MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti
2 / 2026
Ekstruusio- päivät 20.–21.5.2026
Plast Expo Nordic • Leomuovi • Trifilon • Talviseminaari
Global material expertise combined with local market knowledge to ensure your success. Two Experts – One Goal
• Advanced plastic compounds. • Technical support and material know-how. • Strong local presence in the Nordic market.
PP | ABS | ASA | SAN | PC | PC/ABS | PC/ASA | PA6 | PA66 | PBT | PMMA | POM C
www.polykemi.se | www.algolchemicals.com
Materiaalihaasteita? Luota Distrupoliin, kun tarvitset huippusuorituskykyisiä polymeerejä aidolla teknisellä tuella.
www.distrupol.com Distrupol
PÄÄKIRJOITUS
Kevät – taas uusi upea alku!
Kevät on aina uuden alku. Valon lisääntyessä myös ajattelu kirkastuu – ja ehkä juuri nyt sille on erityinen tarve. Maailman tilanne on monel- la tapaa jännittynyt ja ennakoimaton. Geopolitiikka, talouden suhdan- teet ja teollisuuden murros vaikuttavat suoraan myös muovialaan. Epä- varmuus voi helposti lamaannuttaa, mutta se voi myös pakottaa katso- maan eteenpäin entistä tarkemmin. Menneet maailman haasteet ovat myös lisänneet resilienssiä. Muoviala elää keskellä muutosta. Samalla kun keskustelu muovista käy vilkkaana, teknologinen kehitys ei pysähdy. Päinvastoin – se kiihtyy. Uudet materiaalit, kiertotalousratkaisut ja valmistusteknologiat tarjoavat konkreettisia vastauksia niihin haasteisiin, joita ympärillämme näemme. Tämä on tärkeä viesti myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskuste- luun: ratkaisut eivät synny yksinkertaistamalla, vaan ymmärtämällä. Kevät tuo mukanaan myös kohtaamisia – ja joskus myös kauniita pysähtymisen hetkiä. Yksi tällainen hetki koettiin upeassa ja hen- kilön näköisessä tilaisuudessa hiljattain, kun pitkän uran muovia- lalla tehnyt Vesa Kärhä jäi eläkkeelle. Hän on ollut keskeinen vai- kuttaja suomalaisessa muoviteollisuudessa ja edistänyt määrä- tietoisesti alan yhteistyötä, osaamista ja kehitystä. Hänen vies- tinsä yhteistyön merkityksestä ja yhteisen suunnan löytämi- sestä ja pitämisestä kantaa pitkälle myös tulevaisuuteen – ehkä nyt jopa vahvemmin kuin koskaan. Yksin emme rat- kaise suuria kysymyksiä, mutta yhdessä voimme tehdä paljon. Muoviala tarvitsee nyt rohkeutta. Rohkeutta investoi- da, kehittää ja myös viestiä omasta osaamisestaan. Tarvit- semme faktoihin perustuvaa keskustelua, jossa tunniste- taan sekä muovin hyödyt että sen haasteet – ja ennen kaik- kea se työ, jota niiden ratkaisemiseksi tehdään joka päivä. Tär- keää on muista verkostot ja kohtaaminen. Alan tapahtumat, seminaarit ja keskustelut ovat niitä paikkoja, joissa ajatukset jalostuvat teoiksi. Kevät muistuttaa, että kasvu ei tapahdu hetkessä. Se vaatii aikaa, sitkeyttä ja uskoa tulevaan. Sama pätee myös meidän alaamme. Vaikka maailma ympärillä muuttuu nopeasti, meillä on kaikki edellytykset olla osa ratkaisua – ei ongelmaa. Meillä kaikilla on mahdollisuus muuttaa maailmaa. Yksi tapa keväällä kylvää uutta on puhua hyvää muovista.
Mirja Juslin toimitusjohtaja Muoviyhdistys ry
2/2026 MUOVIPLAST 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43 Päätoimittaja Mirja Juslin puh. 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
8 Sinituote on vastuullinen 6 Leomuovi
Ulkoasu ja taitto Teroprint Oy, Lahti Suvi Ekholm
Sopenkorvenkatu 23, Lahti aineisto.lahti@teroprint.fi
Kuva: Niina Leskinen
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
12 Trifilon
10 Muovien tulevaisuus on kiertävä
Painos 1200 kpl
Painopaikka Teroprint Oy, Mikkeli
3 Pääkirjoitus 5 Messu- ja tapahtumakalenteri 6 Leomuovi 8 Ruiskuvalun tulevaisuus 10 Muovien tulevaisuus on kiertävä 12 Trifilon 14 Talviseminaari 2026
26 Tieteestä & Tekniikasta 28 Työvälinepalsta 30 Kompo
Lehdestä ilmestyy vuodessa kuusi numeroa
Tilaushinta kotimaahan 130 € / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 € / vuosi.
32 Jäsenkysely 34 Polymetristi 35 Koljonen 36 NPC 37 Uuden jäsenen haastattelu 37 Uudet jäsenet 37 Nimityksiä 38 Nimitys, Kemianteollisuuden tj
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
16 PlastExpo Nordic 19 Toimintakertomus 22 Tuloslaskelma 23 Kärhä 24 3D
4 MUOVIPLAST 2/2026
Messu- ja tapahtumakalenteri 2026 Muoviyhdistyksen tapahtumat löytyvät www.muoviyhdistys.fi/tapahtumat
For a more sustainable and circular future With our Return deposit system , we are taking another step towards the sustainable plastics industry of the future. We want to incentivise our customers to move from a linear to a circular approach by committing to buy back all the surplus material we sell to them. We do this by putting a residual value, a deposit, on the material at the time of sale.
TOUKOKUU
20.–21.5.
Ekstruusiopäivät, Tampere
Muoviyhdistyksen kevätkokous Ekstruusiopäivien yhteydessä, Tampere ELOKUU
20.5.
20.8. MuoviGolf/SenioriGolf, Nurmijärvi Golf SYYSKUU 29.9.-1.10. Alihankinta, Tampere
Join us and contribute to a more sustainable industry.
LOKAKUU
Muoviyhdistyksen messumatka Fakumaan Fakuma, Friedrichshafen, Saksa MARRASKUU
13.-15.10.
12.-16.10.
18.-19.11.
Ruiskuvalupäivät, Helsinki
Muoviyhdistyksen syyskokous Ruiskuvalupäivien yhteydessä, Helsinki
18.11.
Give us a call and let’s talk polymers!
+46 46 15 25 05
esvama.com
2/2026 MUOVIPLAST 5
Sinapista muoviin – Leomuovin tarina
Kaikki hyvät tarinat alkavat aina jostain yllättävästä. Leomuovin tarina alkaa sinappipurkista.
