Enigma - Arvoitus
KEV Ä T 2 0 26
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 26.3.2026 klo 18.30 Sibeliustalo ENIGMA - ARVOITUS
Martyn Brabbins, kapellimestari Lucas & Arthur Jussen, piano
Edward Elgar: In the South op. 50 20 min
Wolfgang Amadeus Mozart: Konsertto kahdelle pianolle nro 10 Es-duuri K365 24 min Allegro Andante Rondo: Allegro
väliaika 20 min
Edward Elgar: Enigma-muunnelmat op. 36 31 min Andante Allegro Allegretto Allegro di molto
Moderato Andantino Presto Allegretto Adagio Intermezzo: Allegretto Allegro di molto Andante Romanza: Moderato Allegro
Klo 18 Preludi Metsähallissa / Lahden konservatorio
Lue käsiohjelma verkossa
EDWARD ELGAR: IN THE SOUTH Vaikka brittiläisen Edward Elgarin (1857–1934) muodollinen musiikkikoulu- tus jäi hyvinkin vähiin, nousi hän aikaa myöten maansa säveltäjien eturiviin. Elgarin isä oli urkuri ja musiikkikaupan omistaja. Hän toivoi pojastaan turhaan lakimiestä, sillä tämä heittäytyi vapaaksi muusikoksi jo 16 vuoden ikäisenä. Jo näihin aikoihin Elgar hallitsi tyydyttävästi viulun ja fagotin, sittemmin myös urut. Myös pienimuotoisia sävellyksiä syntyi, ja ensimmäiset esiintymiset amatööri- orkestereiden johtajana monipuolistivat muusikkoutta. Konserttialkusoitto Froissart (1890) oli ensimmäinen Elgarin teos, joka enteili hänen myöhempää kypsää tyyliään. Kymmenisen vuotta myöhemmin syntyi- vät hänen maineensa lopullisesti vakiin- nuttaneet teokset, Enigma -muunnelmat, sekä oratorio The Dream of Gerontius . Elgar oli kehittynyt säveltäjänä verraten hitaasti, mutta näiden menestysteosten jälkeen rikasta ja tuotteliasta luomis- kautta kesti yli kahden vuosikymmenen ajan. Elgar oli avannut näin uuden aika- kauden englantilaisessa musiikissa, joka oli jo pitkään odottanut uutta komeettaa maan säveltaidetta rikastuttamaan. Konserttialkusoitto In the South valmis- tui vuonna 1904. Itse asiassa alkusoiton sijasta voidaan kyllä puhua sinfonisesta sävelrunoelmasta – vähintään sen ver- ran teoksesta löytyy laajuutta ja painok- kuutta. Teoksen yhtenä innoittajana on ollut Välimeren maisemiin Pohjois-Italian Alassioon tehty matka, mutta sitä on pidetty myös eräänlaisena esityönä osittain samaan aikaan työn alla olleita
kahta laajaa sinfoniaa varten. Varsin vastakohtaisia tunnelmia sisältävästä musiikista voi aistia vielä esikuvien (esim. Wagner) vaikutusta; saattoipa Elgarilla olla sävellystyön aikana mieles- sään myös Richard Straussin sinfoninen runoelma Don Juan . Tyyli on kokonai- suudessaan kuitenkin jo ”aitoa” Elga- ria, ja musiikista voi aistia suvereenin teknisen varmuuden sekä rakenteen hallinnan. Säveltäjän johtama ensiesitys oli Lon- toon Elgar-festivaaleilla maaliskuussa 1904. Lahdessa teos kuullaan nyt kol- matta kertaa. Hannu Kivilä WOLFGANG AMADEUS MOZART: KONSERTTO KAHDELLE PIANOLLE NRO 10 K365 Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) palasi kotimaisemiinsa Salzburgiin kaksi vuotta kestäneeltä Euroopan-kiertu- eelta 1779. Turneen tarkoituksena oli ollut löytää vakituinen, hyvin palkattu työsuhde. Mannheim, Pariisi ja München vaikuttivat lupaavilta, mutta yksikään näistä hankkeista ei toteutunut. Mat- kan hyöty oli kuitenkin tutustuminen musiikkimaailman uusimpiin virtauksiin Euroopan eri keskuksissa. Yksi ajankohdan trendikkäimmistä sävellysmuodoista oli konsertto use- ammalle solistille ja orkesterille. Mozart kokeili tätä lajityyppiä uutterasti, ja
