Muovien tulevaisuus on kiertävä
Muovien kiertotaloutta edistetään yhteistyöllä
Muovien kiertotalous on edistynyt Suomessa laaja-alaisen yhteistyön ansiosta, ja toimiala on etujärjestönsä kautta ollut aktiivisesti mukana työssä. Muovialan yritykset ovat avainasemassa muovien kiertotaloudessa.
Teksti: Sari Kauppi, Helena Dahlbo, Hanna Salmenperä, Milja Räisänen, Syke
Muovien kiertotaloutta on edistetty Suomessa jo vuosia ja tätä työtä on tukenut myös kansallinen ohjelma, Muovitiekartta. Vaikka ohjelmakausi loppui keväällä 2026, työ jatkuu edelleen. Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä vie osaltaan eteenpäin EU:n LIFE-rahoituksella PlastLIFE-hanke, jossa tuotettua tietoa viesti- tään päätöksentekijöille. Tutkittua tietoa muovien kiertotalouden tilanteesta ja näky- mistä koottiin raporttiin (Räisänen ym. 2025) ja päätöksenteki- jöille kirjoitettiin toimenpidesuositukset (Kauppi ym. 2026) siitä, miten muovien kiertotaloutta voitaisiin edistää Suomessa. Kaik- ki suositukset pohjautuvat tutkimukseen ja muovi- ja kierrätys- toimialan kanssa tehtyyn työhön. Lisäksi hankkeen 17 partnerin kesken päätettiin päättäjille ensisijaisesti vietävät viestit. Työ- tä kestävän muovien kiertotalouden saavuttamiseksi Suomes- sa tarvitaan edelleen. Kiertotalouden saavuttamiseksi tarvittavat toimintaympäris- tön muutokset etenevät hitaasti ja edelläkävijät voivat kärsiä täs- tä. Kiertotalousliiketoiminnan tukemiseksi tarvitaankin erilaisia ohjauskeinoja. Esimerkiksi Suomi on vielä kaukana EU:n asetta- mista pakkausten kierrätystavoitteista ja siksi kotimaista kier- rätys- ja muoviteollisuutta on vahvistettava ja pidettävä toimin- nassa. Tämä osaltaan vahvistaa myös huoltovarmuutta, koska kierrätysmateriaali on jo täällä, eivätkä esimerkiksi geopoliitti- set selkkaukset maailmalla vaikuta materiaalin saatavuuteen. Tukea tarvittaisiin kiertotaloustoimijoille myös siksi, ettei teol- lista toimintaa rakenneta ja saada käyttöön yhdessä yössä, vaan sitä on kehitettävä ja ylläpidettävä pitkäjänteisesti. Kierrätetyn muovin käyttöä on lisättävä Kierrätetyn muovin käyttöä tuotteiden raaka-aineena olisi lisät- tävä. Ymmärrettävästi, kaikkia muovituotteita ei voi valmistaa kierrätysmuovista, mutta moneen tuotteeseen se voisi sopia ainakin ensiömuovin rinnalle. Vuonna 2021 kierrätysmuovi kat- toi vain 3,5 % kaikesta muoviraaka-aineen tuotannosta. Kierrä- tysmuovin käyttöä kannattaa suunnata niihin tuotteisiin, mihin sen käyttö on järkevää ja mahdollista. Käyttöosuusvelvoitteet lisäävät kierrätysmuovin kysyntää tulevaisuudessa. Päättäjienkin olisi hyvä tietää, että kierrätys- raaka-aineen käyttöönotto tuotteiden valmistuksessa vaatii yri- tyksiltä esimerkiksi valmistusprosessien muokkaamista ja opti- mointia sekä laadunvarmistusta. Jotta kierrätysmateriaalia olisi riittävästi tarjolla käyttöosuus- velvoitteiden astuessa voimaan, pitäisi myös muille kuin pak-
kausmuovijätteille olla keräys- ja kierrätysjärjestelmiä. On ollut hienoa kuulla, että jätehuoltoyrityksissä ja kaupungeissa val- mistellaan uusien keräyspisteiden avaamista pakkausten lisäk- si muille muovituotteille. PlastLIFE-hankkeessa haluamme kertoa päätöksentekijöille huolesta, jonka EU:n ulkopuolelta tuleva kierrätysmuovi aiheut- taa. Sen alkuperää ja laatuakin on joskus vaikea todentaa. Tähän huoleen on herätty myös muissa EU-maissa, koska huonolaa- tuinen raaka-aine vaikuttaa meille jääviin materiaalikiertoihin. Huono kierrätysmateriaalin laatu vähentää myös siitä valmis- tettujen tuotteiden hyväksyttävyyttä. Halpatuonnin suitsimi- nen voi olla yksi keinoista turvata toimintamahdollisuuksia kes- tävän muovien kiertotalouden arvoketjun yrityksille Suomes- sa ja EU:ssa. Luonnonvarojen tuhlailu on turhaa kulutusta Kiertotalouden tärkein tavoite on luonnonvarojen säästäminen maapallon kantokyvyn rajoihin. Turhan kulutuksen vähentä- misen tavoite on merkityksellinen kaikille materiaaleille, myös muoville. Siirtyminen kertakäyttöisistä tuotteista uudelleenkäy- tettäviin on yksi keino turhan kulutuksen vähentämiseksi. Esi- merkiksi kertakäyttöiset muovituotteet on mahdollista korvata kestävillä ja pestävillä muovituotteilla. Muutos kiertotalouteen tarvitsee tukea niin, että uudelleen- käytön palveluja tarjoavat yritykset voisivat toimia ja kysyn- tä olisi tasaista. Joidenkin EU-maiden kokemuksista tiedäm- me, että sääntely voi tukea uudelleenkäytön valtavirtaistumis- ta. Kertakäyttö on turhaa materiaalien kulutusta. Uudelleenkäy- tön lisääntyminen voidaan nähdä mahdollisuutena kotimaiselle muoviteollisuudelle, jolla on edellytyksiä tarjota uudelleenkäyt- töön kestävästi tuotettuja laadukkaita tuotteita.
Tiedolla voidaan vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia
Roskaamisen hillitsemiseksi tarvitaan käyttäytymisen muutos- ta. Tämän edistämiseen tarvitaan tietoa roskista, niiden lähteis- tä, kulkeutumisesta ja vaikutuksista. Ihmisten ja yritysten käy- töksen ja toimintatapojen muutos sekä toimiva jätehuolto ovat roskaantumisen ehkäisyssä tärkeitä. Joko tahallaan tai tahatto- masti ihmisten toimesta ympäristöön päätyvät roskat aiheutta- vat ongelmia luonnolle. Kunnat joutuvat myös käyttämään sii- vouskuluihin merkittäviä summia verorahoja, joille voisi olla käyttöä muuallakin.
14 MUOVIPLAST 4–5/2026
Made with FlippingBook - Online magazine maker