Teksti: Marika Kaartinen, Leomuovi Group Kuvat: Leomuovi Group
V uonna 1907 Lopella nahkuriperheeseen syntyi pie- ni poika nimeltä Veikko Olavi Lapinleimu . Per- heen tie johti Toijalaan vuonna 1919, josta Veikon isä Hjalmar osti talon ja avasi sinne Lapinleimun nahka-alan erikoisliikkeen. Sukutradition mukaisesti uran piti olla Veikollekin selvä, koska olihan hänen isänsä ja isoisän- sä nahkureita ja suvulla oli Lopella oma nahkurinverstaskin. Käännekohtana toimi kuitenkin eräs ruokailutilaisuus, johon saapui arvokas Herra Insinööri. Pikkupoika Veikko seurasi sil- mät suurina, kuinka Herra Insinööri söi rauhallisesti pöydän päässä – ja pyysi läskin seuraksi sinappia. Jostain syystä juu- ri tämä hetki teki Veikkoon lähtemättömän vaikutuksen. Kun insinööri poistui, Veikko ahmi sinnikkäästi melkein koko sinap- pipurkin vedet silmissä. Äiti ihmetteli. Veikko selitti tyynesti: «Insinöörikin söi – ja minusta tulee isona insinööri!» Ja niin hänestä tuli. Veikko valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkea- koulusta vuonna 1932, aloitti uransa Tampereella ja siirtyi myö- hemmin Lahteen Asko-Avonius Oy:lle. Talvella 1934 hän mat- kusti Leipzigin messuille, ja löysi sieltä jotain, joka muutti kai- ken. Bakeliittia! Muovia voitiin puristaa esineiksi ilman mekaa- nista lastuamista. Veikon insinöörimieli syttyi. Suomen toinen muovitehdas syntyy – keittiössä Veikko ei jäänyt ihmettelemään. Hän suunnitteli ja teetätti Lah- dessa Paavo Siltasen autokorjaamossa Suomen ensimmäisen bakeliittiprässin eli ahtopuristuskoneen. Toijalassa pitkänäper- jantaina 19.4.1935 jännitys halkoi ilmaa. Oli ensimmäisen puris- tuksen aika. Keittiössä sijaitsevan koneen ympärille kokoontui Veikon lisäksi veljensä Lauri ja heidän äitinsä Helmi -mummu. Oli kuin ihme, kun ensimmäinen bakeliittituote ilmestyi konees- ta. Teollinen toiminta oli saanut alkunsa. Vielä samana vuonna
Leomuovin nykyinen johtopari toimitusjohtaja Risto Kalliainen (oik) ja tekninen johtaja Sami Rantala.
Veikko perusti yhdessä veljensä Laurin kanssa Taidehartsiteh- das T:mi Lapinleimun – Suomen toiseksi vanhimman muoviteh- taan. Alkutuotanto oli vaatimatonta: nuppeja, vetimiä, lääkepul- lojen korkkeja, piipunvarsia. Mutta pian takapihalle nousi oma verstas ja ensimmäiset työntekijät palkattiin. Talvisota pysäytti toiminnan hetkeksi, koska Veikko ja Lau- ri lähtivät rintamalle. Luonnollisesti tilinpäätös ja veroilmoi- tus jäivät tekemättä - mistä yritys sai kovat nuhteet. Nuhteet tavoittivat kirjeen muodossa vänrikki Lauri Lapinleimun siel- tä, minne ne harvemmin ylettyivät: aivan etulinjasta, poterosta. Kovassa vihollispommituksessa hän mietti:” Olisipa se verojoh- taja nyt tuossa viereisessä montussa, niin tehtäisiin se ”prätin- ki” vaikka yhdessä!” Verottajan kirjeeseen vastasi lopulta se, jol- la oli tähän paremmat mahdollisuudet – lottana toiminut Vie- no , Laurin aviopuoliso.
6 MUOVIPLAST 2/2026
Talvisota loppui 1940 ja Veikko kutsuttiin Toijalaan suunnittelemaan ev. Matti Saurion kehittämän kra- naatin sytyttimen valmistusta. Messinki oli lopussa ja tuote piti korvata bakeliittivalmisteella. Näitä tes- tattiin muun muassa Nahkialanjärven jäällä samal- la, kun aidan takana kurkki lauma kylälapsia sil- mät suurina ihmetyksestä. Näin muovituotanto läh- ti uudestaan käyntiin ja yhteistyö puolustusvoimien kanssa osoittautui hedelmälliseksi. Pieni bakeliittitehdas kasvoi hiljalleen ja lähti laa- jentamaan myös metallipuolelle. Syksyllä 1952 valet- tiin alumiinista ensimmäinen venttiilimalli, jossa kansi oli bakeliittia. Tuuletusventtiili ”Kilsa” oli syn- tynyt, ja sen nimi alkoi levitä maailmalle. Tuotannos- sa oli nyt kaksi osastoa: muoviosasto ja metalliosasto. Vuosikymmenien saatossa siitä kasvoi ilmastoinnin kansainvälinen osaaja. Veikko oli johtajana arvostet- tu – sitkeä, innovatiivinen ja ihmisläheinen. Sinappi- koulu oli kantanut hedelmää.
Leo Koskinen, joka osti Lapinleimun muoviosaston ja muutti yrityksen nimeksi Leomuovi.
Seitsemän vuotta ja yksi iso päätös Uusi luku alkoi vuonna 1977, kun nuori insinööri Leo Koskinen astui Lapinleimun muoviosastolle. Hän oppi talon tavat, pereh- tyi materiaaliin syvällisesti ja ihastui muovin moninaisiin mah- dollisuuksiin. Seitsemässä vuodessa hänelle oli kypsynyt selkeä näkemys ja halu rakentaa jotain omaa. Lapinleimun johtoportaassa päätös muoviosaston myynnis- tä kypsyi hitaasti, kuin omena puussa. Asiaa oli harkittu aiem- minkin, mutta tunnesyyt olivat voittaneet – olihan Lapinleimu maan toiseksi vanhin toiminnassa oleva muovitehdas ja Veik- ko Lapinleimu alan pioneeri. Lopulta vuonna 1984 kaupat teh- tiin. Kertamuoviautomaatit myytiin kilpailijalle, mutta loppu- osan osti Leo Koskinen – ja kauppa sinetöitiin kättelyllä. Leo vei hankkimansa koneet, muovimuotit ja puolivalmisteet Viialan kunnan omistamaan teollisuushalliin. Konekanta uusit- tiin, tuotantoa laajennettiin ja valikoimaan tuli runsaasti tekni- siä muovituotteita. Näin syntyi Leomuovi Oy. Nimi oli lyhyt, yti- mekäs ja kertoi kaiken oleellisen: Leo teki muovia. Kapteeni vaihtuu, suunta pysyy Vuonna 1995 Leomuovi palkkasi nuoren Sami Rantalan neuvon- tateknikoksi. Todellisuudessa hän hyppäsi suoraan syvään pää-
Lapinleimun kotitalo, jonka keittiössä valmistettiin ensimmäinen bakeliittituote.
Kasvun nälkä lähti viemään yli kotipaikkakunnan rajojen. Leomuovi on tehnyt nyt jo toistakymmentä yritysostoa: vuon- na 2018 laajeneminen ulottui Kankaanpäähän WM-Plastin oston myötä, 2021 Uuteenkaupunkiin VS-Automaation kaut- ta ja 2024 MP-Plastin osto vahvisti tuotevalikoimaa ja tuotan- tokapasiteettia entisestään. Eikä vauhti ole pysähtymässä… Tänään, tässä ja nyt Leomuovin tarina ei ole vain koneita, tuotantohalleja tai yri- tyskauppoja. Se on ennen kaikkea ihmisiä, joilla on tahtoa, taitoa ja tunnetta. Se on Veikon sinappilusikasta alkanut kipi- nä, joka on levinnyt sukupolvelta toiselle – uusien omistajien, työntekijöiden ja asiakkaiden mukana. Riston ja Samin johdolla tuo kipinä ei ole sammunut – päin- vastoin. Leomuovi on kasvanut kolmen paikkakunnan teki- jäksi, joka tarjoaa asiakkailleen ison yrityksen resurssit pie- nen yrityksen ketteryyden kera. Luotettava laatu, innovatiivi- suus ja jatkuva kehitys ovat ne eväät, joilla matka jatkuu. Leo- muovi ei jää katsomaan menoa sivusta – se muovaa sitä itse.
hän: työnjohtoa, teknisiä tehtäviä ja ongelman- ratkaisua. Kukaan ei vielä tiennyt, että tästä mie- hestä kasvaisi yrityksen tuleva tekninen johta- ja ja omistaja. Vuonna 2001 perustaja Leo Koskinen siirtyi ansaitulle eläkkeelle. Ohjaksiin astuivat konepa- jataustan omaavat Risto Kalliainen ja Pasi Mön- kö . Risto osoittautui pian johtajaksi, jolla oli sel- vä visio - suunta on vain ylöspäin. Samaan suun- taan katsoi myös Sami, joka vuonna 2005 astui Mönkön saappaisiin. Kaksikosta syntyi johtopa- ri, joka on siitä lähtien vienyt yritystä eteenpäin: Risto toimitusjohtajana, Sami teknisenä johtaja- na, molemmat yrityksen omistajina.
Veikko Lapinleimun suunnittelema, vanhin Suomessa tehty muoviprässi eli ehtopuristuskone
2/2026 MUOVIPLAST 7
Ruiskuvalun tulevaisuus – kohti autonomista tuotantoa Ruiskuvalu on yksi modernin teollisuuden tärkeimmistä valmistusmenetelmistä. Sillä valmistetaan kaikkea lääkinnällisistä komponenteista ja pakkauksista aina autojen teknisiin osiin ja kuluttajatuotteisiin. Menetelmä on tunnettu tehokkuudestaan ja toistettavuudestaan – mutta samalla se on perinteisesti vaatinut syvällistä prosessiosaamista.
Teksti ja kuvat: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry
Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio ovat viemässä ruiskuvaluteknologiaa koh- ti uutta aikakautta, jossa tuotanto ei enää perustu pelkästään kokeneiden proses- si-insinöörien osaamiseen, vaan koneet ja järjestelmät tukevat käyttäjää aktiivi- sesti. Tulevaisuuden ruiskuvalussa kone- , prosessi- ja laatujärjestelmät muodosta- vat älykkään kokonaisuuden, joka opti- moi tuotantoa jatkuvasti ja lähes autono- misesti. Tämä kehitys avaa valmistavalle teol- lisuudelle merkittävän mahdollisuuden: ruiskuvalun potentiaalia voidaan hyö- dyntää täysimääräisesti myös silloin, kun syvällinen prosessiosaaminen ei ole jokai- sen tuotantolinjan arkipäivää.
Ruiskuvalu siirtyy kohti älykästä tuotantoa
Viime vuosikymmenen aikana ruiskuva- lussa on nähty voimakas digitalisaation aalto. Koneisiin on lisätty sensoreita, dataa on kerätty järjestelmällisesti ja prosessien analysointi on muuttunut reaaliaikaiseksi. Seuraava kehitysvaihe on tekoälyn hyö- dyntäminen. Modernit järjestelmät pysty- vät analysoimaan tuhansia prosessipara- metreja samanaikaisesti ja tunnistamaan
Mikko Ketonen (vas) ja Jens Thor Hansen Engelin uuden tekoälyavusteisen koneen luona.
poikkeamia jo ennen kuin ne näkyvät tuotteessa. Tämän ansios- ta prosessi voi korjata itseään automaattisesti ja pitää tuotannon laadun vakaana myös muuttuvissa olosuhteissa. - Tekoäly voi auttaa erityisesti ruiskuvalun aikaa vievissä teh- tävissä, kuten prosessin optimoinnissa ja laadunvalvonnassa. Järjestelmät pystyvät analysoimaan valtavan määrän prosessi- dataa ja oppimaan siitä jatkuvasti. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että tekoäly on työkalu – kaikkea ei pidä ottaa auto- maattisesti totuutena, vaan ihmisen asiantuntemus on edelleen tärkeä osa kokonaisuutta, sanoo Jens Thor Hansen , ENGEL Nor- dicin toimitusjohtaja. Tavoitteena on käytännössä itseohjautuva ruiskuvalusolu, jos- sa kone optimoi asetukset automaattisesti tuotteen laatutavoit- teiden perusteella. Sen sijaan että operaattori säätäisi ruiskuva- lun parametreja käsin, hän voi määrittää halutut tuoteominai- suudet – esimerkiksi painon, toleranssit tai mekaaniset ominai-
suudet – ja järjestelmä optimoi prosessin näiden tavoitteiden mukaan. Tämä muuttaa koko ajattelutavan: fokus siirtyy koneen asetuksista lopputuotteen laatuun. Vähemmän hukkaa, vakaampi prosessi Älykäs prosessinhallinta tuo myös selkeitä taloudellisia hyötyjä. Kun järjestelmä analysoi prosessia jatkuvasti ja optimoi asetuk- sia reaaliajassa, voidaan vähentää materiaalihukkaa ja virheel- listen kappaleiden määrää. Jo nykyiset tekoälypohjaiset ratkaisut voivat säästää materi- aalia useita prosentteja, koska prosessi pystyy toimimaan tar- kasti toleranssien alarajoilla ilman laatupoikkeamia. Samalla asetusaikoja voidaan lyhentää tuntien mittaisista kokeiluista muutamiin minuutteihin. Kun tuotanto on vakaampaa ja säädöt automatisoituvat, ruis- kuvalusta tulee entistä kilpailukykyisempi valmistusmenetel-
8 MUOVIPLAST 2/2026
mä myös silloin, kun käytetään kier- rätysmateriaaleja tai muita materiaa- livaihtoehtoja, joiden prosessointi voi olla perinteisesti haastavampaa. Osaajapula muuttaa ruiskuvalun toimintamallia Yksi ruiskuvaluteollisuuden keskei- sistä haasteista on osaajapula. Koke- neiden prosessiasiantuntijoiden mää- rä vähenee monilla alueilla, samalla kun tuotanto monimutkaistuu. Teko- älypohjaiset järjestelmät vastaavat tähän haasteeseen siirtämällä vuosi- kymmenten prosessiosaamista suo- raan koneisiin ja digitaalisiin työka- luihin. Käyttäjälle monimutkainen data voidaan esittää selkeinä suosi- tuksina tai automaattisina toimenpi- teinä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotantoa voidaan ajaa luotetta- vasti myös ilman syvällistä proses- siosaamista jokaisella työvuorolla. Ruiskuvalun asiantuntijoita tarvitaan edelleen – mutta heidän roolinsa siir-
tyy enemmän kehitykseen, prosessien optimointiin ja uusien tuotteiden teollistamiseen, kun taas päivittäinen tuotanto auto- matisoituu. - Älykkäät järjestelmät voivat auttaa ratkaisemaan myös osaa- japulaa. Kun kone tukee käyttäjää prosessin hallinnassa ja laa- dunvarmistuksessa, myös vähemmän kokenut henkilöstö pys- tyy valmistamaan korkealaatuisia tuotteita. Samalla tuotannos- ta kertyy tarkkaa dokumentaatiota ja dataa – tiedetään, mitä on valmistettu, millä parametreilla ja millä energiankulutuksel- la. Tulevaisuudessa yksi henkilö voi valvoa useampaa konet- ta samaan aikaan, kun laatuvalvonta ja optimointi tapahtuvat pitkälti automaattisesti. Ihmistä tarvitaan silti edelleen – mutta enemmän tuotannon ohjaamiseen kuin yksittäisten koneiden operointiin, kertoo Hansen. Kohti täysin autonomista ruiskuvalua Ruiskuvaluteknologian pitkän aikavälin suunta on selkeä: koh- ti täysin autonomista tuotantoa. Autonomisessa ruiskuvaluso- lussa kone, automaatio, mittausjärjestelmät ja analytiikka toi- mivat yhtenä kokonaisuutena. Prosessi käynnistyy automaat- tisesti, optimoi itsensä tuotannon aikana ja reagoi poikkeamiin ilman ihmisen väliintuloa. Tällaisessa ympäristössä järjestelmä oppii jokaisesta tuotanto- syklistä ja parantaa jatkuvasti tarkkuuttaan. Jokainen uusi sar- ja on edellistä tehokkaampi ja vakaampi. Vaikka täysin autono- minen tuotanto ei vielä ole kaikkialla arkipäivää, teknologinen perusta on jo olemassa ja kehitys etenee nopeasti. - Näemme saman kehityksen myös käytännön asiakastyössä. Kun koneet ja ohjelmistot tukevat prosessin hallintaa, ruiskuva- lusta tulee huomattavasti läpinäkyvämpää ja helpommin hallit- tavaa. Dataa kertyy koko ajan enemmän – tuotannosta, laadusta ja energiankulutuksesta – ja sitä voidaan hyödyntää sekä proses- sin optimoinnissa että jäljitettävyydessä. Tämä auttaa asiakkaita varmistamaan tasaisen laadun ja samalla kehittämään tuotan- toa pitkäjänteisesti, kertoo Mikko Ketonen , ENGEL Finlandista.
Mitä konevalmistajat voivat tehdä? Teknologian kehitys ei yksin riitä – sen täytyy myös olla käy- tettävissä. Konevalmistajien keskeinen tehtävä on tehdä ruis- kuvalusta helpommin hallittavaa ja integroitavaa osaksi asiak- kaan koko tuotantoketjua. Tämä tarkoittaa erityisesti kolmea asiaa: 1. Prosessin automatisointi: Koneen tulee tunnistaa prosessin poikkeamat ja korjata ne automaattisesti. Tämä vähentää operaattorin tarvetta säätää koneparametreja ja parantaa tuotannon vakautta. 2. Data ja analytiikka: Tuotantodata on arvokasta vain silloin, kun se muuttuu ymmärrettäväksi tiedoksi. Selkeät analytiikkatyökalut auttavat tunnistamaan prosessin kehityskohteet nopeasti. 3. Integraatio tuotantoketjuun: Ruiskuvalu ei ole yksittäinen
prosessi, vaan osa kokonaisuutta. Koneiden täytyy kommunikoida automaation, laadunvalvonnan,
tuotannonohjauksen ja logistiikan kanssa saumattomasti. Kun nämä elementit yhdistyvät, ruiskuvalu ei ole enää pelkkä valmistusvaihe, vaan älykäs osa koko tuotantojärjestelmää. Lopputuote keskiössä Ruiskuvalun tulevaisuudessa teknologia ei ole itseisarvo. Tavoit- teena ei ole monimutkaisempi kone, vaan parempi lopputuo- te. Kun prosessi automatisoituu ja koneet oppivat optimoimaan itseään, valmistava teollisuus voi keskittyä siihen, mikä on kaik- kein tärkeintä: tuotteiden suunnitteluun, innovaatioihin ja mark- kinoiden tarpeisiin. Ruiskuvaluteknologia on kehittymässä suuntaan, jossa kor- kean laadun, tehokkuuden ja kestävän materiaalinkäytön saa- vuttaminen ei enää vaadi syvällistä prosessiosaamista jokaisel- la tuotantolinjalla. Sen sijaan älykkäät järjestelmät tuovat vuosi- kymmenten ruiskuvaluosaamisen suoraan koneeseen – ja teke- vät siitä kaikkien käyttäjien hyödynnettävissä olevan työkalun.
2/2026 MUOVIPLAST 9
Muovien tulevaisuus on kiertävä
Muovia puutarhassa? Käytä fiksusti, pidennä käyttöikää, kierrätä!
Kevyt ja kestävä muovi on puutarhassa kelpo materiaali. Kotipuutarhoissa käytetään erilaisia muovituotteita, kuten kastelukannuja, ruukkuja ja puutarhatyökaluja. Keväällä on hyvä muistutella mieleen, miten pitää huolta puutarhan muoveista ja miten niitä kierrätetään.
Teksti: Sari Kauppi, Helena Dahlbo ja Katja Lepistö, Suomen ympäristökeskus (Syke) Kuvat: Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Orthex
myös lainata, vaihtaa ja jakaa naapu- reiden kanssa.
Hyvä hoiva pidentää käyttöikää Muovituotteita valitessa on hyvä miet- tiä niiden käyttötarpeita ja säilytys- mahdollisuuksia ja valita kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita ja mahdollisuuk- sien mukaan kokonaan tai osittain uusiomuovista valmistettuja. Oikeanlaisella huoltamisella ja säi- lytyksellä muovituotteet pysyvät toi- mivina ja käyttökelpoisina pitkään. Ruukut ja työkalut puhdistetaan syk- syllä ennen varastointia. Pinottavien tuotteiden annetaan kuivua ennen pinoamista varastoon. Kaikki muovi- tuotteet säilytetään suojassa auringol- ta ja pakkaselta kuivassa tilassa. Jos tuotteelle ei ole enää käyttöä alkuperäisessä tarkoituksessaan, sil- le voi keksiä uuden käyttökohteen. Kertakäyttöisiä muoveja tulisi välttää myös puutarhassa ja suosia vuodes- ta toiseen käytettäviä tuotteita. Har- voin tarvittavia ja isoja tarvikkeita voi
Materiaalien tunnistaminen tärkeää
Ammattipuutarhureilla on koulutusta ja osaamista erilaisten muovien käyt- töön, mutta kotipuutarhurille materi- aalien tunnistaminen voi olla vaike- ampaa. Tuotevalikoima puutarhamyy- mälöissä ja verkkokaupoissa on laa- ja, kestävien ja turvallisten materiaa- lien tunnistaminen voi olla haastavaa. Kaikki ammattipuutarhureiden materiaalit, kuten katemuovit, eivät ole välttämättömiä kotipuutarhois- sa. Rikkakasveja voi torjua eloperäi- sillä katteilla, kuten ruohosilpulla tai oljella, jotka samalla myös parantavat maaperää. Kylmältä suojaavat harsot voi kerä- tä talteen kevään viileiden säiden jäl- keen ja käyttää uudelleen taas tarpeen
10 MUOVIPLAST 2/2026
tullen. Kate- ja suojamuovit kerätään pois viimeistään talveksi, etteivät ne haurastu ja hajoa mikromuoveiksi maaperään.
Kevätkampanja kotipuutarhureille Suomen ympäristökeskuksen koordinoima, muovien kiertota- loutta edistävä PlastLIFE-projekti kampanjoi keväällä 2026 muo- vien kestävästä käytöstä kotipuutarhoissa. Lue lisää kampan- jan sivuilta: https://kiertotalousratkaisuja.syke.fi/plastlife/aktii- vinen-kansalainen/muovia-puutarhassa/ PlastLIFE tukee 17 organisaation voimin Suomen Muovitie- kartan toimeenpanoa edistämällä kierrätystä ja uudelleenkäyt- töä, vähentämällä roskaantumista ja kehittämällä fossiilista raaka-ainetta korvaavia ratkaisuja. PlastLIFEn päärahoittaja on EU:n LIFE-ohjelma.
Puutarhan muovit kiertoon Puutarhamuoveista pakkaukset, kuten taimiruukut ja multapus- sit kierrätetään muovipakkausten erilliskeräyksen kautta. Kaik- ki muovipakkauksethan voi lajitella keltaiseen muovipakkaus- ten keräysastiaan joko oman taloyhtiön jätepisteellä tai RIN- KI-keräyspisteillä. Elinkaarensa lopussa olevat muovituotteet voi viedä jätease- malle muun kuin pakkausmuovin keräykseen.
Vinkit kukkaruukkujen huoltamiseen Muoviset kukkaruukut ovat kotipuutarhurin luottokumppa- neita. Muoviruukut kestävät hyvin aikaa ja vaihtelevia sää- oloja. Ne ovat myös kevyitä, helppoja siirrellä ja puhdistaa. Pienillä huoltonikseillä voit vielä pidentää ruukkujesi käyt- töikää. Suojaa säältä ja säilytä oikein Suojaa ruukut sään kuluttavalta vaikutukselta säilyttämäl- lä ne talvella sisätiloissa. Jos säilytät tyhjiä ruukkuja ulko- na, käännä ne ylösalaisin, jotta sisälle ei kerry vettä tai ros- kia. Huomioi, että kylmässä muovi on alttiimpaa iskuille kuin lämpöisessä. Puhdista huolellisesti Ruukut kannattaa puhdistaa ennen säilytykseen siirtämistä. Pese miedolla astianpesuaineella ja pehmeällä harjalla. Jos reunaan on kertynyt valkoista kalkkia kasteluvedestä, kokei- le pyyhkiä se miedolla etikkaliuoksella.
ta suojattuna. Pitkäaikainen ja voimakas auringonpaiste ja UV-valo kuluttavat muovia ja voivat haalistaa värejä.
Pinoa fiksusti Pinoa tyhjät ruukut varastoon kuivina. Voit sujauttaa ruukku- jen väliin palan paperia. Näin muoviruukut eivät juutu toisiin- sa kiinni ja vältyt reunojen halkeamilta. Käytä pitkään ja keksi uutta käyttöä! Tee vastuullinen valinta käyttämällä ruukkuja niin pitkään kuin ne säilyvät ehjänä. Jos pinta alkaa ajan saatossa näyttää nuhjuiselta, voi ruukun käyttää esimerkiksi isomman savi- ruukun sisäruukkuna. Kierrätä mahdollisuuksien mukaan Hyväkuntoiset muoviruukut kannattaa lahjoittaa tai myydä, mikäli itselläsi ei ole niille enää käyttöä. Käyttöikänsä pääs- sä olevat rikkinäiset muoviruukut voi kierrättää muovinkier- rätykseen jäteasemilla.
Vältä suoraa auringonpaistetta Kun ruukut eivät ole käytössä, ne kannattaa säilyttää valol-
Lähde: Orthex Oy
2/2026 MUOVIPLAST 11
Trifilon: biokomposiitteihin perustuva tuotantoteknologia ja sen teollinen skaalautuvuus Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 400 miljoonaa tonnia muoveja, joista arviolta alle 10 % kierrätetään. Samanaikaisesti fossiilisten raaka-aineiden kulutus ylittää kestävän tason, ja muovien ympäristövaikutuksiin – kuten mikromuovien esiintymiseen ekosysteemeissä ja ihmiskehossa – kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Tämä on lisännyt tarvetta kehittää vaihtoehtoisia materiaaleja ja tuotantoteknologioita, jotka vähentävät riippuvuutta neitseellisistä fossiilisista raaka-aineista.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdstys ry Kuvat: Trifilon
Ruotsalainen Trifilon AB on yksi toimijoista, joka kehittää bio- pohjaisiin raaka-aineisiin perustuvia komposiittimateriaaleja. Yrityksen lähestymistapa perustuu luonnonkuitujen ja poly- meerien yhdistämiseen siten, että materiaalien mekaaniset ja prosessoitavuusominaisuudet säilyvät teollisessa mittakaavas- sa kilpailukykyisinä. - Biokomposiittien kehityksessä keskeistä on yhdistää mate- riaalien suorituskyky ja teollinen skaalautuvuus. Pelkkä uusiu- tuvuus ei riitä, jos materiaali ei toimi olemassa olevissa proses- seissa tai täytä sovelluskohtaisia vaatimuksia, toteaa Trifilonin kaupallinen johtaja Teemu Timonen . Tausta ja kehityspolku Trifilonin toiminta sai alkunsa vuonna 2007 Linköpingin yli- opistossa toteutetusta biokomposiittitutkimuksesta. Tutkimus keskittyi uusiutuvien kuitujen hyödyntämiseen polymeerimat- riiseissa. Vuonna 2012 perustettu yritys on sittemmin kehittä- nyt materiaalejaan yhteistyössä eri teollisuudenalojen kanssa, mukaan lukien liikkumisen, kuluttajatuotteiden ja valaistuksen sovellukset. Käytännön sovellukset ovat toimineet testialustana materiaalien suorituskyvyn ja prosessoitavuuden arvioinnille. Tuotantoteknologia ja skaalautuvuus Yrityksen keskeinen teknologinen ratkaisu on patentoitu URUK-tuotantoteknologia, joka on suunniteltu biokomposiit- tien tehokkaaseen valmistukseen. Teknologian kapasiteetti on ilmoitettu jopa 800 kg/h ja noin 5 000 tonnia vuodessa per tuo- tantoyksikkö, mikä asettaa sen samaan kokoluokkaan perin- teisen muovikompaundoinnin kanssa. URUK-järjestelmän keskeinen ominaisuus on modulaarinen ja integroitava rakenne, joka mahdollistaa sen liittämisen ole- massa oleviin kompaundointiprosesseihin. Tämä voi madaltaa kynnystä ottaa käyttöön uusia materiaaliratkaisuja ilman mer- kittäviä investointeja kokonaan uusiin tuotantolinjoihin. Tek- nologiaa tukee laaja materiaalireseptien tietokanta, jonka avul- la voidaan optimoida koostumuksia eri käyttökohteisiin ja pai- kallisiin raaka-aineisiin.
Raaka-aineet ja ympäristövaikutukset Biokomposiittien raaka-aineina käytetään muun muassa selluloosakuituja sekä maatalousperäisiä kuituja, kuten hamppua. Näiden hyödyntäminen voi vähentää materi- aalien hiilijalanjälkeä verrattuna fossiilipohjaisiin vaih- toehtoihin, erityisesti silloin kun raaka-aineet hankitaan paikallisesti ja sivuvirtoja hyödynnetään tehokkaasti. - Biokomposiitit eivät ole yksi ratkaisu kaikkiin käyttö- kohteisiin, mutta ne voivat täydentää materiaalivalikoi- maa erityisesti sovelluksissa, joissa jäykkyys-painosuhde ja hiilijalanjälki ovat keskeisiä tekijöitä, sanoo Timonen.
Trifilonin kaupallinen johtaja Teemu Timonen
12 MUOVIPLAST 2/2026
Trifilonin laboratoriohenkilökunta työn ääressä
Funktionaalinen biokomposiittimateriaali- näyte eri väreissä
Yrityksen mukaan materiaalien hiilijalan- jälkeä voidaan pienentää merkittävästi, jopa kymmenistä prosenteista useisiin kymmeniin prosentteihin sovelluksesta riippuen. Tulokset perustuvat elinkaarilaskelmiin, joita täyden- netään ympäristöselosteilla (EPD). On kuiten- kin huomattava, että lopullinen ympäristövai- kutus riippuu aina koko elinkaaresta, mukaan lukien käyttöikä, kierrätettävyys ja logistiikka. Sovellukset ja teollinen käyttöönotto Biokomposiitteja on hyödynnetty useilla toi- mialoilla, kuten liikennevälineissä, huoneka- luissa ja kuluttajatuotteissa. Materiaalien etu- ja ovat muun muassa hyvä jäykkyys-paino- suhde sekä mahdollisuus säätää ominaisuuk- sia kuitupitoisuuden ja matriisivalinnan avul-
Biokomposiittigranulaatti ja lopputuote
la. Samalla prosessoitavuuden yhteensopivuus olemassa olevien valmistusmenetelmien, kuten ruiskuvalun, kanssa on keskeinen edellytys laajamittaiselle käyttöönotolle. Kansainvälinen yhteistyö ja kehitys Trifilon on laajentanut toimintaansa kansainvälisesti muun muassa Intiaan, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Kansainväliset kumppanuudet mahdollistavat paikallisten raaka-aineiden hyö- dyntämisen sekä tuotantoteknologian soveltamisen erilaisiin markkinaympäristöihin. Erityisesti maatalousperäisten sivu- virtojen käyttöä tutkitaan osana alueellisesti optimoituja mate- riaaliratkaisuja. Tulevaisuuden kasvunäkymät Tulevaisuudessa etenkin biohajoavien polymeerien käyttö tulee kasvamaan globaalisti biokomposiiteissa, johtuen mm. kasva- vasta mikromuovi ongelmasta. Hyödyntämällä luonnonkuitu- ja osana polymeerimatriisia voidaan saavuttaa entistä parempi biohajoavuus, alhaisempi hiilijalanjälki, kilpailukykyisempi hin- ta ja parempi mekaaninen lujuus. Euroopassa ajurit kasvulle tulevat edelleen ns. Scope 3 pääs- töjen vähentämisessä, jossa biokomposiitit voivat tarjota kil-
pailukykyisen raaka-aine ratkaisun markkinoille. Euroopassa fokus myös tulee olemaan enemmän uudelleen käytettävyydes- sä ja kierrätettävyydessä biohajoavuuden sijaan, jolloin biokom- posiiteissa käytettävät polymeerit ovat yleisimmin perinteisiä polyolefiineja, joko bio- tai fossiilipohjaisina. Euroopassa on tällä hetkellä menossa monia julkirahoitteisia tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena on mahdollistaa biokom- posiittien kierrätys avoimessa järjestelmässä tulevaisuudessa. Johtopäätökset Biokomposiitit ja niihin liittyvät tuotantoteknologiat edustavat yhtä lähestymistapaa muoviteollisuuden kestävyyshaasteisiin. Trifilonin kehittämä teknologia osoittaa, että uusiutuvien kui- tujen integrointi polymeerimateriaaleihin on mahdollista myös teollisessa mittakaavassa. Jatkossa keskeisiä kysymyksiä ovat materiaalien pitkäaikais- kestävyys, kierrätettävyys, kustannuskilpailukyky sekä soveltu- vuus eri käyttökohteisiin. Näiden tekijöiden perusteella voidaan arvioida, missä laajuudessa biokomposiitit voivat täydentää tai korvata perinteisiä muoveja osana laajempaa materiaalijärjes- telmän muutosta.
2/2026 MUOVIPLAST 13
Muoviyhdistyksen Talviseminaari 2026 – Tulevaisuus, yhdessä tekeminen ja inspiroivat kohtaamiset Tahkolla
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: Mirja Juslin ja Niina Leskinen, Muoviyhdistys ry
Talvi toi mukanaan paitsi lunta ja talviurheilun riemua, myös uudenlaisen kokoontumisen muo- vialan ammattilaisille. Muoviyhdistyksen Talvi- seminaari 5.-6.2.2026 keräsi Tahkolle kuusikym- mentä alan osaajaa – yritysten edustajia, tutki- joita, kehittäjiä ja päättäjiä – pohtimaan muovia- lan tulevaisuutta, jakamaan kokemuksia ja luo- maan yhdessä uutta. Seminaari järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Tahkon upeissa puitteissa, ja teemana oli yksinkertainen mutta äärimmäisen ajankohtainen: Tulevaisuus .
Michl in(Kraiburg TPE) ja Timo Latvakankaan (Sabic) puheenvuoroja.
– “Keynote oli pysäyt- tävä. Elina Hiltunen ei puhunut abstraktisti megatrendeistä, vaan linkitti ne konkreetti- sesti meidän arkeem- me. Se sai pohtimaan, miten oma yritys reagoi esimerkiksi tekoälyn ja vastuul- lisuusvaatimusten kiihtyvään tahtiin.” – “Totta kai luennot olivat korkeatasoisia, mutta minulle ehkä tärkeintä oli se, miten helposti täällä pääsee juttelemaan ihmisten kanssa. Kun istutaan samassa pöydässä il- lallisella tai lasketaan mäkeä yhdessä, kes- kustelu on erilaista.” – “Erityisesti esitys ICEYEn toiminnasta avasi silmiä. Oli vai- kuttavaa kuulla, miten suomalainen huip- puteknologia toimii globaalissa mittakaa- vassa – ja miten mate- riaaliosaaminen liittyy kokonaisuuteen. Se muistutti, että muo- vi on usein näkymä- tön, mutta kriittinen osa ratkaisuja.”
Seminaari kohtasi talven: yhdessä tekemistä ja rennompaa ohjelmaa Seminaariohjelma ei keskittynyt vain luentosa- leihin – tapahtuma tarjosi myös iloa, tekemistä ja yhdessäoloa talvisessa ympäristössä. Torstai- päivän jälkeen osallistujat kokoontuivat yhteisel- le illalliselle Sokos Hotel Tahkossa, jossa keskus- telut jatkuivat rennommassa muodossa. Perjantaina ohjelma vaihtui hetkeksi seminaa- risalista rinteeseen ja hankeen: päivän aikana jär- jestettiin perinteinen tarkkuuslaskukilpailu sekä aivan uusi Erteco Pulkka World Grand Prix , jois- sa osallistujat pääsivät kilpailemaan pulkkaki- sassa, jonka voitti Leomuovin Susanna Lehtonen . Tarkkuuslaskukilpailun kiertopalkinto meni tänä vuonna Sanna Piispalle . Rinteen vieressä laavul- la toteutettiin Telkota : sekä kilpailijat, että yleisö pääsivät nauttimaan tunnelmasta laavulla mak- karan ja kaakaon äärellä. Kaikki nämä olivat sel- laisista elämyksistä, jotka jäävät mieleen. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä seminaaria ja talvitoi- mintaa loi yhteisöllisyyttä ja poikkipuolista vuo- rovaikutusta, jota ei usein saa aikaan pelkästään luennoilla. Yhteisöllisyys, verkostoituminen ja elämykset Talviseminaarin ehdoton vahvuus oli sen luoma mahdollisuus kohtaamisille. Illallisilla syntyneet keskustelut, jaetut kokemukset Tahkon rinteil- lä ja pulkka- ja laskettelukisojen kannustushuu- dot vahvistivat sitä yhteisöllisyyttä, jonka Muovi- yhdistys haluaa omassa toiminnassaan edistää: yhdessä tekemistä, ajatusten vaihtoa ja yhteisen tulevaisuuden rakentamista.
Korkeatasoinen ohjelma: ajatuksia tulevaisuudesta
Seminaarin akateeminen ja ammatillinen sisältö oli laadukasta ja monipuolista. Avauspuheenvuo- ron piti Elina Hiltunen , futurologi, polymeeritek- nologian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden ja sotatieteiden tohtori. Hänen keynote-esityksen- sä ”Kymmenen megatrendiä, jotka muokkaavat tulevaisuuttamme” tarjosi osallistujille raikkaan näkökulman siihen, miten maailman suurimmat muutosvoimat – digitalisaatio, kestävyys ja globa- lisaation murros – vaikuttavat muoviteollisuuteen ja sen mahdollisuuksiin. Hiltusen workshop puo- lestaan herätti osallistujat pohtimaan konkreetti- sia tulevaisuuspolkuja ja innovaatioita yhdessä. Luennot eivät jääneet tähän: Hexpolin asian- tuntijat Lars Forslund ja Ulf Ericson pureutuivat kysymykseen “Miten etsimme materiaaleja tule- vaisuudelle?”, ja ENGEL Austria GmbH:n Stephen Zylinski valotti tekoälyn roolia asiakaspalvelun älykkäissä ratkaisuissa. Perjantain ohjelmassa puolestaan käynnistyi keskustelu termoplastien tulevaisuudesta ja tulevaisuuden muovin vaati- muksista alan näkökulmasta – puheenvuorois- sa kuultiin mm. Petter Lindbergin ja Magdalena
14 MUOVIPLAST 2/2026
Erityisesti kiiteltiin rinnetapah- tumaa: “ Erteco Pulkka World Grand Prix oli hulvaton! On upeaa näh- dä alan asiantuntijoiden ja kovi- en ammattilaisten ottavan mit- taa toisistaan pulkkamäessä. Se rikkoo jäätä ihan eri tavalla.” “ Telkota -tarjosi tauon kilpai- lijoille ja rinnetapahtuman yleisölle: ”Täällä ei olla vain kuuntelemassa, vaan kohtaa- massa! Kaakaon äärellä käy- dyt keskustelut olivat aivan yhtä arvokkaita kuin salissa kuullut esitykset.”
Talviseminaari järjestetään seuraavan kerran 4.-5.2.2027 Tahkolla. Nähdään siellä!
2/2026 MUOVIPLAST 15
Muovialan ammattilaiset kokoontuivat jälleen yhteen, kun PlastExpo Nordic järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma kokosi yhteen muoviteollisuuden yrityksiä, asiantuntijoita ja ratkaisuntarjoajia esittelemään uusinta teknologiaa, materiaaleja ja palveluita sekä keskustelemaan alan ajankohtaisista teemoista. PlastExpo Nordic toi muovialan yhteen Helsingissä
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: Mirja Juslin ja Niina Leskinen, Muoviyhdistys ry
PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic 2026 -messukokonaisuus houkutteli Helsingin Messukeskukseen 4309 pakkaus-, elintar- vike- ja muovialan ammattilaista ja 116 alan yritystä kahdeksi päiväksi. Joka toinen vuosi järjestettävässä tapahtumassa teh- tiin kauppaa, verkostoiduttiin, tavattiin tuttuja ja tuntemattomia sekä kuultiin toimialojen trendeistä, murroksista ja näköaloista. PlastExpo Nordic, jossa Muoviyhdistys on järjestävänä kump- panina, on vakiinnuttanut paikkansa pohjoismaisen muovia- lan kohtaamispaikkana. Messujen vahvuus on käytännönlähei- syydessä: näyttelyosastoilla esitellään konkreettisia ratkaisuja tuotantoon, materiaalivalintoihin ja prosessien kehittämiseen. Samalla tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tavata kollegoita, vaihtaa kokemuksia ja rakentaa uusia yhteistyösuhteita. Teknologia, materiaalit ja käytännön ratkaisut Messuilla nähtiin laaja kirjo muoviteollisuuden ratkaisuja raa- ka-aineista koneisiin ja automaatioon. Erityisesti esillä olivat tuotannon tehokkuuteen, energiatehokkuuteen ja materiaalite- hokkuuteen liittyvät ratkaisut. Useilla osastoilla korostuivat myös kiertotalouteen liittyvät innovaatiot: kierrätettävät materiaalit, kierrätysmuovin hyödyn- täminen sekä prosessiratkaisut, joilla materiaalihukkaa voidaan vähentää. Tämä kuvastaa hyvin alan nykyistä suuntaa – muovi- teollisuudessa etsitään aktiivisesti tapoja yhdistää korkea tekni- nen suorituskyky ja vastuullisuus. Samalla keskusteluissa nousi esiin myös digitalisaation rooli tuotannossa. Tuotantodatan hyödyntäminen, prosessien seuran- ta ja automaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia parantaa laa- tua ja tehokkuutta ilman, että prosessin hallinta jää yksittäisten asiantuntijoiden varaan. Kohtaamiset ovat messujen ydin Vaikka messuilla esitellään paljon teknologiaa, tapahtuman tär- kein arvo syntyy kohtaamisista. PlastExpo Nordic tarjoaa harvi- naisen tilaisuuden tavata samassa paikassa muovialan yrityksiä, laitetoimittajia, materiaalivalmistajia sekä alan asiantuntijoita.
Monelle yritykselle messut ovat ennen kaikkea keskustelujen ja verkostoitumisen paikka. Usein juuri spontaanit keskustelut osas- toilla tai käytävillä johtavat uusiin ideoihin, yhteistyöhankkeisiin tai ratkaisuihin, joita ei olisi syntynyt pelkästään etäpalavereissa. Suomalaiselle muoviteollisuudelle tällaiset tapahtumat ovat erityisen tärkeitä, sillä ala on vahvasti verkottunut. Tuotekehitys, materiaaliosaaminen ja valmistusteknologiat kehittyvät usein yhteistyössä yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja laitevalmis- tajien välillä. Pohjoismainen näkökulma PlastExpo Nordicin erityispiirre on sen pohjoismainen ulottu- vuus. Messuille osallistuu yrityksiä ja kävijöitä useista Pohjois- maista, mikä tekee tapahtumasta luontevan foorumin alueelli- sen yhteistyön kehittämiselle. Pohjoismailla on monia yhteisiä tavoitteita muovialalla: kor- kea teknologinen osaaminen, panostukset kiertotalouteen sekä vahva teollinen perusta. Näiden tavoitteiden edistäminen hyö- tyy yhteisestä keskustelusta ja tiedonvaihdosta. Messujen merkitys alan kehitykselle PlastExpo Nordic osoittaa, että muoviala kehittyy jatkuvasti. Uudet materiaalit, tuotantoteknologiat ja digitaaliset ratkaisut muuttavat valmistusta nopeasti, mutta samalla alan keskeinen vahvuus säilyy: kyky ratkaista käytännön ongelmia tehokkaas- ti ja innovatiivisesti. Messut tarjoavat tärkeän ikkunan tähän kehitykseen. Ne teke- vät näkyväksi sen, kuinka paljon osaamista ja kehitystyötä muo- vialalla tehdään – usein kuluttajilta näkymättömissä. Kun alan toimijat kokoontuvat yhteen jakamaan kokemuksia ja esittelemään ratkaisujaan, syntyy myös uusia mahdollisuuksia. Juuri tämä tekee PlastExpo Nordicista merkittävän tapahtuman muovialalle – paikan, jossa ideat, teknologia ja ihmiset kohtaavat.
16 MUOVIPLAST 2/2026
2/2026 MUOVIPLAST 17
MuoviGolf 2026
ja SenioriGolf 2026
To 20.8.2026 Nurmijärvi Golf, Ratasillantie 70, Röykkä PB Pisin drive väylällä ja lähimmäs lippua väylällä
AJANKOHTA: PAIKKA: PELIMUOTO: ERIKOISKILPAILUT: HINTA: HINTA SENIOREILLE: HINTA SISÄLTÄÄ:
ILMOITTAUDU 31.7.2026 MENNESSÄ
150 € + alv 110 € + alv
Aamiaisen, lounaan, rangepoletin, kilpailujärjestelyt, tulospalvelun, erikoiskilpailut, saunan ja pyyhkeen.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
LÄHDE MUOVIYHDISTYKSEN KANSSA
Fakuman messuille 13.-15.10.2026
MATKAOHJELMA: 13.10 Klo 7:55 –9:45 lento Helsinki-Zürich. Lentokentältä bussikuljetus messuille Friedrichshafeniin. Omaan tahtiin messuihin tutustumista. Messujen jälkeen bussilla hotellille. 14.10. Aamulla bussikuljetus hotellilta messuille. Omaan tahtiin messuihin tutustumista. Messujen jälkeen bussikuljetus hotelille. 15.10. Aamulla huoneiden luovutus ja bussikuljetus hotellilta messuille. Bussikuljetus messuilta Zürichiin. Klo 19:05-22:45 lento Zürich- Helsinki. Messupäivien tarkempi aikataulu ilmoitetaan lähtijöille myöhemmin.
MATKAN HINTA: Kahden hengen huoneessa 1050 euroa (huoneissa erilliset sängyt) Yhden hengen huoneessa 1250 eur. Hotelli: Hotel Messmer Bregenz Hintoihin lisätään alv 25,5%
Matka sisältää ohjelman mukaisen toiminnan, ohjelmassa mainitut bussikuljetukset, lennot, majoitukset, hotelliaamiaiset sekä matkanjohtajan palvelut. Matkan hintaan eivät sisälly messuliput. Matka on tarkoitettu Muoviyhdistyksen jäsenille. SITOVAT ILMOITTAUTUMISET niina.leskinen@muoviyhdistys.fi Ennakkomaksu 500 euroa + alv laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen. Peruutuskulu 100 % 20.5.2026 jälkeen, mikäli peruutuspaikalle ei saada toista matkustajaa. Muoviyhdistyksen FAKUMAN messumatka on erittäin suosittu. Varaa siis paikkasi pikaisesti!
18 MUOVIPLAST 2/2026
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40Made with FlippingBook - Online magazine maker