tuloksena oli useita keskeneräiseksi jääneitä, lupaavalta vaikuttaneita sävel- lyksen alkuja. Hylkytuomio ei johtunut katkelmien laatutasosta, vaan useimmi- ten siitä, että konsertit, joihin teokset oli tarkoitettu, peruttiin. Valmistakin toki tuli: Mozartin tämän kauden merkkiteoksia olivat konsertto huilulle ja harpulle, mestarillinen Sinfo- nia concertante viululle ja alttoviululle sekä tekijänsä ainoa kahdelle pianolle ja orkesterille sävelletty konsertto. On ajateltu, että Mozart kirjoitti kon- serton itseään varten soittaakseen sitä yhdessä sisarensa Nannerlin kanssa. Tälläisia esityksiä ei ole dokumentoitu, sen sijaan Mozartin lahjakas oppilas Josepha Auernhammer esiintyi konser- ton toisena solistina ainakin kahdesti. Mozart vaikutti suhtautuvan ristirii- taisesti Josephan taitoihin: ”Josepha soittaa lumoavasti, vaikka cantabi- le-osuuksissa hänellä ei ole tarpeeksi laulavuutta.” Josephan ulkomuoto oli huomattavasti vähemmän lumoava Mozartin silmissä, ja juoruilut heidän mahdollisesta suhteestaan ärsyttivät säveltäjää. Tällaiset kuulopuheet saivat äkkilopun Mozartin talutettua Cons- tanzensa vihille elokuussa 1782. Konsertto poikkeaa tavanomaisesta soolopianokonsertosta solistien välisen dialogin ansiosta. Pianistit vaihtavat musiikillisia ideoita keskenään jakaen näyttävimmät kohdat melko tasapuo- lisesti. Orkesteriosuus on hieman suppeampi kuin Mozartin muissa pianokonsertoissa jättäen suuren osan painavammasta sanottavasta solisteille. Ensimmäinen osa on lyyrinen ja avara, ikään kuin Mozart nauttisi täysin sie-
mauksin ja antaisi ideoidensa virrata vapaasti. Andante on verkkainen ja hie- nostunut; orkesteri pysyttelee taustalla keskenään kisailevien pianistien takana. Finaali on energinen rondo. Lyyrisen suvantokohdan jälkeen palataan riehak- kaasti rondon pääteemaan. Pekka Miettinen EDWARD ELGAR: ENIGMA-MUUNNELMAT On monessakin eri yhteydessä todettu, että renessanssin ja barokin jälkeen Englannin musiikissa oli pitkään luova tyhjiö, jota täytettiin lähinnä Man- ner-Euroopasta kutsutuilla säveltäjillä ja muusikoilla. Sitten kasvoi Elgar, joka täytti vähitellen englantilaiselle mesta- risäveltäjälle olleen ”sosiaalisen tilauk- sen”. Edward Elgar kuului eittämättä niihin säveltäjiin, jotka aloittivat pitkän hiljaisuuden jälkeen uuden nousukau- den brittimusiikissa. Hän tosin kehittyi säveltäjänä hitaasti, mikä saattoi johtua osittain siitä, että opinnot hoituivat lähinnä itsekseen kirjojen ja partituurien avulla. Elgarin tärkeimpiä esikuvia oli Brahms, mutta hänen teoksistaan voi havaita usein myös kiintymyksen Wag- nerin musiikkia kohtaan. Säveltämisen ohella Elgar soitti nuo- rempana urkuja ja viulua toimien jonkun aikaa orkesteriviulistina ja pikkukau- pungin urkurina, kuten isänsäkin. 1890-luvulla syntyi jo muun muassa useita kunnianhimoisia kuoroteoksia, mutta lopullinen läpimurto säveltäjänä oli edelleen savuttamatta. Elgar oli jo yli neljänkymmenen, kun kantaesityksensä
sai kaksi teosta, jotka muuttivat hänen elämässään lähes kaiken. Kysymyk- sessä oli Enigma-muunnelmat sekä oratorio Gerontiuksen uni. Menestyksen avulla Elgar sai nyt lisää itseluottamusta, ja tasapainoisia, nerokkaita sävellyksiä alkoi syntyä melkeinpä toinen toisensa perään. Suuria orkesteriteoksia edustaa Enigma-muunnelmien lisäksi viulu- ja sellokonsertot sekä kolme sinfoniaa, joista viimeinen jäi tosin keskeneräi- seksi. Elgar kirjoitti Enigma-muunnelmansa muutaman viikon aikana helmikuussa 1899, ja teos ensi esitettiin vielä saman vuoden kesäkuussa Lontoon St. James’s Hallissa Hans Richterin johdolla. Nopeasta valmistumisestaan huolimatta sävellys oli pitkän kehityksen ja kypsyttelyn tulos eikä äkillinen hyp- päys nerouteen, jollaisena se on joskus nähty. Enigma-muunnelmat on eräänlai- nen musiikillinen muotokuvakokoelma, jossa Elgar kuvaa vaimoaan, itseään sekä läheisiä ystäviään. Perusteema on partituurissa merkitty ”Enigmaksi” (arvoitus), ja sen on yleisesti arvioitu kuvailevan säveltäjää itseään ja luovan taiteilijan yksinäisyyttä. Muunnelmia on kaikkiaan neljätoista. Säveltäjän ker- rotaan myös vihjanneen ”salaisesta” teemasta, joka ei esiinny soivassa muo- dossa, mutta jonka voi kuvitella olevan mukana kaikissa muunnelmissa ”äänet- tömänä säestäjänä”. Onko se kenties teoksen todellinen arvoitus? Hannu Kivilä
