Vivaldi ja villi luonto
KEV Ä T 2 0 26
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 12.3.2026 klo 18.30 Sibeliustalo VIVALDI & VILLI LUONTO Jan Söderblom, kapellimestari ja viulu
Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa op. 8 37 min
Konsertto nro 1 E-duuri RV 269 ”Kevät” Allegro Largo Allegro (Danza pastorale) Konsertto nro 2 g-molli RV 315 ”Kesä” Allegro non molto – Allegro Adagio – Presto – Adagio Presto (Tempo impetuoso d’estate) Konsertto nro 3 F-duuri RV 293 ”Syksy”
Allegro (Ballo, e canto de’ villanelli) Adagio molto (Ubriachi dormienti) Allegro (La caccia) Konsertto nro 4 f-molli RV 297 ”Talvi” Allegro non molto Largo Allegro väliaika 20 min Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 6 ”Pastoraalisinfonia” 39 min Erwachen heiterer Empfindungen bei der Ankunft auf dem Lande – Allegro ma non troppo Szene am Bach – Andante molto mosso Lustiges Zusammensein der Landleute – Scherzo: Allegro Gewitter. Sturm – Allegro Hirtengesang. Frohe und dankbare Gefühle nach dem Sturm – Allegretto
Klo 17.30 Pääsali Johdatus konserttiin / Minna Lindgren
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan SL ClassicLive -kanavalla osoitteessa sinfonialahti.fi/sl-classiclive.
Lue käsiohjelma verkossa
ANTONIO VIVALDI: VUODENAJAT
eli suurin piirtein ”harmonian ja keksimi- sen kokeilua”. Kokoelman neljä ensim- mäistä konserttoa tunnetaan nimellä Le quattro stagioni eli neljä vuodenaikaa, ja ne vakiinnuttivat nopeasti Vival- din nimeä yhä enemmän kotimaansa Italian ulkopuolella, etenkin Ranskassa. Kolmiosaiset konsertot on kirjoitettu sooloviululle ja jousiorkesterille, joita urkujen tai cembalon vahvistama con- tinuo tukee. Näissä teoksissa Vivaldin sävelkieli puhuu, maalaa, ja ilmaisee tunteita varsin kuvailevasti, ja konsertot ovatkin joskus luokiteltu 1700-luvun ehkäpä toimivimmaksi ohjelmamusii- kiksi. Partituurista on löydettävissä esim. linnunlaulua (jousien trillit), ukkosen lähestyminen (tremolo), sadepisaroiden putoaminen (pizzicatot) ja niin edelleen, unohtamatta käen kukkumista, lehtien kahinaa tai hyönteisten pörinää. Jokai- seen neljään konserttoon liittyy pieni runo, joka kuvailee kunkin vuodenajan iloja ja suruja. Vieläkään ei ole täyttä varmuutta siitä, ovatko tekstit Vivaldin itsensä käsialaa kuin ei myöskään siitä, ovatko ne kirjoitettu ennen vai jälkeen sävellystyön. Vuodenaikojen kuvailu sävelin on aidosti inspiroinut Vivaldia, joka on pan- nut paperille todella rohkeita soinnillisia ja rytmillisiä aiheita. Musiikki hätkähdyt- tää tänäkin päivänä ajattomuudellaan, aitoudellaan ja vilpittömyydellään. Konsertoista tuli jo Vivaldin elinaikana hänen tunnetuimmat sävellyksensä, oli- han vuodenaikoja kuvaava aihe tuolloin muodissa, ja suosittua myös maala- reiden ja runoilijoiden keskuudessa. Myöhemmin 1700-luvulla musiikkityylit ja -ihanteet vähitellen kuitenkin muut- tuivat, ja Vivaldi jäi pikkuhiljaa unoh- duksiin. Vasta viime vuosisadan alussa hänen sävellyksiään alettiin löytää uudelleen, ja 1950-luvulta lähtien niiden
Venetsialaissyntyinen Antonio Vivaldi (1678–1741) sai musiikin- ja viulunsoi- tonopetusta pääasiassa isältään, joka toimi muusikkona mm. Pyhän Markuk- sen kirkossa. Viidentoista ikäisenä hän ryhtyi opiskelemaan papiksi saaden pappisvihkimyksen noin kymmentä vuotta myöhemmin. Pappina työsken- tely jäi jo muutaman vuoden jälkeen mm. terveydellisten syiden vuoksi, ja Vivaldi siirtyi viulunsoitonopettajaksi yhteen Venetsian monista orpokodeista, Ospedale della Pietàan. Kyseessä oli eräänlainen varattomien tyttöjen hoitola, luostarimainen koulu, jossa tytöt saivat myös perusteellista laulun- ja soi- tonopetusta. Tämän koulun sittemmin kuuluisaksi tulleelle orkesterille Vivaldi kirjoitti useimmat konsertoistaan, mistä voi helposti päätellä, että tämän poik- keuksellisen ”sisäoppilaitosyhtyeen” on täytynyt tyydyttää tuolloin kaikkein korkeimmatkin ammatilliset vaatimukset. Vivaldista on joskus sanottu, että hän ei säveltänyt neljääsataa konserttoa, vaan saman konserton neljään sataan ker- taan. Tämä nykypäivän näkökulmasta kyseenalaiselta tuntuva toteamus pal- jastaa kuitenkin Vivaldin työskentelyn helppouden ja hänen valtavan sävellys- tuotantonsa, joka käsittää konserttojen lisäksi mm. sadoittain muita orkesterisä- vellyksiä, kirkkomusiikkia ja lähes puo- lensataa oopperaa, joista tosin useista on säilynyt jälkipolville ainoastaan teksti. Merkittävä tapaus oli kahdentoista viulukonserton julkaiseminen Amsterda- missa 1720-luvun puolivälissä nimellä Il cimento dell’ armonia e dell’ inventione ,
suosio on kasvanut edelleen äänile- vyteollisuuden nousun ja kehittymisen myötä. Vuodenaikoja on kuultu konserttilavojen ja kirkkojen lisäksi myös mm. mainok- sissa, kahviloissa ja elokuvien yhtey- dessä, ja sarjasta on myös julkaistu pienin muutoksin toisistaan eroavia editioita. Tunnetuksi on tullut myös Max Richterin teos The New Four Seasons – Vivaldi Recomposed , minimalistinen, syntikalla vahvistettu versio. Hannu Kivilä
La Primavera
Kevät
Allegro “Giunt’ è la Primavera e festosetti La Salutan gl’ Augei con lieto canto, E i fonti allo Spirar de’ Zeffiretti Con dolce mormorio Scorrono intanto: Vengon’ coprendo l’ aer di nero amanto E Lampi, e tuoni ad annuntiarla eletti Indi tacendo questi, gl’ Augelletti; Tornan’ di nuovo al lor canoro incanto:” Largo “E quindi sul fiorito ameno prato Al caro mormorio di fronde e piante Dorme ‘l Caprar col fido can’ à lato.” Allegro ”Di pastoral Zampogna al suon festante Danzan Ninfe e Pastor nel tetto amato Di primavera all’ apparir brillante.”
Toi kevät lintuparvet tullessaan. Kunnaita tervehtii taas laulun valta. Ja tuulten henkäys yhtyy solinaan, kun purot pulppuilevat roudan alta. Yht’äkkiä käy jyly taivahalta: ukkonen väläyttelee vasamoitaan. Pian pilvet väistyy, eikä silloin malta vaieta metsän pikkulinnutkaan.
Niitulle missä vuohet atrioi on nukahtanut paimen koirineen. Mies nukkuu - koiran silmä vartioi,
kun unissaan mies terhenneitoineen jo säkkipillin tahtiin karkeloi, ja taivaan teltta kiirii korkeuteen.
L´Estate
Kesä
Allegro non molto ”Sotto dura Staggion dal Sole accesa Langue l’ huom, langue ’l gregge, ed arde il Pino; Scioglie il Cucco la Voce, e tosto intesa Canta la Tortorella e ’l gardelino. Zeffiro dolce Spira, mà contesa Muove Borea improviso al Suo vicino; E piange il Pastorel, perche sospesa Teme fiera borasca, e ’l suo destino;” Adagio - Presto - Adagio ”Toglie alle membra lasse il Suo riposo Il timore de’ Lampi, e tuoni fieri E de mosche, e mossoni il Stuol furioso!” Presto ”Ah che pur troppo i Suo timor Son veri Tuona e fulmina il Ciel e grandioso Tronca il capo alle Spiche e a’ grani alteri.”
Voi hellekesä luonnon nujertaa ja polttaa metsän, karjan, ihmisparat. Vain linnut auringossa ahertavat. Shh! Käki kukkuu, kyyhky kujertaa ja tikliperheen vesaa laulattaa. Yht’äkkiä tuo tuuli enteet pahat: puhurit linnunlaulun vaientavat. Nyt kohtaloaan paimen vaikertaa.
Hän katsoo pilvenlonkaan lähestyvään, ja paarmat, herhiläiset säestää, kun vasamillaan kyntää maata syvään
Ukkonen! Taivaan palkeet repeää! Lyö raekuuro viljaan, vehnänjyvään, niin ettei korren kortta pystyyn jää.
L´Autunno
Syksy
Allegro ”Celebra il Vilanel con balli e Canti Del felice raccolto il bel piacere E del liquor de Bacco accesi tanti Finiscono col Sonno il lor godere” Adagio molto ”Fà ch’ ogn’ uno tralasci e balli e canti L’ aria che temperata dà piacere, E la Staggion ch’ invita tanti e tanti D’ un dolcissimo Sonno al bel godere.” Allegro ”I cacciator alla nov’ alba à caccia Con corni, Schioppi, e canni escono fuore Fugge la belua, e Seguono la traccia; Già Sbigottita, e lassa al gran rumore De’ Schioppi e canni, ferita minaccia Languida di fuggir, mà oppressa muore.”
Syys sadon antaa. Sitä juhlistaa, kun väki tanssimaan käy viulun tahtiin. Pian juhlijoista petiin kellahtaa ne, jotka liikaa luotti maltaan mahtiin. Yö viilenee ja kylä levon saa. Myös Pellon Pekon loiut sammuu sahtiin. Se monet unten maille johdattaa, vie toiset aamutuimaan riistajahtiin: soi torvet! halli haukkuu! aseet raikaa! Pian saakoon otus haavojansa nuolla! Ei koirat saaliille suo lepoaikaa, ja peto, rehkittyään, uupuu suolla. Kun kintereillään ruudin räiske kaikaa, se tietää jo: on tullut aika kuolla.
L´Inverno
Talvi
Allegro non molto ”Aggiacciato tremar trà neri algenti Al Severo Spirar d’ orrido Vento, Correr battendo i piedi ogni momento; E pel Soverchio gel batter i denti;” Largo ”Passar al foco i di quieti e contenti Mentre la pioggia fuor bagna ben cento” Allegro ”Caminar Sopra ’l giaccio, e à passo lento Per timor di cader gersene intenti; Gir forte Sdruzziolar, cader à terra Di nuove ir Sopra ’l giaccio e correr forte Sin ch’ il giaccio si rompe, e si disserra; Sentir uscir dalle ferrate porte Sirocco Borea, e tutti i Venti in guerra Quest’ é ’l verno, mà tal, che gioja apporte.”
Taas meitä piiskaa tyly Pohjainen. Sen viima tunkee luihin, ytimiin. Ja vaikka lämpimikseen hypittiin, pian tupaan juostiin hampaat kalisten.
Hohkaava uuni, hehku kekäleiden on paras lääke päiviin sateisiin.
Nyt lumi peittää tienoot nietoksiin. Tie järven yli on taas iljanteinen, ja vaikka varot joka askelmalla – päistikkaa juostessasi yli jään – se murtuu kilpaa jalkojesi alla. Myös ylhä taivas ryhtyy ärjymään, kun rautaporttejansa reuhtomalla käy myrskytuulet taistoon keskenään.
Sonettien vapaa suomennos Vesa Tapio Valo
LUDWIG VAN BEETHOVEN: SINFONIA NRO 6 Historiallista konserttia Wienissä
Ohjelmallinen idea ei ollut Beethovenin oma eikä millään tavoin uusi. Nykyään unohduksiin jäänyt saksalaissäveltäjä Justin Heinrich Knecht mainosti 1784 uusinta sinfonista luomustaan Le port- rait musical de la nature (Musiikillinen luonnonkuvaus). Teos sisälsi maalais- maiseman kuvauksen, myrskykohtauk- sen ja kiitoksen Luojalle rytinän lakattua. Pari kolme tahtia tätä sävellystä riittää selittämään, miksi Knecht on unohdettu ja miksi Beethoven onnistui saman aihe- piirin käsittelijänä perusteellisesti mullis- tamaan musiikillista maailmankuvaa. Musiikin kuvaileva ote tai luonnonai- heet olivat tuttuja jo barokin aikana. Tunnettuja esimerkkejä tästä ovat tietysti Vivaldin Vuodenajat tai Händelin Messias-oratorion Pastoraalisinfonia . Vastaavia ideoita on myös Haydnin oratorioissa Luominen ja Vuodenajat , jotka olivat jo lähellä Beethovenin aikaa. Pastoraalisinfoniassa Beethovenin uutuuksia olivat ”ylimääräinen” viides osa, hitaan osan linnunlaulu ja scherzon kyläorkesteri. Hän myös huomautti, että ”kuka tahansa, joka vähänkään tuntee maalaiselämää, voi ilman pitkiä selos- tuksia päästä selville säveltäjän tarkoi- tuksista”. Beethoven kuvataan usein äkeäksi erakoksi syventymässä luonnoksiinsa kynttilänvalossa, sekavan ja pölyisen nuottipinon keskellä. Hänen tiedetään kuitenkin rakastaneen ulkoilmaelämää ja pitkiä, rauhallisia kävelyitä Wieniä ympäröineissä metsissä taskussaan nuottipaperilehtiö, johon hän saattoi tal- lettaa uusimpia ideoitaan. Beethovenin rakastamat luonnonäänet ja maalaismai- semat ovat kaikki läsnä Pastoraalisinfo- niassa .
22.12.1808 voisi kutsua musiikilliseksi teräsmieskilpailuksi. Ohjelmisto oli nykynäkökulmasta katsoen giganttinen: Ludwig van Beethoven johti kyseisenä iltana kantaesityksinä viidennen ja kuudennen sinfoniansa, soitti neljän- nen pianokonserttonsa, johti Glorian ja Sanctuksen C-duuri-messusta sekä konserttiaarian Ah! Perifdo , improvisoi pianolla ja esitti loppuhuipennuksena nopeasti kokoon kyhäämänsä Fan- tasian kuorolle, pianolle ja orkesterille . Mikäli yleisö olisi saanut nauttia nykyi- senkaltaisista hienoista käsiohjelmase- lostuksista, olisi Beethovenin kommentti kuudennen sinfonian osalta voinut olla tällainen: Pastoraalisinfonia. Tunnelma- kuvaus, ei niinkään maisemamaalaus. 1. osa: Iloisten tuntemusten herääminen maaseudulle saavuttaessa. 2. osa: Koh- taus purolla. 3. osa: Maalaisihmisten lys- tikäs yhdessäolo. 4. osa: Ukkosmyrsky. 5.osa: Paimenlaulu; iloiset ja kiitolliset tunteet myrskyn jälkeen. Vaikka Beethoven ei ollut kaksinen kynämies – oikeinkirjoitus ja pilkkusään- nöt horjuivat – hän yleensä tarkoitti, mitä kirjoitti. Siksi Beethovenin sanat on syytä ottaa todesta ja uskoa hänellä olleen hyvät perusteet partituuriin liittä- milleen kuvauksille ja erityisesti ilmauk- selle ”tunnelmakuvaus, ei niinkään maisemamaalaus”. Todennäköisesti hän halusi ennakoida sinfoniasta nousevaa polemiikkia; vuonna 1808 sinfonioilla ei ollut tapana kuvata postikorttimaisemia tai rajuilmoja.
Idyllinen ensiosa hämmästyttää hiljai- sella nyansoinnillaan. Beethoven ei korota ääntään juurikaan forten ylitse, fortissimo on jo harvinaisuus. Erikoi- suuksia ovat myös perusmotiivin runsas toisto muuntumattomana ja harmonisen rytmin tavaton hitaus; molempia har- rastetaan suorastaan minimalistisissa mittasuhteissa. Kohtaus purolla on kirvoittanut alan auktoriteeteilta sellaisiakin komment- teja, kuten ”laiska”. Laiskuus on tässä musiikissa ehdottomasti tarkoituksel- lista: sonaattimuodon rajoja koetteleva suosikkitaitteiden kertailu ja viivyttelevä yksityiskohdilla herkuttelu luovat rau- hallista purotunnelmaa. Veden solinan kuvailu aaltoilevalla säestyskuviolla ja osan lopun pakolliset lintuäänet – sata- kieli, viiriäinen ja käki – ovat osa Beet- hovenin musiikillista kuvastoa. Tanssillisen kolmannen osan trio sisäl- tää kuuluisan kyläorkesterikohtauksen maalaistanhuineen. Riemu katkeaa kuitenkin lähestyvään myrskyyn, jossa pasuunat astuvat ensi kertaa esiin kaat- osateen kuvaajana ja patarummut esiin- tyvät ukkosenjyrinänä. Huippudramaatti- nen myrskykohtaus ei kuitenkaan ole se usein mainittu ylimääräinen viides osa, vaan johdanto finaaliin, jonka alussa tummat pilvet alkavat väistyä lyyristen puhallinmelodioiden myötä; klarinetin ja käyrätorven jodlaavat kuviot saavat kuulijan uskomaan F-duurin olevan maailman ihanin sävellaji. Efekti muis- tuttaa Beethovenin viidennen sinfonian finaalin suurenmoista triumfia, joskin keinot ja perustunnelma tuskin voisivat poiketa enemmän toisistaan. Pekka Miettinen
JAN SÖDERBLOM Jan Söderblom (s. 1970) on paitsi kapel- limestari myös utelias viulisti. Taiteilijoi- den esittelytekstejä, kuten tätä, Söder- blom usein vierastaa. Tyytykäämme siis toteamaan, että hän on mies paikallaan – tämä seikka ei meriittejä listaamalla muuksi muutu. Illan ohjelmasta hän toteaa: ”Vivaldin ja Beethovenin lähtö- kohdat ovat yllättävän samankaltaiset, ja kumpikin teos tuntuu omakohtaiselta. Ne ovat laajoja musiikillisia freskoja, jotka muistuttavat ihmisen pienuudesta luonnonvoimien edessä. En voi kuin ihmetellä, miten nämä kaksi herraa ovat onnistuneet tuottamaan niin tunnistet- tavia kuvia ja hekumallisia kiitollisuu- den tuntemuksia – vain raapustamalla musteplänttejä paperille! Kun Vivaldin huumori on usein jopa disneymäistä, Beethoven pysyttelee romantiikan ajan ylevässä hengessä. Intohimoisena vuo- denaikojen ja luonnon ystävänä näiden esittäminen on fantastista, jopa lapselli- sen inspoiroivaa. Vuodenkierto saa elää meissä kaikissa edelleen!” Jaani Länsiö
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuo- rille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman par- haista konserttisaleista mm. The Guar- dian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiik- kiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Ams- terdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikverei- nissa ja Buenos Airesin Teatro Coló- nissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Ete- lä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Ame- rikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeen- linnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Erkki Louko, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari)
Sofia Greus Emil Peltola
Otto Kenetti Pertti Kuusi Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Tommi Wesslund va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Sebastian Silén va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker