Enigma - Arvoitus
KEV Ä T 2 0 26
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 16.4.2026 klo 18.30 Sibeliustalo ROMANTIIKAN LUMOISSA
Matthew Halls, kapellimestari Elina Vähälä, viulu
Johann Sebastian Bach, ork. Matthew Halls: Suite of Sinfonias 11 min Soitinosia kirkkokantaateista:
Der Himmel lacht! Die Erde jubilieret BWV 31 Ich steh mit einem Fuß im Grabe BWV 156 Falsche Welt, dir trau ich nicht BWV 52
Max Bruch: Viulukonsertto nro 1 g-molli op. 26 24 min Vorspiel: Allegro moderato Adagio Finale: Allegro energico
väliaika 20 min
Antonín Dvořák: Sinfonia nro 8 G-duuri op. 88 34 min Allegro con brio Adagio Allegretto grazioso Allegro ma non troppo
Klo 16.45 Puusepän sali Kausikortti-ilta / Kauden 2026/2027 ohjelmiston ja kausikorttisarjojen julkaisu Klo 17.30 Puusepän sali Johdatus konserttiin / Minna Lindgren
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan SL ClassicLive -kanavalla osoitteessa sinfonialahti.fi/sl-classiclive.
Lue käsiohjelma verkossa
JOHANN SEBASTIAN BACH, ORK. MATTHEW HALLS: SUITE OF SINFONIAS Matthew Halls, illan kapellimestari, on valinnut konsertin avausnumeron Johann Sebastian Bachin (1685–1750) kirkkokantaattien instrumentaaliosista. Koska kantaatteja on säilynyt noin kaksisataa, vaihtoehtoja on riittänyt. Valinnassa on painottunut osien yhteen- sopivuus, mutta myös Hallsin omat mieltymykset ovat vaikuttaneet: hän on kuvaillut näitä kappaleita kauneimmaksi musiikiksi, mitä Bach on säveltänyt. Valtaosa kantaattien soitinosista tunne- taan otsikolla Sinfonia . Niiden tehtävänä on toimia teosten johdantoina tai sisäi- sinä välisoittoina. Tarkoituksena on joh- datella kuulijat teoksen tunnelmaan ja vahvistaa kirkkopyhän liturgista sävyä. Soitinkappaleet tuovat esiin Bachin monipuolisuuden ja taidon kierrättää; monet sinfonioista on sovitettu aiem- mista konsertoista tai kamarimusiikkite- oksista. Bachin tavaton työtaakka – yksi kantaatti viikossa viiden vuoden ajan – on toki myös pakottanut harrastamaan varhaisempien teosten uusiokäyttöä. Otsikolla ”Sinfonia” varustetut soitin- osat avaavat usein sävyltään juhlallisia teoksia. Monet niistä ovat sovituksia Bachin aikaisemmin säveltämistä kon- sertoista. Vaatimattomammin ”sonaa- teiksi” nimetyt osat ovat enimmäkseen peräisin Bachin varhaisilta Mühlhause- nin (1707–1708) ja Weimarin (1708–1717) kausilta. Niitä Bach käytti lyhyempinä instrumentaalisina johdantoina.
Der Himmel lacht! Die Erde jubilieret (Taivas nauraa! Maa riemuitsee) BWV 31 on kirkkokantaatti, jonka Bach sävelsi ensimmäistä pääsiäispäivää varten. Kantaatti on peräisin Bachin Weimarin kaudelta ja kantaesitettiin 21.4.1715. Tanssilliset rytmit ja juhlalliset trumpetit ennakoivat sävyltään h-mollimessun BWV 232 Gloria-osaa. Soitinnus tässä sinfoniassa on harvinaisen komea. Viisiääniset puupuhaltimet ja kuusiää- ninen jousiosuus on orkestraatioltaan poikkeuksellinen. Äänessä ovat kolme trumpettia, patarummut, kolme oboeta, tenorioboe, fagotti, kaksi viulu-, sello- ja alttoviulusektiota sekä basso continuo. Ich steh mit einem Fuß im Grabe (Sei- son toinen jalka haudassa) BWV 156 on kirkkokantaatti, jonka Bach sävelsi Leipzigissä kolmatta loppiaisen jälkeistä sunnuntaita varten. Kantaatti esitet- tiin ensimmäisen kerran mahdollisesti vuonna 1727. Se tunnetaan erityisesti avaussinfoniasta, jossa orkesterin solis- tina on oboe. Sinfonia on todennäköi- sesti peräisin varhaisemmasta oboekon- sertosta. Bach sovitti sen myöhemmin osaksi f-molli-cembalokonserttoa BWV 1056. Bach sävelsi kirkkokantaatin Falsche Welt, dir trau ich nicht (Valheellinen maailma, en luota sinuun) BWV 52 Leipzigissä. Kirkkopyhän aiheena oli 23. sunnuntai helluntaista, ja evanke- liumitekstinä oli Matteuksen kertomus verorahoista: ”Antakaa keisarille mikä keisarin on, ja Jumalalle mikä Jumalan on”. Ensimmäisen esityksen, joka oli soolokantaatti sopraanolle, Bach johti 24. marraskuuta 1726. Kantaatti alkaa orkesterisinfonialla useiden Leipzi- gin kauden (1723–1750) myöhäisten kantaattien tapaan. Tässä tapauksessa kyseessä on musiikki, joka tunnetaan
parhaiten ensimmäisen Brandenbur- gilaisen konserton avausosana. Tämä käyrätorvien ja oboeiden hallitsema konsertto-osa muistuttaa sinfoniaa BWV 1046a ilman violino piccoloa. Sen olete- taan olevan kyseisen Brandenburgilai- sen konserton varhainen versio. Pekka Miettinen
ettei tyyli vastannut aikansa modernim- pia ihanteita. Bruchin tyylillisenä läh- tökohtana pidetään Mendelssohnia ja saksalaista kansallisromantiikkaa yleen- säkin. Hän hyödynsi eräissä teoksissaan myös eri maiden kansanmusiikkia. Bruch aloitti ensimmäisen viulukonsert- tonsa kehittelyn jo 19 vuoden ikäisenä. Vasta vuosia myöhemmin hän yhdisti ideat ja luonnokset kokonaisuudeksi, ja teos valmistui esityskuntoon noin yhdeksän vuotta ensimmäisten hah- motelmien jälkeen. Konsertto kuultiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 1866 Koblenzissa säveltäjän johdolla. Solis- tina taituroi Kölnin Gürzenich-orkesterin konserttimestari Otto von Königslöw. Säveltäjä ei kuitenkaan ollut teokseen täysin tyytyväinen, ja aloitti pian esi- tyksen jälkeen sen harkitun muokkaa- misen. Tähän työhön Bruch sai houku- teltua myös tunnetun viuluvirtuoosin ja -pedagogin Joseph Joachimin, jolle Bruch myös omisti lopulliseen muotoon saatetun konserton. Itsestään selvästi Joachim otti harteilleen uuden version odotetun ensiesityksen. Jo tämän konserton perusteella voi todeta, että Bruch oli rehti romantikko, joka valoi teoksiinsa kosolti lämmintä tunnetta ja miellyttävää melodisuutta. Eräistä teoksen piirteistä voi myös pää- tellä, että Bruchilla oli jo varhain koke- muksia laulu- ja kuoromusiikin sävel- täjänä. Se, että teos on pysynyt tiiviisti ohjelmistoissa aina valmistumisestaan lähtien, ei ole ihme, onhan sen melodiat usein syvempiä ja ilmeikkäämpiä kuin monissa muissa hänen teoksissaan. Etenkin konserton hidas osa on hieno näyte Bruchin kauniisti ja omaperäisesti laulavasta melodiikasta. Hannu Kivilä
MAX BRUCH: VIULUKONSERTTO NRO 1 Saksalainen Max Bruch (1838–1920) oli varsin ahkera ja monipuolinen musiikki- mies, jonka nimi on tosin jäänyt elä- mään jälkipolville ainoastaan muutaman sävellyksen myötä. Bruchin lahjakkuus havaittiin jo hänen ollessaan vasta alun toisella kymmenellään: ensimmäisen sinfoniansa hän oli kirjoittanut 14-vuoti- aana, ja samoihin aikoihin hän osoitti tai- pumuksia myös maalaustaiteessa. Elä- mäntyönsä Bruch suoritti arvostettuna musiikinopettajana ja kapellimestarina pääasiassa tärkeissä musiikkikeskuk- sissa eri puolilla kotimaataan. Bruchin viimeinen kiinnitys oli Berliinin musiikki- korkeakoulun sävellysprofessuuri, jota tehtävää hän hoiti vuosina 1901–10. Bruchin laaja sävellystuotanto sisältää teoksia lähes kaikilta vokaali- ja soitin- musiikin alueilta. Hän kirjoitti helposti omaksuttavaa, teknisesti moitteetto- mana pidettyä melodista musiikkia, jonka arvostusta tosin hieman vähensi jo 1800-luvun lopulta alkaen mm. se,
ANTONIN DVORAK: SINFONIA NRO 8 Antonín Dvořák (1841–1904) nousi kansallisilla aiheillaan Bedrich Smeta- nan jälkeen tšekkiläisen taidemusiikin tärkeimmäksi kehittäjäksi. Dvořák oli kuitenkin voimakkaasti sidoksissa perinteeseen ja hänen musiikissaan yhdistyivät wieniläisklassikkojen, Wag- nerin sekä erityisesti läheisen ystävän Brahmsin vaikutus ja tšekkiläinen kansanmusiikki eheäksi kokonaisuu- deksi. Alfred Einstein kirjoittaa musiikin- historiassaan Dvořákin olevan kaikista kansallisista säveltäjistä puhtain ja välit- tömin muusikko. Ihmisenä Dvořák oli mutkaton ja tavallinen, mikä heijastui myös hänen musiikissaan. Dvořák ei pyrkinyt luomaan musiikinhistorialle uutta suuntaa, vaan sävelsi enimmäk- seen tunteidensa ja sydämensä äänen ohjailemana. Kahdeksannen sinfoniansa työstä- misen Dvořák aloitti syksyllä 1889. Hän oli erinomaisessa luomisvireessä ja teoksen aiheet olivat paperilla jo muutaman viikon kuluessa. Menestyk- sekkään ensiesityksen säveltäjä johti Prahan kansallisen teatteriorkesterin edessä helmikuussa 1890. Partituuri julkaistiin Dvořákin neljäntenä sinfo- niana, vaikka tosiasiassa se oli jo hänen kahdeksantensa. Sinfoniasta pidettiin paljon myös mm. Englannissa, missä säveltäjä vieraili useita kertoja ennen Yhdysvaltoihin siirtymistään. Vuonna 1881 Dvořákille myönnettiin Cambridgen yliopiston kunniatohtorin arvo, ja vihkimisen yhteydessä hän johti kahdeksannen sinfoniansa. Tästä syystä teosta nimitetään joskus ”englantilai-