Muunnelmat niihin liittyvine henkilöineen ovat seuraavat: 1. Andante . Ded. C.A.E. (Lady Elgar, säveltäjän puoliso) 2. Allegro . Ded. H.D.S.-P. (Hew David Stewart-Powell). Powell oli tunnettu harrastelijapianisti, joka rakasti intohi- moisesti kamarimusiikkia. 3. Allegretto . Ded. R.B.T. (Richard Baxter Townshend). Luonnehdinta liittyy iäk- kääseen mieheen, joka esiintyy harras- telijateattereissa. Hänen syvä äänensä, joka välistä kohoaa ”sopraanoon”, on oboen avulla saatu huvittavasti esille. 4. Allegro di molto . Ded. W.M.B. (W. M. Baker). Kuuluisa maanomistaja ja tiede- mies, joka lähtiessään huoneesta aina läimäytti oven kiinni luonteenomaisella tavalla. 5. Moderato . Ded. R.P.A. (Richard P. Arnold). Tunnetun englantilaisen runoi- lijan Matthew Arnoldin poika. Hän oli innokas harrastelijapianisti ja loistava älyniekka, joka usein höysti vakavan puheensa huvittavilla ja älykkäillä huo- mautuksillaan. 6. Andantino . Ded. Ysobel (Isabel Fitton). Eräs Elgarin kotipaikkakunnan Malvernin asukkaista, joka soitti alttoviu- lua. Muunnelman alku matkii vasta-alka- jan vaikeuksia tämän yrittäessä ohjata joustaan kieleltä toiselle. 7. Presto . Ded. Troyte (Troyte Griffith, tunnettu malvernilainen arkkitehti). Omalaatuisen rytmin tarkoituksena on kuvata Griffitin pianonsoittoyrityksiä. Elgar kokee turhaan opettaa häntä soit- tamaan oikein. 8. Allegretto . Ded. W.N. (Winifred Nor- bury). Tämä muunnelma kuvaa naisten kutsuja 1700-luvulla. Kuvaava pieni naurahdus tarkoittaa Norburya. 9. Adagio . Ded. Nimrod (A. J. Jaeger). Tämä ystävä kuvataan kauniina kesäil- tana esitelmöimässä Beethovenin sävel- lysten hitaista osista. Muunnelman alku
tuo mieleen Pathétique -sonaatin. 10. Intermezzo: Allegretto . Ded. Dorabella (Dora Penny). Salanimi on Mozartin oopperasta Cosi fan tutte . Muunnelma on sävelletty tanssin tapaan. 11. Allegro di molto . Ded. G.R.S. (George Robertson Sinclair, musiikin tohtori ja Herefordin katedraalin urkuri.) Musii- killinen luonnekuva esittää Sinclairia ja hänen koiraansa Dania, joka on hypän- nyt veteen ja yrittää tarmokkaasti päästä sieltä ylös. 12. Andante . Ded. B.G.N. (Basil G. Nevinson). Erinomainen sellisti ja Elgarin kamarimusiikkiyhtyeen jäsen ja säveltä- jän parhaita ystäviä. 13. Romanza : Moderato. Ded. L.M.L. (Lady Mary Lygon). Sävellyksen kirjoitta- misen aikoihin tämä ystävä oli matkalla Australiaan, ja niinpä muunnelmassa rumpujen rytmi matkii laivan koneiden ääntä ja klarinetti soittaa teemaa Men- delssohnin alkusoitosta Meerestille und glückliche Fahrt . 14. Allegro . Ded. E.D.E. (säveltäjä itse). Tässä muunnelmassa säveltäjä kuvaa ajatuksiaan niinä vaikeina aikoina, jolloin hän taisteli oman säveltäjänkutsumuk- sensa puolesta. (Partituurin mukaan muunnelma on omistettu E.D.U:lle, joka oli tiettyjen lähteiden mukaan säveltäjän lempinimi tämän etunimen saksalaisen muodon ”Eduard” mukaan. Toim.huom. ) Lähde: Suuri musiikkikirja, Otava 1959
MARTYN BRABBINS Leicesterissä syntynyt Martyn Brabbins (s. 1959) on aikamme suuria brittikapelli- mestareita. Hän aloitti uransa soittamalla eufoniumia, tuuban kaltaista soitinta, ja jatkoi pasunistina Towcester Studion vaskiyhtyeessä. Kapellimestariksi hän kouliintui legendaarisen Ilja Musinin johdolla Leningradin konservatoriossa ja teki läpimurtonsa nappaamalla ykkös- sijan vuoden 1988 Leedsin kapellimes- tarikilpailussa. Sittemmin Brabbins on kohentanut kotimaansa kulttuurielämää mm. Cheltenhamin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana ja Englannin kansallisoopperan ylikapellimestarina. Vuonna 2025 hänet nimitettiin Malmön sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi ja vastikään hän aloitti Intian sinfoniaorkes- terin ensimmäisenä ylikapellimestarina. Brabbins tunnustautuu Edward Elgarin suureksi ihailijaksi: vuonna 2019 hän tilasi 60-vuotispäiviensä kunniaksi 14 säveltäjältä yhtä monta muunnelmaa Enigma-muunnelmien tyyliin. Lahdessa Brabbins vieraili viimeksi tasan kaksi vuotta sitten, kun hän johti Elgarin suur- teoksen Gerontiuksen uni. Jaani Länsiö
LUCAS & ARTHUR JUSSEN
Hollantilaiset pianovirtuoosit Lucas ja Arthur Jussen (s. 1993 ja 1996) kuuluvat aikamme kysytyimpiin pianoduoihin. Heidän energiset mutta hienostuneet tulkintansa ovat keränneet ylistystä niin lehdistön, yleisön kuin kollego- jenkin taholta. Kapellimestari Michael Schønwandt kuvaili veljeksiä osuvasti johdettuaan heitä: ”Tuntuu siltä kuin ajaisi kahta BMW:tä yhtä aikaa!”. Vertaus saa erityisen sävyn illan konsertossa, jonka Mozart sävelsi itsensä ja sisa- rensa Nannerlin virtuoosisen kilvoittelun merkeissä. Täydellisessä musiikillisessa symbioo- sissa soittavat Jussenin veljekset tekevät vaikuttavaa kansainvälistä uraa. Kulu- valla kaudella heillä on taiteilijaresidenssi Frankfurtin radion sinfoniaorkesterissa. Jussenit debytoivat Berliinin filharmo- nikkojen solisteina helmikuussa 2026 ja huhtikuussa he kantaesittävät Andrew Normanin heille säveltämän kaksois- konserton Bostonin sinfoniaorkesterin kanssa johtajanaan Susanna Mälkki. Veljekset ovat esiintyneet monien maail- man johtavien orkestereiden kanssa, kuten Bostonin ja Chicagon sinfoniaor- kestereiden, Leipzigin Gewandhaus-or- kesterin ja Amsterdamin Royal Con- certgebouw -orkesterin kanssa, sekä tehneet yhteistyötä kapellimestareiden Christoph Eschenbachin, Iván Fischerin, Sir Neville Marrinerin, Yannick Nézet-Sé- guinin ja Jaap van Zwedeniin kanssa.
Jussenit aloittivat pianonsoiton lapsina Hilversumissa ja esiintyivät jo varhain Alankomaiden kuningatar Beatrixille. Vuodesta 2005 alkaen he opiskelivat Maria João Piresin ohjauksessa, kunnes Lucas jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa sekä Madridissa, ja Arthur puolestaan Amsterdamin konservatoriossa. Veljek- set ovat levyttäneet Deutsche Gram- mophonille vuodesta 2010 lähtien, ja heidän albuminsa ovat saavuttaneet useita palkintoja sekä platina- ja kultale- vyrajoja. Elle Palmu
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuo- rille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman par- haista konserttisaleista mm. The Guar- dian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiik- kiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Ams- terdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikverei- nissa ja Buenos Airesin Teatro Coló- nissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Ete- lä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Ame- rikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeen- linnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Simon Monger, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari)
Sofia Greus Emil Peltola
Otto Kenetti Pertti Kuusi Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Tommi Wesslund va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
(Viivi Hakkarainen) Totti Hakkarainen Fanni Piri va II VIULU Aleksi Trygg Sebastian Silén va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker