KOLJONEN
Miksi talouden kasvu ei vielä näy muoviteollisuuden tilauskirjoissa? S uomen taloudesta on tänä kesänä kuultu pitkästä aikaa rohkaisevia uutisia. BKT on kääntynyt kas- vuun, vienti ja investoinnit ovat vahvistuneet ja yksi- tyinen kulutuskin näyttää piristymisen merkkejä.
Toimintaympäristön riskeistä muistuttavat myös Reinin poik- keuksellisen matalat vedenkorkeudet. Ne ovat vaikeuttaneet naftan ja nestekaasun kuljetuksia Saksan petrokemian laitok- sille sekä rajoittaneet tuotantolaitosten jäähdytystä. Häiriöt voi- vat heijastua eurooppalaisiin arvoketjuihin muun muassa buta- dieenin ja muiden krakkaustuotteiden saatavuutena, toimitus- aikoina ja hintavaihteluna. Tilanne osoittaa konkreettisesti, kuinka ilmasto- ja sääolosuh- teet ovat muuttumassa muoviteollisuuden raaka-aine-, tuotan- to- ja logistiikkariskiksi. Suomelle olennaista ei ole vain Saksan tuotannon määrä, vaan Reinin varren laitosten keskeinen ase- ma koko Euroopan petrokemian arvoketjussa. Yritysten kannat- taa siksi tunnistaa kriittisten materiaalien tuotantopaikat. Toi- mitusketjujen tunteminen ja monipuolistaminen ovat yhä sel- vemmin osa kilpailukykyä. Epävarmassa ympäristössä tarvitaan myös vakautta. Muovite- ollisuuden työehtosopimusten jatkuminen kolmannelle vuodel- le on tästä hyvä ja myönteinen esimerkki. Ratkaisu tuo yrityk- sille työrauhaa ja kustannusten ennakoitavuutta sekä työnteki- jöille varmuutta palkkakehityksestä. Samalla se kertoo neuvot- teluosapuolten välisestä luottamuksesta ja antaa tilaa alan kil- pailukykyä, paikallista sopimista sekä veto- ja pitovoimaa edis- tävälle yhteiselle kehittämistyölle. Muovialan nykytilanne ei ole merkki siitä, etteikö elpyminen olisi tulossa. Pikemminkin kyse on siitä, että talouden käänne ei ole vielä muuttunut tilauskannoiksi kaikilla. Kentältä kuuluu jo aiempaa myönteisempää viestiä loppuvuodelle. Se on tärkeä signaali. Meillä on kapasiteettia ja osaamista vastata kysyntään nopeasti, kun asiakkaiden varovaisuus hellittää. Muoviteollisuuden tehtävä on nyt pitää katse eteenpäin, mutta jalat maassa. Tarvitsemme investointien käynnistymistä, raken- tamisen elpymistä, kotimarkkinan vahvistumista ja vientikil- pailukyvyn parantamista. Samalla tarvitsemme ennakoitavaa työmarkkinaympäristöä, vahvempia toimitusketjuja ja kykyä varautua myös säästä, ilmastosta ja geopolitiikasta johtuviin häi- riöihin. Kun Suomen kasvu leviää yhä laajemmin arvoketjuihin, myös muovi saa siitä osansa. Käänne ei ehkä ole vielä kaikilla tilaus- kirjoissa, mutta sen mahdollisuus on jo näkyvissä. Vakaa työ- markkinaratkaisu antaa alalle hyvän perustan tarttua kasvuun heti, kun kysyntä vahvistuu.
Silti muovituotteiden valmistuksen lähitulevaisuuden suhdan- nenäkymä oli vielä heinäkuun lopulla vaikea. EK:n suhdannetie- dusteluun perustuvan analyysini mukaan alan tilauskannat ovat selvästi normaalia alempana, tuotannon odotetaan supistuvan lähikuukausina ja keskeisin ongelma on riittämätön kysyntä, ei kapasiteetin, materiaalien tai työvoiman puute. Tämä ristiriita on ymmärrettävä, kun katsomme, mistä Suo- men tämänhetkinen kasvu syntyy. Kasvua ovat tukeneet muun muassa puolustusinvestoinnit, datakeskukset, vihreän siirty- män hankkeet, vienti ja osin yksityisen kulutuksen varovainen elpyminen. Suomen Pankki arvioi, että talouden elpymistä tuke- vat viennin ja investointien kasvu sekä kulutuksen asteittainen piristyminen, mutta samalla Lähi-idän konfliktista johtuva ener- giakriisi ja epävarmuus varjostavat kehitystä. Muoviteollisuus ei välttämättä saa näistä kasvutekijöistä vetoapua ensimmäisenä, toki poikkeuksiakin on kuten datakes- kusinvestoinnit, jotka lisäävät muoviputkien kysyntää. Olemme monessa arvoketjussa välituoteteollisuutta. Kysyntä näkyy meil- le vasta, kun asiakkaiden tilaukset muuttuvat suunnitelmista tuotannoksi, tuotannosta hankinnoiksi ja hankinnoista materi- aalivirroiksi. Jos investointi koskee puolustusta, telakkaa, data- keskusta tai energiaa, ensimmäiset hyödyt voivat näkyä metal- lissa, konepajoissa, sähköteknisessä teollisuudessa ja raken- tamisen alkuvaiheissa. Muovi tulee mukaan monessa kohtaa, mutta usein viiveellä. Metalliteollisuuden hyvät luvut kertovat tästä hyvin. Tilas- tokeskuksen mukaan teollisuuden uusien tilausten arvo kas- voi kesäkuussa 2026 vuodentakaisesta 16,6 prosenttia, ja eni- ten kasvua oli metalliteollisuudessa, jossa tilausten arvo nousi 24,2 prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauksia ovat vahvistaneet myös suuret yksittäiset tilaukset, kuten laivatila- ukset, sekä vahvat tilauskannat telakoilla ja puolustussektoril- la. Tämä on suomalaiselle teollisuudelle erinomainen asia, mut- ta se ei vielä automaattisesti tarkoita tasaista kysyntävirtaa kai- kille muovituotteiden valmistajille. Myös Hormuzinsalmen kriisi ja öljyn hinnan nousu ovat lisän- neet energiaan, logistiikkaan ja raaka-aineisiin liittyvää epävar- muutta. Valtiovarainministeriö arvioi keväällä, että Lähi-idän kriisi ja energian hinnan nousu viivästyttävät talouden toipu- mista, heikentävät ostovoimaa ja hidastavat sekä vientiä että yksityistä kulutusta. Muovituotteiden kysyntä ei välttämät- tä hyydy vain hinnan vuoksi, mutta epävarmuus saa asiakkaat lykkäämään tilauksia, pitämään varastoja pieninä ja ostamaan vain välttämättömän.
Pidetään suunnasta kiinni!
Marko Koljonen toimitusjohtaja, Muoviteollisuus ry
4–5/2026 MUOVIPLAST 5
Made with FlippingBook - Online magazine maker