seksi” sinfoniaksi. Dvořákin hyvä ystävä ja kollega Brahms hieman kritisoi teok- sen joitakin hajanaisia ja katkonaisia aiheita, mutta toisaalta säveltäjän tar- koitus oli työstää ideoita uudella tavalla, koska ei halunnut käyttää sinfonioissaan aina samanlaista muottia. Oli miten oli, kahdeksas sinfonia on jäänyt elämään ennen kaikkea luontevan musikantti- suutensa vuoksi. Teoksen jokaisesta tahdista henkii Dvořákille ominainen välittömyys ja teeskentelemättömyys. Hannu Kivilä
MATTHEW HALLS Monien englantilaismuusikoiden tavoin Matthew Halls (s. 1975) uppoutui musiik- kiin ensin isänsä johtamassa katedraali- kuorossa, kunnes äänenmurros johdatti hänet uusille urille. Hän ryhtyi pianon lisäksi soittamaan urkuja, ja nousi jopa Oxfordin New Collegen apulaisurkuriksi. Jo nuorena hän nautti mainetta Englan- nin arvostetuimpiin kuuluvana vanhan musiikin kosketinsoittajana: hän soittaa joko urkuja, cembaloa tai pianoa reilusti yli 50 äänitteellä, mukaan luettuna kiitelty J. S. Bachin cembalokonsertto- jen levytys, jossa hän johtaa Retrospect Ensembleä soittimen äärestä. Kansain- väliseksi kapellimestariksi Halls kypsyi maineikkaan The King’s Consortin taiteellisena johtajana sekä useiden periodiorkestereiden vakiovieraana. Nykyään hän johtaa myös moderneja yhtyeitä aina Clevelandin orkesterista Wienin sinfonikkoihin ja Länsi-Australian sinfoniaorkesteriin. Vuonna 2023 Tam- pere Filharmonia nimitti hänet ylikapel- limestarikseen. Tänään hän johtaa Sinfo- nia Lahtea ensimmäistä kertaa.
ELINA VÄHÄLÄ Yhdysvaltain Iowassa syntynyt, Lah- dessa kasvanut, Helsingissä ja Wienissä asuva Elina Vähälä (s. 1975) on jo vuosi- kymmenten ajan kuulunut suomalaisviu- listien kirkkaimpaan kärkeen. Hän aloitti solistina jo 12-vuotiaana – Lahdessa tietenkin – mutta on sittemmin laajenta- nut reviiriään maailman kaikille asute- tuille mantereille sekä etenkin Yhdysval- tojen suuriin sinfoniaorkesterihin. Tänä vuonna hän esiintyy mm. Amsterdamin Concertgebouw’ssa, debytoi Toronton Sinfoniaorkesterissa ja jatkaa toimiaan Wienin musiikin ja esittävän taiteen yliopiston professorina ja Naantalin Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Max Bruchin viulukonserton Vähälä esitti jo 13-vuotiaana Lahden konserva- torion orkesterin solistina: ”Soittaessani sitä huomaan kuljettavani kaikkia ikä- kerroksia mukanani”, hän kuvailee. ”Se on fantastinen teos, dramaturgialtaan yksi taitavimmin rakennetuista konser- toista. Karakterit ja teemat tempaavat mukaansa, ja niihin on ihanaa heittäy- tyä.” Jaani Länsiö
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuo- rille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman par- haista konserttisaleista mm. The Guar- dian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh-
jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiik- kiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Ams- terdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikverei- nissa ja Buenos Airesin Teatro Coló- nissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Ete- lä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Ame- rikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeen- linnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito (Yuki Kodama) Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Simon Monger, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari)
Sofia Greus Emil Peltola
Otto Kenetti Pertti Kuusi Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Bruno Lima va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
(Viivi Hakkarainen) Totti Hakkarainen Fanni Piri va II VIULU Aleksi Trygg Mia-Karoliina Vettenranta va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola
Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker