MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti
3 / 2026
Käy kuuntelemassa koko biisi.
MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • VARAOSAT • KOULUTUS POLYSERVICE - KUMPPANISI MUOVIALALLA VUODESTA 2006
Global material expertise combined with local market knowledge to ensure your success. Two Experts – One Goal
• Advanced plastic compounds. • Technical support and material know-how. • Strong local presence in the Nordic market.
PP | ABS | ASA | SAN | PC | PC/ABS | PC/ASA | PA6 | PA66 | PBT | PMMA | POM C
www.polykemi.se | www.algolchemicals.com
Sisäänkäyntisi säh- köisen ruiskuvalun maailmaan
e-win: täyssähköinen ruiskuvalukone
WINTECin täyssähköinen e-win-ruiskuvalukone tarjoaa tarkkaa, vakaata ja kustannustehokasta tuotantoa ENGEL-konsernin kokemuksen tukemana. Modernin ohjausteknologian ja joustavien kokoonpanovaihtoehto- jen ansiosta e-win mukautuu täydellisesti monenlaisiin tuotantovaatimuksiin – erittäin tarkkojen komponenttien valmistuksesta kulutustavaroihin.
wintec-machines.com
PÄÄKIRJOITUS
Puhutaan muoveista!
Nyt on hyvä hetki puhua muoveista. No, koska ei olisi? Muovia- lan ammattialinen tämän toki tietää ja kyllähän me puhumme, mutta puhummeko tarpeeksi? Työhön saattaa liittyä muovima- teriaaleista tai niiden tutkimuksesta kertominen. Tai voimme tuntea jotkut muovista valmistetut tuotteet erityisen hyvin ollen ehkä jopa kehittämässä niitä. Ja näiden teemojen ympärillähän puhetta riittää. Puhuminen omien kolle-
ten kanssa on hyvä sparrailla ja jakaa tietoa. Kaikki eivät tiedä ehkä samoja asioita, joten myös nämä keskustelut ovat itselle- kin oppimisen paikka. Onko parasta oppimista kuitenkin se, että puolustaa muovialaa ja näkemyksiään haastavassa seurassa? Ja onhan hyvä puhua niidenkin ammattilaisten kanssa, jotka tietä- vät muoveista vähän vähemmän. Siinä kohden voi saada vaik- ka uusia asiakkaita? Puhutaan kotona ja harrastuksissa. Kokemukseni on, että kummisedät ne vasta ovat aktiivisia ja innokkaita kyselemään. Pidetään huoli, että kun vastataan kummisedälle, niin sukujuh- lissa vastauksen kuulee muutama muukin. Siis jaksetaan vasta- ta, kun meiltä kysytään ja löydetään se tapa vastata, jonka kuu- lija ymmärtää. Myös harrastuksissa on hyvä altistua muoviai- heiselle keskustelulle vaikkapa harrastusvälineistä tai yleisesti ajankohtaisesta kierrätysteemasta. Monesti harrastuspiireissä ei niin tuoda omaa ammattipuolta esiin, mutta joskus voi aina- kin kevyesti jakaa muovijuttuja. Puhutaan niin, että vaikutetaan päätöksentekoon, lainsäädän- töön ja sääntelyyn. Monet päättäjät ovat kiitollisia siitä, että heil- le jaetaan oikeaa tietoa käsittelyssä olevista asioista. Onneksi he jopa pyytävät sitä. Jos tarvittavaa tietoa ei ole juuri itsellä, niin käytetään verkostojamme niin, että tieto löytää sen tarvitsi- jan. Ja joskus on hyvä olla proaktiivinen ja pyrkiä oman asiansa kanssa päättäjien puheille auttaen heitä tekemään muovialalle suotuisempia päätöksiä. Tästäkin on hyviä esimerkkejä. Puhutaan paikallisesti töissä, omalla alueella, omassa maassa. Jokaisen on tärkeä tehdä muovialaa näkyväksi vaikkapa koti- kuntansa medioissa kuten paikallislehdissä. Paikallislehdet ovat näkemykseni mukaan oiva media kertoa muovista. Alueella toi- miva yritys kertoo toivottavasti itsestään mielellään. Ei tarvitse olla uutisia laajennuksista tai konehankinnoista. Voisiko vaik- ka kertoa siitä, keitä yrityksessä on töissä ja minkälaisia töitä he tekevät? Tämä voisi olla vaikka jollekin nuorelle innoke hakeu- tua muovialalle töihin. Pienistä muovipuheen puroista muodostuu iso virta ja kaik- kia tarvitaan. Yhä vaan on tärkeää, että tietämystä muovista ja sen mahdollisuuksista lisätään aktiivisesti. Se, että yhdistys tai yhdistykset puhuvat, ei todellakaan riitä. Se uskottavuus, mitä alan toimijat sanomisillaan saavat aikaan on tärkeä voimavara tässä tiedotushaasteessa. Muovi on sen veran tärkeässä osassa kaikkien elämää, että sii- tä kannattaa puhua!
goiden ja verkostojen kanssa on tosi tärkeää, mutta riittääkö se siihen, että muovin mahdol- lisuudet ja sen toimiminen nykyaikaisen arjen mahdol- listajana saavat ansaitseman- sa huomion? Tänä päivänä puhuttaa pal- jon ns. PahaMuovi, siis se
muoviroska, joka löytyy tienpenkoilta ja mikro- muovi, joka on lähes näkymätön hippunen joka puolella ympäril- lämme. Nämä ovat ne lehtiotsikoihin nouse- vat ja monia puhutta-
vat materiaalit, vaik- ka oikeasti nyky-yh- teiskunta käyttää runsaasti muovia, joka tekee meil- le hyvää ja tukee elämistämme. Miten voimme muuttaa tilan- netta ja saada neutraalin, tietoon
ja osaamiseen perus- tuvan puheen muo- vista paremmin kuul- luksi? Minun mielestäni yksi keino on, että puhumme enemmän. Puhutaan samanmielisten kanssa ja niiden kanssa, joilla on kovasti eroavat näkökul- mat/mielipiteet. Samanmielis-
Pirjo Pietikäinen Muoviyhdistyksen hallituksen jäsen
3/2026 MUOVIPLAST 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43 Päätoimittaja Mirja Juslin puh. 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
8 Sinituote on vastuullinen 6 Plastex 90 vuotta
Ulkoasu ja taitto Teroprint Oy, Lahti Suvi Ekholm
Sopenkorvenkatu 23, Lahti aineisto.lahti@teroprint.fi
Kuva: Niina Leskinen
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
28 Muovisia ihmisiä
14 Ekstruusiopäivät
Painos 1200 kpl
3 Pääkirjoitus 5 Kolumni: Koljonen 6 Plastex 90v 8 Polyservice - Sukupolven vaihdoksen aika 10 Muovi ei ole enää kompromissi 12 Biokomposiitit käyttöön ja kiertoon 13 Messu- ja tapahtumakalenteri
24 Komposiitit valtaavat pelastusalaa 26 Kompo 28 Muoviset ihmiset 29 Polymetristi 30 Yhteistyössä: Teroprint 31 Kolumni: Kärhä 32 3D 34 Tieteestä & Tekniikasta 36 Kutsuseminaari: 37 In Memoriam Korhonen 38 NPC 39 Uuden jäsenen haastattelu 39 Uudet jäsenet 39 Nimityksiä Muovit hyvässä ja pahassa
Painopaikka Teroprint Oy, Mikkeli
Lehdestä ilmestyy vuodessa kuusi numeroa
Tilaushinta kotimaahan 130 € / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 € / vuosi.
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
14 Ekstruusiopäivät 18 MuoviWebinaari III 19 LAB: Jäteperäisestä
PHA-muovista liiketoimintaa 20 Microbial life and the hidden
potential for plastic biodegradation
21 Kevätkokous 22 Carbon Fiber Recycling
4 MUOVIPLAST 3/2026
KOLJONEN
Valitsemme oman suuntamme
T ätä kirjoittaessani Hormuzinsalmi on yhä kiinni. Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelut jatkuvat, mutta ilmassa on enemmän kysymysmerkkejä kuin vas- tauksia. Epävarmuus on poikkeuksellisen tiheää, ja juuri se on tämän hetken olennaisin viesti. Vaikeus ennustaa tulevaa ei kuitenkaan johdu vain tästä krii- sistä, vaikka se onkin kova ja laajavaikutteinen. Olemme kes- kellä laajaa geopoliittista muutosta, jossa sääntöpohjaista maa- ilmaa haastetaan ja pelisääntöjä kirjoitetaan uusiksi. Siksi “paluu vanhaan” on utopistinen ajatus: se maailma, johon totuimme, ei palaa, vaan muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Hormuzin sulkeutuminen on kuin verenkierron valtimon tukos. Kun yksi kapea kohta kartalla menee kiinni, vaikutus ei pysähdy siihen, vaan kiertää kaikkialle. Kyse ei ole vain ener- giakriisistä, vaan koko talouden toimintakyvystä. Lisäksi on syy- tä sanoa ääneen epämukava ajatus: tämä ei todennäköisesti ole kriisi, jolla olisi selkeä alku, keskikohta ja loppuratkaisu. Se on yksi ilmentymä valtasuhteiden murroksesta ja vastaavia häiri- öitä tulee todennäköisesti lisää. Siksi emme ole pelkässä suhdannekriisissä, vaan murrokses- sa. Meissä elää usein toive, että tämä olisi ohimenevä vaihe ja “normaali” palaisi. Ymmärrän toiveen, koska arki rakentuu jat- kuvuuden oletukselle. Mutta murros haastaa juuri tämän ole- tuksen. Epävarmuutta on tiedossa pitkään, ainakin tämän vuo- sikymmenen ajan. Se ei tarkoita, että kaikki olisi synkkää tai kasvu mahdotonta, vaan että kasvu vaatii aiempaa enemmän kykyä elää epävarmuudessa: resilienssiä, rohkeutta ja uudistu- miskykyä. Myös riskien luonne muuttuu. Aiemmin monet uhat olivat “pieni todennäköisyys, iso vaikutus” -poikkeamia. Nyt poikkea- mista on tullut normaali, ja kilpailukykyä mitataan sillä, kuka sopeutuu nopeimmin, rakentaa toimitusvarmuutta ja luo arvoa silloinkin, kun maailma ryskyy. Suomi on teollisuuden ja logistiikan näkökulmasta “saarival- tio”: pitkät etäisyydet, rajalliset reitit ja riippuvuus merikuljetuk- sista korostavat huoltovarmuuden tarvetta. Kun globaalit virrat häiriintyvät, se tuntuu täällä nopeasti. Siksi suomalaisen muovi-
teollisuuden on luotava nahkansa uudelleen, ja tunnistan muu- tamia kokonaisuuksia, joihin on keskityttävä. Ensinnäkin on vahvistettava arvoketjun resilienssiä hajauttamalla raaka-ainei- ta, reittejä ja markkinoita sekä rakentamalla vaihtoehtoisia toi- mintamalleja. On rakennettava yhteistyöverkostoja ja toimiala- kyvykkyyttä, koska arvoketju on verkko eikä yksittäisten yritys- ten summa. Ja on uudistuttava niin, että teknologia, data, jäljitet- tävyys ja todennettava vastuullisuus kytkeytyvät käytännön kil- pailuetuun ja asiakkaan riskin vähentämiseen. Meidän on myös rakennettava uusi supervoimamme, kenties maailman paras muovialan asiakaskokemus? Murros on uhka, mutta myös mahdollisuus. Suomen vahvuuk- sia ovat korkea luottamus ja ketteryys: pienessä maassa arvoket- ju voi olla nopea, ja uutta voidaan pilotoida ripeästi. Lisäksi muo- vit ovat kriittisiä materiaaleja huoltovarmuudessa ja vihreässä siirtymässä, ja kiertotaloudessa laatu, prosessihallinta ja jäljitet- tävyys voivat muodostaa aidon kilpailuedun. Samalla tarvitaan yhteinen ääni: pois puolustustaistelusta kohti arvon näyttämistä. Jos emme itse määrittele arvoamme, joku muu määrittelee meidät ongelman kautta. Siksi toimialan kannattaa viestiä yhtenäisemmin faktoihin nojaten, positiivi- sesti ja rakentavasti, mutta kenties myös tunteisiin vetoavasti. Muovi on arvokas siksi, mitä se mahdollistaa: keveyden, kestä- vyyden, energiatehokkuuden, hygienian, turvallisuuden ja toi- mivan logistiikan - ja monissa ratkaisuissa myös pienemmän kokonaiskuormituksen. Toivon tietenkin, että Hormuzinsalmi aukeaa ja jännitteet hel- pottavat. Mutta vaikka niin tapahtuisi huomenna, tämä oppitunti jää: maailma on siirtynyt aikaan, jossa murrokset eivät ole poik- keus, vaan osa toimintaympäristöä. Siksi kysymys ei ole “mil- loin palaamme normaaliin”, vaan: Miten rakennamme yrityk- sillemme ja toimialalle kyvyn menestyä uudessa normaalissa? Se vaatii resilienssiä. Se vaatii rohkeutta. Se vaatii uudistumis- ta. Ja ennen kaikkea se vaatii yhteistyötä yritysten välillä, arvo- ketjussa ja toimialana yhteisenä äänenä. Me emme voi valita maailman suuntaa. Mutta me voimme valita oman suuntamme.
Marko Koljonen toimitusjohtaja, Muoviteollisuus ry
3/2026 MUOVIPLAST 5
Plastex on jo usean sukupoven ajan ollut Ant-Wuoristen perheyritys, vasemmalla Arto, oikealla Lauri.
90 vuotta muoviosaamista – Plastex kasvoi kellaripajasta kansainväliseksi perheyritykseksi
Kun suomalaisen muoviteollisuuden historiaa kirjoitetaan, yksi nimi nousee esiin yhä uudelleen:Plastex. Vuonna 1936 perustettu yritys kuuluu alan todellisiin pioneereihin Suomessa. Matka Helsingin kellaritiloista moderniksi, kansainvälisesti toimivaksi perheyritykseksi kertoo ennen kaikkea sitkeydestä, rohkeudesta ja kyvystä uudistua muuttuvassa maailmassa.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: Plastex ja Mirja Juslin
Plastexin tarina alkoi heinäkuussa 1936, kun puolalaissyntyinen insinööri Igor Lawdansky perusti Helsinkiin Korurasia- ja kote- lotehtaan. Ensimmäiset tuotteet valmistettiin bakeliitista: nap- peja, pieniä käyttöesineitä ja sähkötarvikkeita. Muovi oli tuohon aikaan vielä uusi ja monille lähes tuntematon materiaali, mutta Lawdansky näki siinä valtavan potentiaalin. Tuotanto kasvoi nopeasti, ja pian yritys muutti Lohjan asemal- le entiseen pilketehtaaseen. Vuonna 1943 nimi muuttui Oy Plas- tex Ab:ksi. Lohjasta tuli yrityksen koti – eikä se ole sitä jättänyt. Kekseliäisyys syntyi niukkuudesta Sotien jälkeinen Suomi oli täynnä pulaa ja epävarmuutta. Raa- ka-aineita oli vaikea saada, koneita ei ollut saatavilla ja kaikkea säännösteltiin. Plastexissa ongelmat ratkaistiin kekseliäisyydel- lä. Romutetuista laivoista ja sotakalustosta hankittiin metallia, josta valmistettiin omia koneita ja muotteja. Yrityksen ensimmäisiä menestystuotteita olivat kammat. Nii- tä valmistettiin valtavia määriä, ja parhaimmillaan tuotannossa
oli kymmeniä erilaisia malleja. Samalla syntyivät suppilot, saip- puarasiat, napit ja monet muut arjen käyttöesineet. Työ oli raskasta, mutta samalla rakennettiin suomalaisen muoviosaamisen perustaa. Vanhojen työntekijöiden muistot kertovat kuumuudesta, bakeliittipölystä ja käsityövaltaisesta tekemisestä – mutta myös ylpeydestä siitä, että uusia tuotteita ja valmistusmenetelmiä kehitettiin jatkuvasti itse. 1950-luvulla Plastex tunnettiin jo rohkeasta markkinoinnistaan. ”Joko sinun keittiösi on Plastexoitu?” kysyivät näyttävät mainok- set, joissa muovi esitettiin modernin arjen materiaalina. Samal- la Lohjalle rakennettiin uusi tehdas, ja tuotanto laajeni vauhdilla. Pohjoismaiden ensimmäinen muovipullo Yksi yrityksen merkittävimmistä saavutuksista nähtiin vuon- na 1952, kun Plastexissa valmistettiin tiettävästi Pohjoismaiden ensimmäinen puhallusmenetelmällä tehty muovipullo. Oppia haettiin Karhulan lasitehtaalta, jossa seurattiin lasinpuhallusta ja sovellettiin samaa periaatetta muoviin. Monet ratkaisut syntyivät täysin omana työnä. Koneita rakennettiin itse, muotteja valmistettiin omassa verstaassa ja uusia tuotantomenetelmiä kokeiltiin rohkeasti. Tämä teke- misen kulttuuri näkyy yrityksessä edelleen. 1950- ja 60-luvuilla Plastex kehitti laajasti erityisesti puhal- lusmuovausta mutta myös ruiskuvalua. Samalla syntyivät monet tuotteet, jotka ovat jääneet suomalaisiin koteihin vuo- sikymmeniksi: kastelukannut, vesiastiat, kanisterit ja eri- laiset säilytysratkaisut. Yksi tunnetuimmista tuotteista on ikoninen kahden litran kastelukannu, joka on päätynyt jopa museokokoelmiin. Myös kenttäpullot, bensakanisterit ja suu- ret vesiastiat ovat olleet merkittäviä tuoteryhmiä.
6 MUOVIPLAST 3/2026
Esillä nyt myynnissä olevia tuotteita. Kastelukannu on ollut jo vuosikymmeniä valmistuksessa.
Tehtaalla on näyttely Plastexin historian aikana valmistetuista tuotteista.
taan talteen ja kierrätysmuovien käyttöä lisätään jatkuvasti. Yri- tys etsii aktiivisesti myös elintarvikekäyttöön soveltuvia kierrä- tysraaka-aineita. Samalla muistutetaan, että muovi on edelleen välttämätön materiaali monissa käyttökohteissa. Oikein käytettynä ja kier- rätettynä se on tehokas, turvallinen ja pitkäikäinen ratkaisu. Plastex-henki kantaa tulevaisuuteen Yksi yrityksen suurimmista vahvuuksista on henkilöstö. Moni työntekijä on ollut talossa vuosikymmeniä, ja mukana on myös toisen ja kolmannen sukupolven plastexlaisia. Yrityksessä puhutaan edelleen ”Plastex-hengestä” – yhteisöllisyydestä, pit- käjänteisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Työntekijöitä osallistetaan aktiivisesti kehittämiseen, ja työ- tyytyväisyys nähdään tärkeänä osana kilpailukykyä. Osaami- nen syntyy tuotannon arjessa ja hiljaisessa tiedossa, jota ei voi ostaa valmiina. 90-vuotisjuhlavuotta vietetään näyttävästi hen- kilöstön kanssa. Tuotteisiin on lisätty juhlavuoden tarrat, mutta tärkein juhlan aihe on tunne jatkuvuudesta. Plastexin tavoitteena ei ole vain katsoa taaksepäin, vaan rakentaa seuraavaa vuosikymmentä – ja seuraavaa 90 vuotta. Yrityksessä uskotaan, että suomalaisella teollisuudella on edel- leen paljon annettavaa Euroopalle. Tulevaisuuden tavoitteina ovat kansainvälistyminen, viennin kasvu ja suomalaisen muo- viosaamisen näkyvämpi rooli maailmalla. Ja yksi tavoite on säi- lynyt yllättävän yksinkertaisena vuosikymmenten ajan: tehdä maailman parhaat vesiastiat. Verkostomainen tuotekehitys on keskeinen kilpailutekijä muoviteollisuudessa. Muuttuvat asiakastarpeet, materiaalivaa- timukset ja sääntely edellyttävät tiivistä yhteistyötä suunnit- telijoiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa. Plastexil- le tämä tarkoittaa varhaista osallistumista tuotekehitykseen ja toimimista luotettavana verkostokumppanina myös suurille asi- akkaille, jolloin ratkaisut ovat skaalautuvia, valmistettavia ja toi- mitusvarmoja. - Muoviteollisuus ry ja Muoviyhdistys ry kokoavat toimialaa ja mahdollistavat verkostot, jotka vahvistavat koko ketjun huoltovar- muutta ja resilienssiä. Kun osaaminen ja tuotanto pidetään lähel- lä, riskit pienenevät ja reagointikyky paranee. Kiitos Muoviyh-
Kriisin kautta vahvemmaksi Nopea kasvu toi mukanaan myös vaikeuksia. 1960-luvun alussa yritys ajautui vakavaan talouskriisiin. Ratkaiseva käänne tapah- tui, kun toimitusjohtajaksi nousi Erkki Ant-Wuorinen . Hänen johdollaan Plastexissa tehtiin mittava saneeraus ja keskityttiin siihen, missä yritys oli vahvimmillaan. Tuotantoa yksinkertaistettiin, hallintoa kevennettiin ja toimin- taa alettiin johtaa aiempaa systemaattisemmin. Samalla tehtiin strateginen päätös keskittyä erityisesti puhallusmuovaukseen ja ruiskuvaluun. Ratkaisu osoittautui oikeaksi. Plastexista tuli vähitellen yksi Suomen merkittävimmistä puhallustuotteiden valmistajista. Yritys valmisti muun muassa vaarallisten ainei- den kuljetusastioita, teknokemian pakkauksia ja elintarvikete- ollisuuden tuotteita. Samalla vienti kasvoi. Jo 1960-luvulla Plas- tex toimitti Ruotsiin suuria määriä kastelukannuja, joiden roh- kea oranssi väri ja korkea laatu erottuivat kilpailijoista. Suomalainen valmistus on kilpailuetu Tänä päivänä Plastex on edelleen Ant-Wuoristen perheen omis- tama suomalainen perheyritys. Yritystä johtavat Lauri ja Arto Ant-Wuorinen , ja katse on vahvasti tulevaisuudessa. Plastexin ydinosaaminen on edelleen puhallusmuovaukses- sa. Yritys valmistaa tuotteita Euroopan markkinoille kasvaval- la vientifokuksella. Vuonna 2026 Saksaan avattu Fuldan varas- to vahvistaa palvelua Keski-Euroopassa. Yrityksessä uskotaan vahvasti siihen, että suomalainen val- mistus voi menestyä kansainvälisesti – mutta ei hinnalla. Kil- pailuetu syntyy laadusta, vastuullisuudesta, toimitusvarmuudes- ta ja joustavuudesta. Paikallinen tuotanto nähdään myös osana huoltovarmuutta ja eurooppalaista omavaraisuutta aikana, jol- loin tuotantoa siirtyy takaisin Aasiasta lähemmäs markkinoita. Plastexissa vastuullisuus näkyy konkreettisina tekoina. Tuo- tannossa käytetään hiilidioksidivapaata sähköä, lämpöä ote-
distykselle pitkäjäntei- sestä työstä, yhteistyöl- lä rakennetaan kestävää kilpailukykyä. Yhdessä tekemällä Suomi nou- see! vetää Plastexin Lau- ri Ant-Wuorinen yhteen.
Plastexin mainos vanhassa lehdessä.
3/2026 MUOVIPLAST 7
Sukupolvenvaihdoksen aika Polyservice Oy on vuonna 2006 perustettu suomalainen perheyritys, joka toimii muoviruiskuvalukoneiden ja oheislaitteiden maahantuojana.
Teksti: Nea Rautuoja, Polyservice Oy Kuvat: Polyservice Oy
Y ritys edustaa Suomessa saksalaisia Krauss- Maffei-ruiskuvalukoneita, sveitsiläisiä Reg- loplas-temperointilaitteita sekä italialaisia Vis- mecin raaka-ainejärjestelmiä. Polyservice tun- netaan tarkasta teknisestä osaamisestaan, joustavasta pal- velusta ja siitä, että asiakkaan tuotanto pidetään käynnis- sä tilanteessa kuin tilanteessa. Osmo Rautuojan matka teollisuudesta muovialalle Polyservicen perustaja Osmo Rautuoja aloitti uransa teol- lisuuden parissa jo 1970luvun lopulla. Teknillisen koulun konerakennuksen opinnot antoivat vahvan pohjan konei- den ja prosessien ymmärtämiselle, ja kiinnostus teollisuu- den alalle syveni. Osmo oli nuorena utelias, tarkka ja rat- kaisukeskeinen, nämä piirteet määrittelivät hänen työs- kentelyään koko uran ajan. 1990luvun alussa Osmo sai mahdollisuuden, joka vei- si hänet asumaan ulkomaille. Hän työskenteli Tšekkos- lovakiassa Vartan uuden akkutehtaan rakennusprojektis- sa, jossa hän vastasi kunnossapidon johtamisesta. Kolmen vuoden komennus oli intensiivinen ja opettavainen: uuden tehtaan rakentaminen alusta asti, järjestelmien käyttöön- otto ja tuotannon käynnistäminen antoivat kokemusta suurten kokonaisuuksien hallinnasta.
Suomeen palattuaan Osmo siirtyi muovialalle hieman sattumalta. Hän tutustui Polyfa Oy:n toimitusjohtajaan ja useiden keskustelujen jälkeen Osmo päätyi yrityksen huol- topäälliköksi. Polyfa toimi tällöin KraussMaffein edustaja- na Suomessa. Osmo syventyi ruiskuvalukoneiden huol- toon, käyttöönottoihin ja tekniseen tukeen, ja samal- la hänen ymmärryksensä ruiskuvaluprosesseista kasvoi nopeasti. Työ vahvisti kiinnostusta muovialaan, joka tun- tui heti omalta. Polyfa Oy:n jälkeen KraussMaffei perusti oman haara- konttorinsa Suomeen, jossa Osmo jatkoi työskentelyä. Hän oli tuttu näky muovitehtailla ympäri Suomea, asiantunti- ja, jonka asiakkaat tiesivät tulevan paikalle silloin, kun tuo- tanto oli saatava nopeasti takaisin käyntiin. Polyservice Oy – uuden luvun alku 2000luvun alussa KraussMaffei päätti lopettaa oman haa- rakonttorinsa Suomessa. Tämä oli käännekohta Osmon uran kannalta: hänen oli tehtävä päätös siitä, jatkaako hän muovialalla yrittäjänä vai siirtyykö johonkin uuteen. Pää- tös syntyi nopeasti. Osmo viihtyi muoviteollisuudessa, tun- si asiakkaat ja laitteet läpikotaisin ja halusi jatkaa työtä, josta oli tullut hänelle elämäntyö. Niin syntyi Polyservice Oy vuonna 2006.
Osmo työn touhussa Tšekkoslovakiassa vuonna 1991
8 MUOVIPLAST 3/2026
Yrityksen alkuvuosina Osmo teki kaiken itse: huollot, vara- osat, myynnin, käyttöönotot ja asiakaskäynnit. Uutena yrittäjä- nä hän teki pitkiä päiviä ja rakensi Polyservicen maineen omal- la työllään. Monet asiakkaat oppivat tuntemaan Osmon nimel- tä, ja hänen kädenjälkensä näkyy edelleen lukuisissa tuotanto- linjoissa ympäri Suomen. Pyry Rautuojan matka kohti yrittäjyyttä Pyry kasvoi Polyservicen arjessa, hän seurasi vierestä isänsä työtä ja oppi jo nuorena, mitä yrittäjyys ja kova työ tarkoittavat. Osmo ei ollut aina mukana perheen arjessa, pienen pojan näkö- kulmasta isä oli jatkuvasti töissä. Myöhemmin Pyry ymmärsi, että kaiken taustalla oli yksi ajatus: Osmo halusi rakentaa pojal- leen vakaan tulevaisuuden ja yrityksen, josta perhe voisi olla ylpeä. Pyry aloitti työt Polyservicessä jo täysiikäisyyden kynnyksel- lä, josta alkoi hänen oma polkunsa muovialalle. Hän kouluttau- tui ruiskuvalutekniikkaan, automaatioon ja sähköön, ja osallistui päämiesten järjestämiin teknisiin koulutuksiin Saksassa, Sveit- sissä ja Italiassa. Hän ei tullut yritykseen valmiina, hän kasvoi siihen työn kautta, samalla tavalla kuin Osmo aikanaan. Pyryn rooli kasvoi vuosien varrella luonnollisesti. Hän otti vas- tuulleen yhä enemmän asiakaskontakteja, projektien koordi- nointia ja laitteistojen käyttöönottoja. Samalla hän toi yritykseen uusia toimintatapoja ja tuoretta näkökulmaa siihen, miten asia- kastyötä voidaan kehittää.
Osmo tuoreena yrittäjänä vuonna 2006
Myös yrityksen suunta alkoi hiljalleen muuttua. Osmo näki, että Pyry oli valmis. Ei siksi, että suku- nimi velvoitti, vaan koska Pyry oli rakentanut osaa- misensa itse. Oli aika sukupolvenvaihdokselle. Pro- sessi ei ollut äkillinen, vaan vuosien mittainen mat- ka, jossa vastuu siirtyi luonnollisesti isältä pojalle. Maaliskuusta 2026 lähtien Pyry on toiminut Polyse- rvice Oy:n toimitusjohtajana ja omistaa nyt yrityksen kokonaan. Polyservice jatkaa nyt kahden sukupolven voimin: Osmon kokemuksella ja Pyryn uudella näke- myksellä, rinnakkain ja toisiaan täydentäen. Osmo antaa pojalleen yhden neuvon yrittäjyyteen, lauseen, joka on kulkenut hänen mukanaan koko työuransa ja joka kuvaa samalla koko Polyservicen tarinaa: “Sitten vasta olet luovuttanut, kun olet lopettanut yrittämästä.”
Polyservice Oy Toimiala: Muoviruiskuvalukoneiden ja
oheislaitteiden maahantuonti, varaosat, huolto ja tekninen tuki
Perustettu: 2006 Kotipaikka: Vantaa, Suomi
Edustukset Suomessa: ■ KraussMaffei – Ruiskuvalukoneet,
Regloplas – Temperointilaitteet, Reglochill – Chillerit, Vismec – Raakaainejärjestelmät, Esmatec - Ulostyönnön pikakiinnikkeet, Nehlep & Schmidt - Suuttimet, ruuvit ja lämmityselementit
Pyry siirtyy yrityksessä ylemmäksi johtoportaassa
3/2026 MUOVIPLAST 9
Muovi ei ole enää kompromissi
Toimitusjohtaja Marja Haapanen ja tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen VMT:n puhallusmuovaustuotannossa. Kuva: VMT Plastic
Muovi mielletään teollisuudessa edelleen usein materiaaliksi, joka valitaan silloin, kun halutaan säästää kustannuksissa – mutta samalla joudutaan tinkimään suorituskyvystä. Teknisten muovien kehitys on kuitenkin muuttanut asetelman perusteellisesti.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: VMT Plastic ja Jussi Koivunen
sa tunnistetaan nopeasti tilanteet, joissa muovi ei sovellu käyt- töön, mutta paljon harvemmin pysähdytään arvioimaan, voisi- ko muovi olla metallia toimivampi vaihtoehto. Suunnittelupöydällä ratkaistaan suurimmat säästöt Merkittävä osa onnistumisesta ratkaistaan jo tuotekehityksen alkuvaiheessa. Lahtisen mukaan yksi yleisimmistä virheistä on se, että tuote suunnitellaan ensin metallille ja vasta myöhem- min pyritään muuttamaan rakenne muoviseksi. Tällöin muo- vin tarjoamia etuja ei pystytä hyödyntämään täysimääräises- ti, ja kustannukset voivat nousta turhaan korkeiksi. Todelliset säästöt syntyvät silloin, kun osa suunnitellaan alusta lähtien muoville sopivaksi. Yhteistyö tuotekehityksen alkuvaiheessa muovivalmistuksen asiantuntijan kanssa mahdollistaa rakenteiden optimoinnin, toi- mintojen yhdistämisen ja valmistusprosessin yksinkertaistami- sen. Useita toimintoja voidaan integroida yhteen kappaleeseen, mikä vähentää kokoonpanon tarvetta ja nopeuttaa valmistusta. Samalla valmistuksen toistettavuus paranee, mikä on erityisen tärkeää suurissa sarjoissa. Yksi muovin merkittävimmistä eduista liittyy painoon. Metal- lista muoviin siirtyminen voi tuoda huomattavia kevennyksiä erityisesti ajoneuvo- ja konepajateollisuuden sovelluksissa. Esi- merkiksi erilaisten kanavistojen ja säiliöiden paino voi pienen- tyä useilla kymmenillä kiloilla. Painon väheneminen näkyy suo-
Teknisten muovien kehitys haastaa vanhat ajattelutavat Monissa sovelluksissa muovi ei enää ole vaihtoehto metallil- le, vaan teknisesti ja taloudellisesti parempi ratkaisu. Samalla myös käsitys muovin ominaisuuksista on muuttumassa: kyse ei ole yhdestä materiaalista, vaan laajasta joukosta erilaisia tek- nisiä ratkaisuja, joilla voidaan vastata hyvin erilaisiin teollisiin vaatimuksiin. VMT Plastic:n tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen kertoo, että tekniset muovit pystyvät nykyisin korvaamaan metallin huo- mattavasti useammissa kohteissa kuin vielä muutama vuosi- kymmen sitten uskottiin. Hänen mukaansa markkinoilla on saatavilla valtava määrä erilaisia materiaaleja, joista voidaan rakentaa ratkaisuja lähes kaikkiin teollisiin käyttökohteisiin. Oikealla materiaalivalinnalla voidaan saavuttaa esimerkiksi hyvää mekaanista lujuutta, lämmön- ja kemikaalinkestoa, jous- tavuutta tai kovuutta. Kehitys on ollut niin nopeaa, että keskus- telu ei enää koske sitä, voiko muovi korvata metallin, vaan yhä useammin sitä, missä tilanteissa muovi on itse asiassa parem- pi ratkaisu. Lahtisen mukaan monet muoviin liittyvät epäilykset perus- tuvat edelleen vanhoihin mielikuviin. Muovi nähdään helposti heikompana materiaalina, vaikka nykyaikaiset tekniset muovit ovat täysin eri tasolla kuin vuosikymmeniä sitten käytetyt rat- kaisut. Hänen mukaansa suurin haaste teollisuudessa on se, että asiat on totuttu tekemään asioita tietyllä tavalla. Suunnittelus-
10 MUOVIPLAST 3/2026
raan energiatehokkuudessa ja käyttökustannuksissa, minkä vuoksi muovin merkitys kas- vaa erityisesti sähköistymisen myötä. Kun rakenteet kevene- vät, energiankulutus pienenee ja esimerkiksi akulla toimivien koneiden ja laitteiden käyttöai- ka pitenee. Muovi mahdollistaa myös rakenteita, joita metallilla olisi vaikea tai kallis toteuttaa. Muo- viosa voidaan valmistaa ker- ralla valmiiksi ilman hitsaus- ta, taivutusta tai useiden osien kokoonpanoa. Lisäksi muotoil- tavuus on aivan eri tasolla: kaa- revat pinnat, integroidut kiin- nikkeet ja visuaalinen viimeis- tely voidaan toteuttaa suoraan valmistusvaiheessa.
Tekniset asiantuntijat Heikki Orpana ja Ville Mäkinen tarkastelevat puhallusmuovattua ilmakanavaa. Kuva: Jussi Koivunen
Muovi tuo uusia toiminnallisuuksia ja kiertotalousratkaisuja
Muovin kustannusetu ei perustu pelkkään materiaalihintaan, vaan koko rakenteen yksinkertaistumiseen. Rakenteessa voi olla useita erillisiä hitsattavia ja koottavia osia, kun taas vastaa- va muovikappale voidaan valmistaa yhdellä työvaiheella käyt- tövalmiiksi. Tämä vähentää työvaiheita, kokoonpanotarvetta, logistiikkaa ja virhemahdollisuuksia. Kun valmistusmäärät kas- vavat riittävän suuriksi, muovi on usein kokonaiskustannuksil- taan selvästi edullisempi ratkaisu kuin metalli. Vuosien aikana VMT Plastic on toteuttanut useita projekte- ja, joissa metallikomponentteja on korvattu muovilla. Yksi esi- merkki löytyy jätehuoltoalalta, jossa syväkeräyssäiliöissä käytet- tiin aiemmin teräksisiä koukkuja ja ohjainosia. Ratkaisuihin liit- tyi korroosio-ongelmia ja valmistus koostui useista työvaiheis- ta. Muoviratkaisulla saavutettiin samanaikaisesti parempi käyt- tökohteeseen soveltuva vetolujuus, tehokkaampi valmistus ja parempi muotoilu, samalla kun kokonaiskustannukset laskivat. Muovin ominaisuudet eivät rajoitu pelkästään lujuuteen tai keveyteen. Materiaalin joustavuus ja palautuvuus mahdollis-
tavat ratkaisuja, joita metallilla on vaikea toteuttaa. Esimerkik- si saranarakenteita voidaan tehdä suoraan muoviosaan ilman erillisiä komponentteja. Lisäksi muovi kestää monissa käyttö- kohteissa erittäin hyvin kemikaaleja, öljyjä ja kosteutta, min- kä vuoksi sitä käytetään laajasti säiliöissä ja vaativissa teolli- suusympäristöissä. Myös vastuullisuusnäkökulma kasvattaa teknisten muovien kiinnostavuutta. Muovia ei enää nähdä pelkästään kertakäyt- töisenä materiaalina, vaan osana kiertotaloutta. Uusiomateri- aalien käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, ja niiden hiilijalan- jälki on huomattavasti pienempi verrattuna neitseellisiin raa- ka-aineisiin. VMT Plasticilla uusiomateriaalien käyttöä tarkas- tellaan aina osana suunnitteluprosessia silloin, kun käyttökoh- de sen mahdollistaa. Vaikka muovin käyttöalue on laajentunut merkittävästi, se ei kuitenkaan sovellu kaikkeen. Juuri tämä kuuluu materiaaliosaa- misen ytimeen: kaikkea ei kannata tehdä muovista, mutta käyt- tökohteita löytyy huomattavasti enemmän kuin vielä yleises- ti ajatellaan. Äärimmäiset lämpötilat ja suora tuli ovat edelleen haastavia käyttöympäristöjä, joissa metalli on monesti turvallisempi ja teknisesti toimivampi vaih- toehto. - En lähtisi tekemään esimerkiksi savupiippua tai pakoputkea muovista, Lahtinen toteaa.
VMT Plasticilla ajattelua kuvattiin aikanaan sloga- nilla ”muovi on rautaa” . Vaikka ilmaus ei ole ollut enää aktiivisesti käytössä, sen taustalla oleva ajatus on jäl- leen ajankohtainen. Toimitusjohtaja Marja Haapanen muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että muovi olisi metal- lin korvike tai itseisarvoinen ratkaisu. Hänen mukaan- sa paras lopputulos saavutetaan silloin, kun materiaali- valinta tehdään tuotteen käyttötarkoituksen perusteel- la jo tuotekehitysvaiheessa. Käytännön sovellukset ja vuosien kokemus osoittavat yhä useammin, että nyky- aikainen tekninen muovi ei ole kompromissi – vaan kilpailukykyinen ja monessa tapauksessa ylivoimai- nen ratkaisu.
Parhaimmillaan tekniset, puhallusmuovatut säiliöt saadaan suoraan koneelta pakkausvalmiiksi. Kuva: Jussi Koivunen
3/2026 MUOVIPLAST 11
Biokomposiitit käyttöön ja kiertoon – tuotesuunnittelu ratkaisee
Biokomposiitit ovat kiertotalouden nousevia tähtiä, joiden läpimurtoa edistää kiertotalouslähtöinen tuotesuunnittelu. Tämän on osoittanut monialainen kehityshanke, joka perehtyy biokomposiittituotteiden suunnitteluun ja elinkaareen.
Teksti: Marianna Salin, freelancer
A BiCo-hankkeessa tutkitaan biopohjaisia muovikomposiit- teja, niiden kierrätettävyyt- tä sekä soveltuvuutta vaati- viin käyttökohteisiin. Projektin tieteelli- senä johtajana toimii erikoistutkija Kirsi Immonen VTT:ltä. Peräti 80 prosenttia tuotteen ympäris- tövaikutuksista määräytyy jo suunnitte- luvaiheessa. Tämä väite toistuu Euroo- pan komission lausunnoissa, ja se perus- telee myös työtä, jota apulaisprofessori Amir Togiani tiimeineen tekee LUT-yli- opistossa. – Tutkimme circular designia, siis kier- totalouslähtöistä tuotesuunnittelua. Sel- vitämme, miten kiertotaloutta voidaan edistää muun muassa materiaalivalin- noin ja rakenteellisin ratkaisuin, Togia- ni sanoo. Elokuussa 2026 päättyvässä, kaksi vuotta kestävässä ABiCo-kehityshank- keessa Togianin tiimi selvittää biokompo- siittien käyttöä erilaisissa kohteissa, jois- sa ne voisivat korvata fossiilisia ja neit- seellisiä materiaaleja. Tiimi tekee yhteis- työtä materiaaleja kehittäneiden hanke- kumppaneiden kanssa, ja käyttökohteet ovat tulleet hankkeeseen osallistuneil- ta yrityksiltä, jotka ovat ikkunavalmista- ja Pihla, risteilyalusten rakentaja Meyer Turku sekä mittalaitteita ja -järjestelmiä rakentava Vaisala. – Tunnistimme yhdessä yritysten kans- sa kiertotaloutta jarruttavia seikkoja ja etsimme niihin ratkaisuja, Togiani kertoo.
Mikko Rahtola
Amir Togiani
Amirmehrab Falsafi
Anna Zaikova
– Olemme selvittäneet, että käytössä olevia materiaaleja voi- daan korvata biokomposiiteilla. Se onnistuu siis teknisesti. Mut- ta kiinnostavimmat kysymykset liittyvät siihen, miten muutok- set ovat taloudellisesti toteutettavissa ja mitä hyötyä muutoksil- la saadaan tuotteiden koko elinkaaren kannalta, sanoo nuorem- pi tutkija Amirmehrab Falsafi LUT-yliopistosta.
Materiaalivalinta vaikuttaa tuotteen koko elinkaareen Elinkaariarviointiin perehtyneet tutkijat tarkastelevat hankkees- sa kehitettyjä biokomposiitteja. Niissä biopohjaisia tai kierrätet- tyjä kestomuoveja on lujitettu selluloosakuidulla tai sahanpurul- la ja suojattu biopohjaisilla palo- ja sääsuoja-aineilla. Kehityskoh- teiksi valittiin kumppaniyritysten tuotteissa käytettäviä osia, jot- ka valmistetaan tavallisesti alumiinista tai PVC:stä.
12 MUOVIPLAST 3/2026
Sekä kustannuksiin että hyötyyn vaikuttaa materiaalivalinto- jen ohella se, miten tuotteet on suunniteltu. – Kyse ei ole vain materiaalin alkuperästä tai siitä, mitä sille tapahtuu käytön lopussa. Olennaista on myös selvittää kunkin tuotteen osalta, miten materiaalivalinta vaikuttaa muun muas- sa tuotantoon ja korjattavuuteen tai käytön aikaiseen energian- kulutukseen esimerkiksi kulkuneuvossa, Falsafi sanoo. Päästöt alas, vaikka tuote päätyisi polttoon Elinkaaritutkijat ovat osoittaneet, että hankkeen biokomposiitti- osat päihittäisivät korvaamansa PVC- ja alumiiniosat, kun verra- taan niiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksia. – Pelkästään se, että materiaalissa on biopohjainen tai kierrä- tetty osuus, vähentää tuotteen ympäristövaikutuksia, ja näitä tut- kimuksessa käytettyjä biokomposiitteja pystytään ainakin teo- riassa myös kierrättämään, sanoo tutkijatohtori Anna Zaikova LUT-yliopistosta. Jäljelle jää kuitenkin kysymys, onko tämä teoriassa mainio polku mahdollinen myös käytännössä. Kulkeutuuko biokom- posiitti kiertoon? – Nykyisillä volyymeilla biokomposiiteille ei ole vielä omia kierrätysvirtoja. Monet tuotteet päätyvät käytännössä polttoon, siis energiaksi, Zaikova sanoo. Hän tutkii muun muassa keittiö- välineiden, autonosien ja terassilautojen elinkaarta. – Vaikka biokomposiitit poltettaisiin, niiden elinkaarivaiku- tukset voivat silti olla pienemmät kuin materiaaleilla, joita ne korvaavat, Zaikova sanoo. Tuotteet käyttöön nyt – kierrätys seuraa perässä Zaikovan viesti on selkeä. Ensin tarvitaan lisää biokomposiitte- ja käyttöön, ja vasta sitten voidaan kehittää taloudellisesti kan- nattavat kierrätysjärjestelmät. Hän pitää yhtenä lupaavana kei- nona sitä, että yritykset keräävät omat tuotteensa takaisin kier- rätystä varten. Mikä sitten lisäisi biokomposiittien käyttöä? Muun muassa tätä selvittää hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asian- tuntija Mikko Rahtola . Hän kokosi tieteellisen tutkimuksen ja markkinatiedon pohjalta koosteen biokomposiittien nykyisis- tä käyttökohteista ja seikoista, jotka jarruttavat käytön kasvua.
ABiCo-hanke ABiCo-hankkeessa kehitetään biopohjaisia muovikompo- siitteja ja testataan niiden soveltuvuutta tuotantoon, vaati- viin käyttökohteisiin sekä kierrätykseen. Samalla pureudu- taan kiertotalouslähtöisen tuotesuunnittelun merkitykseen ja menetelmiin. Hanke toteutetaan ajalla 8/2024–8/2026. Hankkeeseen osallistuvat: ■ VTT, Itä-Suomen yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto ja Åbo Akademi ■ NG Nordic, Metsä Fibre, Durat Tonester, Brightplus, Vaisala, Pihla, Meyer Turku, Syklo Biocomposites ja TK-Tiimi ■ Koordinaattorina CLIC Innovation – Kun muiden materiaalien ja energian hinnat nousevat, kier- rätettyjä raaka-aineita sisältävä biokomposiitti voi olla juuri se, jolla lasketaan kustannuksia niin raaka-ainehankinnoissa, tuo- tannossa kuin tuotteiden käytössäkin, esimerkiksi kulkuneu- voissa. Siinä vaiheessa yritysten on hyvä olla valmiina muutok- siin, Togiani sanoo. Togiani korostaa, että nyt on oikea aika ottaa haltuun kiertota- louslähtöisen suunnittelun strategiat ja menetelmät. – Yksi vaihtoehto on materiaalien korvaaminen, mutta on ole- massa myös monia muita tapoja edistää kiertotaloutta. Kukin yritys löytää juuri sille parhaan vaihtoehdon, kun se ottaa kier- totalouden huomioon jo tuotteiden ja tuotannon suunnittelu- vaiheessa. – Biokomposiiteilla saattaa olla eniten potentiaalia kulutuse- lektroniikassa, autoissa, sisustuksessa sekä rakennusmateri- aaleissa. Näissä volyymi voisi kasvaa ensimmäisenä. Mutta se edellyttää, että raaka-ainetta on tarjolla nykyistä tasalaatuisem- pana. Tarvitaan myös kierrätystä helpottavia materiaalimerkin- töjä, Rahtola toteaa. Rahtola myöntää, että huimaa kasvua on turha odottaa niin kauan kuin biokomposiitti maksaa merkittävästi enemmän kuin sen vaihtoehto. Hän odottaa muutosta osin sääntelystä ja osin muista markkinahintoja mullistavista muutoksista.
Messu- ja tapahtumakalenteri 2026 Muoviyhdistyksen tapahtumat löytyvät www.muoviyhdistys.fi/tapahtumat ELOKUU MARRASKUU
MuoviGolf/SenioriGolf, Nurmijärvi Golf SYYSKUU
18.-19.11.
Ruiskuvalupäivät, Helsinki
20.8.
Muoviyhdistyksen syyskokous Ruiskuvalupäivien yhteydessä, Helsinki
18.11.
29.9.-1.10.
Alihankinta, Tampere
LOKAKUU
Muoviyhdistyksen messumatka Fakumaan
13.-15.10.
12.-16.10.
Fakuma, Friedrichshafen, Saksa
3/2026 MUOVIPLAST 13
Ekstruusiopäivät kokosivat alan osaajat keskustelemaan tulevaisuudesta
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: Muoviyhdistys ry
Muoviyhdistyksen Ekstruusiopäivät järjestettiin Tampereella Holiday Club Tampereen Kehräämöllä. Kaksipäiväinen tapahtuma toi yhteen muovialan valmistavia yrityksiä, asiantuntijoita, materiaalitoimittajia, konevalmistajia, tutkijoita ja kehittäjiä keskustelemaan alan uusimmista ratkaisuista sekä ennen kaikkea kohtaamaan toisiaan. Tapahtuman läpi kulki vahva ajatus yhteistyöstä: muovialan haasteita ei ratkaista yksin, vaan yhdessä osaamista jakamalla.
Heti aamun ensimmäisistä kahvikupillisista lähtien tilaisuudes- sa vallitsi lämmin ja keskusteleva tunnelma. Ekstruusiopäivät ovat vuosien aikana muodostuneet tapahtumaksi, jossa ohjel- man lisäksi tärkeässä roolissa ovat keskustelut, uusien kontak- tien syntyminen sekä vanhojen yhteistyösuhteiden vahvistami- nen. Verkostoitumistauot eivät olleet vain kalenteriin merkitty- jä hengähdyshetkiä, vaan aktiivisia keskustelufoorumeita, joissa pohdittiin käytännön haasteita, vaihdettiin kokemuksia ja etsit- tiin uusia näkökulmia. Teknologiaa, materiaaleja ja käytännön ratkaisuja Seminaarin avasivat Muoviyhdistyksen Mirja Juslin ja Niina Leskinen . Ensimmäisen päivän ohjelmassa sukellettiin syväl- le ekstruusioteknologian ja materiaalien maailmaan. Ultrapo- lymersin Hermann Diem avasi polymeerien toiminnallisuuk- sia joustopakkauksissa, kaapelisovelluksissa ja erikoiskompo- nenteissa. Esitys muistutti siitä, kuinka laaja ja monipuolinen materiaali muovi on, ja miten tarkasti sen ominaisuuksia voi- daan räätälöidä eri käyttökohteisiin. Maillefer Extrusionin Tapani Savolainen puolestaan vei osal- listujat kaapelitehtaan suunnittelun maailmaan. Monelle osallis- tujalle juuri tällaiset konkreettiset kokemukset ja esimerkit ovat tapahtuman suurinta antia: mahdollisuus kuulla suoraan alan toimijoilta, miten erilaisia ratkaisuja on toteutettu käytännössä. Kierrätys ja vastuullisuus nousivat vahvasti esille päivän aika- na. Finbeltin Tapani Smått käsitteli muovin kierrätyksen arvo- ketjua, materiaalien jäljitettävyyttä ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Keskustelu osoitti, että kiertotalous elää murroksessa ja on vält- tämätöntä laajentaa ajattelua.
Sama teema jatkui Global Colorsin Stavros Messaritakisin esi- tyksessä, jossa käsiteltiin kierrätyspolymeerien käyttöä moder- nissa kalvoteollisuudessa. Kierrätysmateriaalien hyödyntämi- nen ei ole yksinkertainen tehtävä, vaan vaatii syvällistä mate- riaaliosaamista, prosessien optimointia ja jatkuvaa kehitystyö- tä. Samalla esitys toi esiin alan vahvan kehityshalun: haasteis- ta puhutaan avoimesti, mutta niiden ratkaisemiseksi tehdään myös määrätietoista työtä. Luennoija nosti esiin myös seuraa- van sukupolven osallistamisen. Iltapäivällä Premix Groupin Niko Merivirta käsitteli tilastolli- sia menetelmiä prosessioptimoinnissa. Datalla johtaminen, pro- sessien ennustettavuus ja laadunhallinta ovat nousseet keskei- siksi kilpailutekijöiksi myös muoviteollisuudessa. Luennoija toi kiinnostavalla ja innostava tavalla esiin kohtuullisen hankalan aiheen rakenteita ja käyttötapoja.
14 MUOVIPLAST 3/2026
Verkostoituminen tapahtuman tärkeänä antina Virallisen ohjelman jälkeen järjestet- ty Muoviyhdistyksen kevätkokous jatkoi keskustelevaa ilmapiiriä, mut- ta päivän kohokohtiin kuului myös yhteinen illallinen Ravintola Cottonis- sa. Rennompi ympäristö mahdollisti syvemmät keskustelut, uusien yhteis- työideoiden syntymisen ja tutustumi- sen ihmisiin organisaatioiden takana. Alan yhteishenki näkyi vahvasti siinä, kuinka avoimesti kokemuksia ja aja- tuksia jaettiin. Tuotekehityksestä johtamiseen ja alan tulevaisuuteen Toisen seminaaripäivän painopiste siirtyi teknologian lisäksi laajempiin
Paneellin osallistuivat Esa Heritty, Pasi Toppi ja Lotta Haaslahti. Keskustelun moderoi Marko Koljonen.
alan tulevaisuuden kysymyksiin. Muovipolin Pertti Salonen käsitteli muoviteollisuuden tutkimus-, tuotekehitys- ja inno- vaatiotoimintaa. Esitys korosti pitkäjänteisen kehitystyön mer- kitystä tilanteessa, jossa ala kohtaa samanaikaisesti sekä kas- vavia vastuullisuusvaatimuksia että kansainvälistä kilpailua. Innovaatioiden syntyminen vaatii investointeja, mutta myös yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja koko arvoketjun välillä. Tärkeässä roolissa ovat luonnollisesti analyysit ja tut- kimukset, joita Salosen edustama organisaatio itsekin tarjoaa. Spark Teamin Aura Marttinen puolestaan toi ohjelmaan tii- min ja itsensä johtamisen näkökulman. Muuttuva maailma haastaa myös muovialan yrityksiä uudistamaan toimintata- pojaan ja johtamiskulttuuriaan. Teknologian lisäksi menestys rakentuu osaavista ihmisistä, toimivista tiimeistä ja kyvystä reagoida nopeasti muutoksiin. Saimme Marttisen avulla uusia kokemuksia ja myös työkaluja työpaikan arkeen. Muoviteollisuus ry:n Marko Koljonen nosti esiin alan yhtei- set mahdollisuudet. Hänen puheenvuoronsa korosti yhteistyön merkitystä tilanteessa, jossa muoviteollisuus kohtaa sekä uusia mahdollisuuksia että voimakasta julkista keskustelua. Ala tar- vitsee yhteistä suuntaa, yhteisiä tavoitteita ja ennen kaikkea yhteistä ääntä. Paneelikeskustelu nosti esiin viestinnän haasteet Tämä teema huipentui seminaarin paneelikeskustelussa ”Mik- si muovista on niin vaikea viestiä — ja miten se korjataan?”. Paneelissa pohdittiin avoimesti sitä, miksi muoviin liittyvä keskustelu on usein tunnepitoista ja miksi alan hyvätkin kehi- tysaskeleet jäävät helposti näkymättömiin. Keskustelussa nousi esiin, että muoviviestinnän haaste ei liity pelkästään faktoihin, vaan myös tunteisiin, mielikuviin ja luottamukseen. Paneelissa pohdittiin, onko ala itse joskus liian tekninen tai varovainen viestinnässään, jolloin onnistumiset eivät tavoita laajempaa yleisöä. Samalla korostettiin konkreet- tisten esimerkkien ja tarinoiden merkitystä: ihmiset ymmär- tävät paremmin ratkaisuja, kun ne sidotaan arkeen ja todelli- siin hyötyihin. Paneeli nosti esiin myös tarpeen yhteiselle viestinnälle. Muo- vialalla tehdään paljon vastuullisuustyötä, mutta viestit jää- vät helposti hajanaisiksi. Keskustelussa korostettiin, että koko alan pitäisi pystyä puhumaan muovista rehellisesti, avoimesti ja samalla ratkaisukeskeisesti, mutta myös vaikuttamaan tun-
teisiin. Muovi ei ole ongelmaton materiaali, mutta se on monis- sa sovelluksissa välttämätön ja usein myös ympäristön kan- nalta toimivin vaihtoehto. Voimaa yhteistyöstä Ekstruusiopäivien aikana tuli selväksi, että muoviala elää voi- makasta murrosvaihetta. Teknologia kehittyy nopeasti, vas- tuullisuusvaatimukset kasvavat ja viestinnän merkitys koros- tuu jatkuvasti enemmän. Samalla tapahtuma osoitti, että alalla on paljon osaamista, kehityshalua ja yhteistyökykyä. Moni osallistuja totesikin tapahtuman jälkeen, että juu- ri kohtaamiset tekevät Ekstruusiopäivistä arvokkaita. Vaik- ka ohjelmassa käsiteltiin vaativia teknisiä ja strategisia aihei- ta, tärkeintä oli mahdollisuus keskustella avoimesti kollegoi- den kanssa ja huomata, että monet haasteet ovat yhteisiä koko alalle. Ekstruusiopäivät eivät olleet pelkästään seminaari, vaan muistutus siitä, että muovialan tulevaisuus rakentuu yhteis- työstä, verkostoista ja yhteisestä halusta kehittää alaa eteen- päin. Ensi vuoden Ekstruusiopäivät järjestetään Hämeenlinnas- sa 19.-20.5.2027.
Ekstruusiopäivien sponsorit
3/2026 MUOVIPLAST 15
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40Made with FlippingBook - Online magazine maker