sibeliuk- sen mukaan Satu ei esimerkiksi liittynyt Kalevalaan todeten muun muassa että ”jos Sadulle välttämättä haluaa etsiä folkloristisia liittymäkohtia, niin sen tun- nelma olisi varmaan lähempänä Eddaa kuin Kalevalaa”. Sibelius antoi myös
ymmärtää, että teos on psykologisesti kaikkein syvällisimpiä hänen tuotannos- saan: ”Siihen sisältyy koko nuoruuteni, se on erään sieluntilan ilmaus. Missään muussa teoksessa en ole paljastanut itseäni niin täysin kuin Sadussa”. Satu syntyi kesän ja syksyn aikana vuonna 1892 ja sai ensiesityksensä seuraavan vuoden helmikuussa Helsin- gin Orkesteriyhdistyksen (nyk. Helsingin kaupunginorkesteri) konsertissa sävel- täjän johdolla. Teos sai tiettävästi varsin lämpimän vastaanoton. Myötämielisiä olivat kriitikotkin, vaikka heidän lausun- tonsa tuntuivat ymmärrettävästi hieman epävarmoilta. Jotkut tiedot viittaavat tosin myös viileämpään reagointiin, mikä saattoi vaikuttaa siihen, ettei teosta kuultu enää kuin kerran ennen musiikin uudelleen muokkausta, mikä tapahtui vasta vuosisadan vaihteen jälkeen vuonna 1902 tapahtunutta Berliinin -esitystä varten. Satua uusies- saan Sibelius tiivisti kokonaismuotoa, karsi ja yhtenäisti tematiikkaa sekä hioi orkestraatiota. Sävellys myös lyheni jon- kin verran alkuperäisestä. Ensimmäistä versiota on pidetty romanttisempana ja rehevämmin soitinnettuna, kuin myös toisaalta karumpana, rosoisempana ja muodoltaan epäyhtenäisempänä. Uuden version myötä tunneasteikko saattoi hieman kaventua, mutta sävel- täjä itse oli kuitenkin varma tekemisis- tään – hänen mielestään lopullinen Satu oli taiteellisesti täysipainoisempi. Sadun (ja myöhemmin myös viulukonserton ja viidennen sinfonian) uusiminen kertoo lähinnä suuresta itsekriittisestä säveltä- jästä, jolla oli voimaa tehdä jo valmiista sävellyksestä entisestäänkin keskitet- ympi ja tiiviimpi. Hannu Kivilä
JEAN SIBELIUS: SINFONIA NRO 7
senä ’helleeniläinen rondo’.” Kreikkalai- suutta hän koki etenkin pasuunoiden voimakkaissa kuoroissa. Vaikka paperilla teos on melko klas- sisesti neljäosainen, kuulijalle muoto ilmenee kuin yhtenä, silmien editse lipuvana maisemana tai jatkuvan kasvun ja kehittelyn parikymmenminuuttisena kiteytymänä. Kantaesityksessä teos kuultiinkin vapaamuotoisuuteen vihjai- levasti nimellä Fantasia sinfonica, mutta kustantajalle Sibelius lähetti teoksen sarjaan kuuluvana sinfoniana. Lopulta seitsemännen voidaan katsoa päättäneen Sibeliuksen koko sävel- lystuotannon – vain Tapiola ja Myrs- ky-musiikki ehtivät valmistua ennen kuin hiljaisuus laskeutui Ainolaan. Muutamia pikkukappaleita kyllä syntyi, mutta kahdeksannen sinfoniansa käsikirjoituk- sen hän päätti mieluummin polttaa kuin julkaista. Jaani Länsiö
Jean Sibeliuksen sinfonioista toinen ja viides lienevät suosituimmat ja esite- tyimmät, mutta musiikin harrastajien, tutkijoiden ja kriitikoiden kunnioitus kal- listuu melkein poikkeuksetta seitsemän- teen (1924). Se on paitsi taiteellisesti myös elämäkerrallisesti Sibeliuksen koko sinfonisen tuotannon huippu, joka jälkikäteen katsottuna tuntuu magneetin lailla vetäneen puoleensa jo 25 vuotta aiemmin valmistuneesta ensimmäisestä sinfoniasta lähtien. Seitsemäs syntyi muiden sinfonioi- den tavoin melko tahmeasti. Se muhi Sibeliuksen päässä jo viidettä sinfoniaa luonnostellessaan ja valmistui lomittain kuudennen sinfonian kanssa. Niinä vuosina Sibeliuksen terveys reistaili ja nuottikuva oli muuttunut epäselväksi käteen ilmestyneestä tärinästä. Vaivo- jaan hän lääkitsi runsaalla alkoholilla, ja inspiraatio löytyi toisinaan vain neste- mäisessä muodossa. Avioliittokin natisi murtumispisteessä. Soivaan lopputu- lokseen ei silti päätynyt ainuttakaan sattumanvaraista saati sekavaa säveltä, vaan seitsemännestä tuli Sibeliuksen viimeistellyin, paljain, muodoltaan ehjin ja orgaanisin teos. Sibelius oli jokaisella sinfoniallaan määritellyt teosmuotoa uusiksi, mutta seitsemännellä hän murtautui ulos klas- sisesta sonaattimuodosta lopullisesti. Jo vuonna 1918 hän kirjoitti ylös teoksen punaisen langan, joka ei tosin koskaan toteutunut sellaisenaan: ”VII sinfonia. Elämänriemua ja elinvoimaa, välillä appassionatoa. Kolme osaa – viimei-
OKKO KAMU Maaliskuussa 80-vuotta täyttävä Okko Kamu aloitti viulistina. Jo teininä hän nousi Kansallisoopperan orkesterin kon- serttimestariksi. Kapellimestarina Kamu oli luonnonlahjakkuus, ja vuoden 1969 Herbert von Karajan -kilpailun voitto oli sensaatio. Hänet kiinnitettiin äkkiä Tukholman kuninkaalliseen ooppe- raan, Radion sinfoniaorkesteriin, Oslon filharmonikoihin, Helsingin kaupungi- norkesteriin ja lopulta maailman huippu- orkestereiden vieraaksi. Kamun suhde Sibeliukseen on syvä: vuonna 1970 hän levytti Deutsche Grammophonille Berlii- nin filharmonikoiden kanssa 2. sinfonian ja heti perään RSO:n kanssa 1. ja 3. sinfonian. Sinfonioiden kokonaislevytys huipensi Sinfonia Lahden ylikapellimes- tarikauden 2011–2016. ”Satu oli isälleni hyvin läheinen. Se oli ensimmäinen sävelruno jonka Sibeliukselta kuulin”, Kamu muistelee. ”Seitsemäs sinfonia oli viimeinen, jonka pauloihin lankesin. Lopputahtien Valse Triste -sitaatti salpaa henkeni aina. Mikä fenomenaalinen ennustus sinfonisesta jäähyväisestä!”
OSSI TANNER Ossi Tanner (s. 1997) on kuluneen kymmenen vuoden aikana kivunnut kotimaisen pianistien parhaimmistoon. Tampereen pianokilpailun voitto 2017 antoi esimakua hänen runollisista, syväl- lisistä tulkinnoistaan. Niitä on sittemmin kuultu myös mm. Radion sinfoniaorkes- terin, Helsingin kaupunginorkesterin, Oulu Sinfonian ja Tapiola Sinfoniettan solistina. Kaudella 2017–2018 hän toimi Sinfonia Lahden residenssitaiteilijana, ja hän esiintyy myös tulevien Sibelius-fes- tivaalien kamarikonserteissa. Tšaikovs- kin pianotrio on Tannerin bravuurikap- paleita, mutta b-molli pianokonserton hän esittää tänään ensimmäistä kertaa. ”Olen pienestä pitäen kuunnellut siitä legendaarisia tulkintoja”, Tanner sanoo, ”ja edelleen uppoudun Horowitzin, Argerichin, Gilelsin ja Lang Langin kaltaisten mestarien levytyksiin. Se on maailman tunnetuin konsertto, mikä tuo soittamiseen erityistä painoarvoa. Jokai- nen pianisti odottaa malttamattomana päästä käsiksi konserton oktaaveihin. Niissä voi antaa kaikkensa – ja ottaa riskejä.” Jaani Länsiö
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuo- rille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman par- haista konserttisaleista mm. The Guar- dian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiik- kiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Ams- terdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikverei- nissa ja Buenos Airesin Teatro Coló- nissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Ete- lä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Ame- rikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeen- linnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
HARRY POTTER JA VIISASTEN KIVI™ -elokuvakonsertti To 19 / 2 / 2026 klo 18 Pe 20 / 2 / 2026 klo 18 Sibeliustalo SINFONIA LAHTI BENJAMIN POPE, kapellimestari To 9 / 4 / 2026 klo 18 Pe 10 / 4 / 2026 klo 18 Sibeliustalo TUNTURIN TARINA -elokuvakonsertti SINFONIA LAHTI ERKKI LASONPALO, kapellimestari TUULETAR -laulyhtye S INF ON IA L AH TI EL O KUVI SS A
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Erkki Louko, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari)
Sofia Greus Emil Peltola
Otto Kenetti Pertti Kuusi Erno Toikka va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Tommi Wesslund va Katariina Selenius va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka Katja Ceder va OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Sebastian Silén va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker