MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
Global material expertise combined with local market knowledge to ensure your success. Two Experts – One Goal
• Advanced plastic compounds. • Technical support and material know-how. • Strong local presence in the Nordic market.
PP | ABS | ASA | SAN | PC | PC/ABS | PC/ASA | PA6 | PA66 | PBT | PMMA | POM C
www.polykemi.se | www.algolchemicals.com
PÄÄKIRJOITUS
Kuinka ohitan suojaveräjän turvakytkimet oikeaoppisesti?
Muoviteollisuus elää jatkuvassa muutoksessa. Automaatio kehittyy, tekoäly kolkuttelee ovel- la ja tehokkuusvaatimukset kasvavat kilpailuky- vyn ylläpitämiseksi. Laadukasta tuotantoa teh- dään laadukkailla koneilla, laitteilla ja henkilös- töllä. Kaiken tämän keskiössä on kuitenkin edelleen se tärkein tekijä: ihminen. Ruisku- valutyöntekijät ovat tehtaiden arjen san- kareita, joiden osaamisen varassa tuo- tanto pyörii. Samalla he tekevät työtä, jossa työturvallisuus on vahvasti läs- nä. Siksi meidän on kysyttävä itsel- tämme: olemmeko tehneet kaikkem- me sen eteen, että jokainen työnteki- jä palaa vuoronsa jälkeen kotiin yhtenä kappaleena? Ruiskuvalutyöntekijän arki ei sovi heik- kohermoisille. Kun muotti vaihtuu ja konet- ta säädetään, operoidaan satojen asteiden lämpötilojen kanssa sekä sellaisten sulku- voimien ja painojen välissä, jolloin tapa- turman sattuessa voi pahimmillaan käy- dä kuin paahtoleivälle leipägrillissä. Tässä ympäristössä yksikin ohitettu turvarajakyt- kin tai “kyllä minä äkkiä tämän tästä” -ajat- telu voi muuttaa työpäivän sekunnin mur- to-osassa toimintaleffaksi, jossa ei ole onnel- lista loppua. Vaarat eivät myöskään rajoitu vain muottivä- liin. Paineen alaisena karanneella sulalla muo- villa on ikävä tapa käyttäytyä kuin suihkulähde puistossa. Jos suuttimesta karannut sula tai tuk- keutunut kuumasuutin päättää yskäistä itsensä tyhjäksi, ilman suojalasien käyttöä saattaa näkö- kyky hämärtyä loppuelämäksi. Entäpä ne rutiinihommat, kuten kiipeäminen koneen päälle lisäämään väriainetta tai ruok- kimaan suppiloa? Kun lattialle tai huoltotasoil- le pääsee leviämään jostain syystä granulaattia, muuttuu koneen päällinen välittömästi maail- man vaarallisimmaksi kuulalaakeriradaksi. Ilman kunnollisia suojakaiteita, työtasoja tai turvavaljaita siellä heiluminen muistut-
taa enemmän extreme-urheilua kuin vastuullista teol- lisuustyötä. Ja harva meistä on urallaan nähnyt asen- tajaa, joka olisi oppinut lentämään. Myös melu, esimer- kiksi rouhimen vieressä ilman kuulosuojausta, aiheut- taa ajan myötä takuuvarmasti kuulonaleneman mikä saattaa harmittaa sitten jossain vaiheessa elämää. Eikä tähänkään auta perinteiset musiikin kuun- teluun tarkoitetut vastamelukuulokkeet, vaikka niin moni näin kuvittelee, vaan kunnon kuu- lonsuojaus on se oikea tapa estää meluvam- mojen syntymistä. Työsuojelu mielletäänkin toisinaan valitet- tavan usein pelkäksi ilonpilaajien pykälävii- laukseksi tai työntekoa hidastavaksi byrokra- tiaksi. Todellisuudessa tinkimätön turvallisuus on suora sijoitus työhyvinvointiin. Aitoa hyvin- vointia ei nimittäin rakenneta pelkillä hikisillä vir- kistyspäivillä tai kahvihuoneen ilmaisilla hedelmil- lä, jos tehdaslattialla joutuu pelkäämään sormien- sa puolesta. Kun suojalaitteet toimivat, prosessit ovat selkeät ja ergonomia kunnossa, työntekijöiden aivoka- pasiteetti vapautuu riskinotosta itse työhön. Se vähentää työntekijöiden stressiä kummasti ja luo motivoituneisuutta työelämään. Ennen kaikkea panostus laadukkaisiin varusteisiin on työnan- tajalta vahva viesti: sinun terveydelläsi on meille merkitystä . Tämä viesti synnyttää sitoutumis- ta ja ammatillista ylpeyttä.
Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään osaajaa tapaturman tai työhön kypsymi- sen vuoksi. Kun pidämme huolen siitä, että perusasiat työsuojelussa ja työhyvinvoinnis- sa ovat kunnossa, luomme teollisuudenalan, joka houkuttelee tekijöitä myös tulevaisuu- dessa. Turvallisuuden on oltava arvo, jos- ta ei tingitä missään olosuhteissa. Vas- ta kun tehdas on turvallinen, siellä voi myös viihtyä.
Jarkko Heino Muoviyhdistyksen hallituksen jäsen
4–5/2026 MUOVIPLAST 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43 Päätoimittaja Mirja Juslin puh. 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
26 Sinituote
Ulkoasu ja taitto Teroprint Oy, Lahti Suvi Ekholm
Sopenkorvenkatu 23, Lahti aineisto.lahti@teroprint.fi
24 Oulun yliopisto
6 Wiitta 3D
Kuva: Niina Leskinen
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
3 Pääkirjoitus 5 Kolumni: Koljonen 6 Wiitta tuo suurkokoluokan 3D-tulostuksen Suomeen 8 JSWise tuo ruiskuvalun teknisen osaamisen ja modernit ratkaisut lähelle asiakasta 10 Työvaatteesta uudeksi materiaaliksi -Image Wear rakentaa Kierre-mallilla kotimaista kiertotaloutta 12 Muovisia ihmisiä 13 Polymetristi 14 SYKE, Muovin kiertävä tulevaisuus 16 Tiimin johtaminen kuin ruiskuvalua? 18 Mikromuovi pesii klikkiotsikoissa 20 3D 22 Tieteestä & Tekniikasta 24 Biopohjaiset epoksi- ja polyesterihartsit tarjoavat korkean suorituskyvyn ja kierrätettävyyden 26 Juuri valmistunut Sinituotteen tehdashallin laajennus varmistaa kasvun mahdollisuuden 30 Kohti laadukkaampaa kierrätysmuovia – mekaaninen kierrätys avaa uusia mahdollisuuksia
32 Hyvinvointi ei ole ainoastaan hyvää oloa 33 Messu- ja tapahtumakalenteri 34 Hae Muoviyhdistyksen Stipendiä! 35 Kolumni: Kärhä 36 Kompo 38 KeHuTe yhdistää kiertotalouden ja teollisuuden huoltovarmuuden 40 Messut ovat päättäjille yhä tärkeämpi tiedonlähde 41 Topi-Matti Viitanen Parlokin toimitusjohtajaksi 41 KRT Jousi Oy on ostanut Lohjan Muovityöt Oy:n liiketoiminnan 42 NPC 43 Suvi Blomback nimitetty LICO Oy:n vt. toimitusjohtajaksi 43 Golfia ja verkostoitumista Nurmijärvellä 44 Mo's 45 Uuden jäsenen haastattelu 45 Nimityksiä 45 Uudet jäsenet 46 SPIRIT
Painos 1600 kpl
Painopaikka Teroprint Oy, Mikkeli
Lehdestä ilmestyy vuodessa kuusi numeroa
Tilaushinta kotimaahan 130 € / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 € / vuosi.
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
4 MUOVIPLAST 4–5/2026
KOLJONEN
Miksi talouden kasvu ei vielä näy muoviteollisuuden tilauskirjoissa? S uomen taloudesta on tänä kesänä kuultu pitkästä aikaa rohkaisevia uutisia. BKT on kääntynyt kas- vuun, vienti ja investoinnit ovat vahvistuneet ja yksi- tyinen kulutuskin näyttää piristymisen merkkejä.
Toimintaympäristön riskeistä muistuttavat myös Reinin poik- keuksellisen matalat vedenkorkeudet. Ne ovat vaikeuttaneet naftan ja nestekaasun kuljetuksia Saksan petrokemian laitok- sille sekä rajoittaneet tuotantolaitosten jäähdytystä. Häiriöt voi- vat heijastua eurooppalaisiin arvoketjuihin muun muassa buta- dieenin ja muiden krakkaustuotteiden saatavuutena, toimitus- aikoina ja hintavaihteluna. Tilanne osoittaa konkreettisesti, kuinka ilmasto- ja sääolosuh- teet ovat muuttumassa muoviteollisuuden raaka-aine-, tuotan- to- ja logistiikkariskiksi. Suomelle olennaista ei ole vain Saksan tuotannon määrä, vaan Reinin varren laitosten keskeinen ase- ma koko Euroopan petrokemian arvoketjussa. Yritysten kannat- taa siksi tunnistaa kriittisten materiaalien tuotantopaikat. Toi- mitusketjujen tunteminen ja monipuolistaminen ovat yhä sel- vemmin osa kilpailukykyä. Epävarmassa ympäristössä tarvitaan myös vakautta. Muovite- ollisuuden työehtosopimusten jatkuminen kolmannelle vuodel- le on tästä hyvä ja myönteinen esimerkki. Ratkaisu tuo yrityk- sille työrauhaa ja kustannusten ennakoitavuutta sekä työnteki- jöille varmuutta palkkakehityksestä. Samalla se kertoo neuvot- teluosapuolten välisestä luottamuksesta ja antaa tilaa alan kil- pailukykyä, paikallista sopimista sekä veto- ja pitovoimaa edis- tävälle yhteiselle kehittämistyölle. Muovialan nykytilanne ei ole merkki siitä, etteikö elpyminen olisi tulossa. Pikemminkin kyse on siitä, että talouden käänne ei ole vielä muuttunut tilauskannoiksi kaikilla. Kentältä kuuluu jo aiempaa myönteisempää viestiä loppuvuodelle. Se on tärkeä signaali. Meillä on kapasiteettia ja osaamista vastata kysyntään nopeasti, kun asiakkaiden varovaisuus hellittää. Muoviteollisuuden tehtävä on nyt pitää katse eteenpäin, mutta jalat maassa. Tarvitsemme investointien käynnistymistä, raken- tamisen elpymistä, kotimarkkinan vahvistumista ja vientikil- pailukyvyn parantamista. Samalla tarvitsemme ennakoitavaa työmarkkinaympäristöä, vahvempia toimitusketjuja ja kykyä varautua myös säästä, ilmastosta ja geopolitiikasta johtuviin häi- riöihin. Kun Suomen kasvu leviää yhä laajemmin arvoketjuihin, myös muovi saa siitä osansa. Käänne ei ehkä ole vielä kaikilla tilaus- kirjoissa, mutta sen mahdollisuus on jo näkyvissä. Vakaa työ- markkinaratkaisu antaa alalle hyvän perustan tarttua kasvuun heti, kun kysyntä vahvistuu.
Silti muovituotteiden valmistuksen lähitulevaisuuden suhdan- nenäkymä oli vielä heinäkuun lopulla vaikea. EK:n suhdannetie- dusteluun perustuvan analyysini mukaan alan tilauskannat ovat selvästi normaalia alempana, tuotannon odotetaan supistuvan lähikuukausina ja keskeisin ongelma on riittämätön kysyntä, ei kapasiteetin, materiaalien tai työvoiman puute. Tämä ristiriita on ymmärrettävä, kun katsomme, mistä Suo- men tämänhetkinen kasvu syntyy. Kasvua ovat tukeneet muun muassa puolustusinvestoinnit, datakeskukset, vihreän siirty- män hankkeet, vienti ja osin yksityisen kulutuksen varovainen elpyminen. Suomen Pankki arvioi, että talouden elpymistä tuke- vat viennin ja investointien kasvu sekä kulutuksen asteittainen piristyminen, mutta samalla Lähi-idän konfliktista johtuva ener- giakriisi ja epävarmuus varjostavat kehitystä. Muoviteollisuus ei välttämättä saa näistä kasvutekijöistä vetoapua ensimmäisenä, toki poikkeuksiakin on kuten datakes- kusinvestoinnit, jotka lisäävät muoviputkien kysyntää. Olemme monessa arvoketjussa välituoteteollisuutta. Kysyntä näkyy meil- le vasta, kun asiakkaiden tilaukset muuttuvat suunnitelmista tuotannoksi, tuotannosta hankinnoiksi ja hankinnoista materi- aalivirroiksi. Jos investointi koskee puolustusta, telakkaa, data- keskusta tai energiaa, ensimmäiset hyödyt voivat näkyä metal- lissa, konepajoissa, sähköteknisessä teollisuudessa ja raken- tamisen alkuvaiheissa. Muovi tulee mukaan monessa kohtaa, mutta usein viiveellä. Metalliteollisuuden hyvät luvut kertovat tästä hyvin. Tilas- tokeskuksen mukaan teollisuuden uusien tilausten arvo kas- voi kesäkuussa 2026 vuodentakaisesta 16,6 prosenttia, ja eni- ten kasvua oli metalliteollisuudessa, jossa tilausten arvo nousi 24,2 prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauksia ovat vahvistaneet myös suuret yksittäiset tilaukset, kuten laivatila- ukset, sekä vahvat tilauskannat telakoilla ja puolustussektoril- la. Tämä on suomalaiselle teollisuudelle erinomainen asia, mut- ta se ei vielä automaattisesti tarkoita tasaista kysyntävirtaa kai- kille muovituotteiden valmistajille. Myös Hormuzinsalmen kriisi ja öljyn hinnan nousu ovat lisän- neet energiaan, logistiikkaan ja raaka-aineisiin liittyvää epävar- muutta. Valtiovarainministeriö arvioi keväällä, että Lähi-idän kriisi ja energian hinnan nousu viivästyttävät talouden toipu- mista, heikentävät ostovoimaa ja hidastavat sekä vientiä että yksityistä kulutusta. Muovituotteiden kysyntä ei välttämät- tä hyydy vain hinnan vuoksi, mutta epävarmuus saa asiakkaat lykkäämään tilauksia, pitämään varastoja pieninä ja ostamaan vain välttämättömän.
Pidetään suunnasta kiinni!
Marko Koljonen toimitusjohtaja, Muoviteollisuus ry
4–5/2026 MUOVIPLAST 5
Wiitta tuo suurkokoluokan 3D-tulostuksen Suomeen – muoviosaamista uudella tavalla Perinteinen ruiskuvaluteknologia saa rinnalleen uuden valmistusmenetelmän, kun Wiitta Oy laajentaa toimintaansa muovien suuren mittakaavan 3D-tulostukseen.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuva: Wiitta Oy
Heinolalainen sopimusvalmistaja näkee LFAM-teknologiassa (Large Format Additive Manufacturing) mahdollisuuden valmis- taa suuria muovikappaleita nopeasti ja ilman perinteisen muotin vaatimaa investointia. Tavoitteena on rakentaa uudesta tekno- logiasta merkittävä osa yrityksen tulevaisuuden liiketoimintaa. Muovituotteiden valmistuksessa ruiskuvalu on edelleen monessa tapauksessa tehokas ja kilpailukykyinen tuotantome- netelmä. Erityisesti suurissa tuotantosarjoissa muotti-investoin- ti maksaa itsensä takaisin nopeasti. Kun valmistettavia kappa- leita on vähän, tuotteet ovat suuria tai geometria muuttuu usein, tilanne on kuitenkin toinen. Juuri tähän tarpeeseen Wiitta Oy haluaa tuoda markkinoil- le kaupallisesti saataville suurkokoluokan 3D-tulostuksen eli LFAM-teknologian. Wiitta on seurannut 3D-tulostuksen kehitys- tä jo useiden vuosien ajan. Ennen investointipäätöstä perheyri- tys kartoitti markkinoita ja teknologioita sekä tutustui euroop- palaisiin suurkokoluokan 3D-tulostuksen toimijoihin. Kyse ei siis
ole perinteisen valmistuksen korvaamisesta, vaan uuden mene- telmän tuomisesta osaksi olemassa olevaa muoviosaamista.
Suuri koko muuttaa 3D-tulostuksen mahdollisuuksia LFAM:ssa kappale rakennetaan kerros kerrokselta, mutta perin- teisiin kuluttajille tuttuihin 3D-tulostimiin verrattuna mittakaa- va on aivan toinen. Wiitta Oy:n käyttöön tuleva suurempi tulos- tussolu mahdollistaa useiden metrien kokoisten kappaleiden valmistamisen. Wiitta on valinnut teknologiakumppanikseen Yizumin , jonka SpaceA -ratkaisuissa muovi syötetään tulostimeen granulaatti- na eli tavallisena muoviraaka-aineena. Teknologia perustuu ruu- viekstruuderiin ja kuusiakseliseen robottiin. SpaceA:n järjestel- missä granulaatin käyttö mahdollistaa laajan materiaalivalikoi- man ja voi pienentää materiaalikustannuksia verrattuna erityi- siin 3D-tulostusfilamentteihin. Wiitta sai ensimmäisen pienemmän robottitulostusjärjestel- mänsä käyttöön keväällä. Yizumi SpaceA 900-500-S-FP -järjestelmä toimii samalla harjoittelu- ja kehitysalustana ennen suuremman tuotantosolun käyttöönottoa. Kesän loppupuolella käyttöön on tulossa Yizumi SpaceA F3 Gen 2, jonka tulostustilavuus on noin 4 × 3 × 2 metriä ja pur- sotusnopeus enimmillään noin 30 kilogrammaa tunnis- sa. Kyse on siis aidosti teollisen mittakaavan valmistuk- sesta. Wiitalla on lisäksi kaksi Ginger G1 -pellettitulostin- ta, joiden tulostustilavuus on 1000 × 1000 × 1000 mm, sekä pienempiä filamenttitulostimia. Muotti jää pois Yksi LFAM:n kiinnostavimmista eduista on se, että kappa- le voidaan valmistaa suoraan digitaalisen mallin pohjalta ilman perinteistä muottia. Tämä muuttaa erityisesti pro- totyyppien ja pienten sarjojen valmistuksen taloudellista yhtälöä. Suurten ruiskuvalukappaleiden kohdalla muotin valmistaminen voi olla merkittävä investointi, eikä inves- tointi välttämättä ole perusteltu, jos tuotantomäärät jäävät pieniksi tai tuotetta kehitetään jatkuvasti. 3D-tulostukses- sa suunnittelumuutokset voidaan puolestaan viedä tuo- tantoon ilman uuden muotin valmistamista. Wiitan näkökulmasta teknologian keskeisiä etuja ovat- kin muotoilun vapaus, muotti-investoinnin poistuminen, materiaalin tehokas käyttö ja lyhyemmät toimitusajat . Lisäksi valmistusmenetelmä sopii tilanteisiin, joissa kap- paleen koko tekee perinteisistä valmistusmenetelmistä hankalia tai kalliita.
Prototyypeistä tuotantoon LFAM ei tarkoita Wiitalle vain prototyyppien valmistusta.
Wiitta Oy:n Waltteri Viittanen havainnollistaa suuren mittakaavan tulostimen kokoluokkaa tulostimen sisältä.
6 MUOVIPLAST 4–5/2026
Teknologiaa voidaan hyödyntää myös pienissä tuotantosarjoissa ja asiakasräätälöidyissä tuotteissa. Mahdollisia sovelluskohteita ovat esimerkiksi teollisuuden komponentit, tuotannon apuväli- neet, prototyypit, pienet sarjat sekä erilaiset suuret rakenteelli- set osat. Myös huonekalu- ja designteollisuudessa suurkokoinen 3D-tulostus avaa kiinnostavia mahdollisuuksia. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että sovelluskenttä voi olla hyvin laaja. LFAM-teknologiaa hyödynnetään muun muassa meriteollisuudessa suurten rakenteiden ja veneiden valmistuk- seen. Esimerkiksi CEAD on kehittänyt robottipohjaisia suurko- kotulostusratkaisuja veneiden runkojen valmistukseen: voidaan valmistaa jopa 12 metriä pitkiä ja neljä metriä leveitä runkoja. Myös autoteollisuudessa suurkokoinen tulostus tarjoaa mah- dollisuuden valmistaa nopeasti prototyyppejä ja erilaisia toimin- nallisia komponentteja. Materiaalivalmistaja AKRO-PLASTIC on puolestaan tuonut esiin LFAM:n mahdollisuuksia esimerkik- si auton keskikonsolin kantavan rakenteen kaltaisissa sovel- luksissa. Designpuolella suurkokotulostus on mahdollistanut aivan uudenlaisia muotoja ja tuotteita. Espanjalainen Nagami on käyt- tänyt suurkokotulostusta esimerkiksi huonekaluissa ja arkkiteh- tonisissa ratkaisuissa sekä hyödyntänyt kierrätettyjä ja kierrä- tettäviä materiaaleja. Teollinen 3D-tulostus tarvitsee muoviosaamista Jo vuonna 1972 perustetun Wiitan vahvuutena on se, että yritys ei lähde rakentamaan 3D-tulostusliiketoimintaa tyhjästä. Taus- talla on pitkä kokemus muovien prosessoinnista, materiaalien käyttäytymisestä ja teollisten asiakkaiden tarpeista. Tämä on tärkeää myös LFAM-teknologiassa. Suuren kappaleen tulosta- minen ei ole vain kysymys siitä, että digitaalinen malli siirre- tään tulostimelle. Materiaalin, tulostusparametrien, lämpötilo- jen, kerrosrakenteen, robotin liikeratojen ja kappaleen suunnit- telun on toimittava yhdessä. Sama näkyy laajemmin robottipohjaisen 3D-tulostuksen kehityksessä. Savonian ammattikorkeakoulun mukaan robot- ti ja tulostuspää ovat vasta osa kokonaisuutta: ohjelmisto, siivu- tus, liikeratojen suunnittelu ja prosessin seuranta ovat keskeisiä tekijöitä tehokkaan teollisen tuotannon rakentamisessa. Wiital- le uuden teknologian käyttöönotto tarkoittaakin samalla oman osaamisen rakentamista. Ensimmäinen vaihe on saada laitteis- to vakaasti tuotantokäyttöön, oppia prosessi ja toteuttaa ensim- mäiset asiakasprojektit. Materiaali ratkaisee myös vastuullisuuden Lisäävän valmistuksen yksi kiinnostavimmista näkökulmista on materiaalin käyttö. Kappale valmistetaan ilman materiaali- hukkaa, eikä tuotantoon tarvita erillistä muottia. Materiaalihu- kan vähentämisen lisäksi suurkokotulostuksessa voidaan hyö- dyntää kestomuoveja, jotka voidaan murskata ja käyttää uudel- leen. Myös kierrätettyjen materiaalien hyödyntäminen on mah- dollista. Kansainvälisissä sovelluksissa kierrätettyjen materiaalien käyttö on jo osa LFAM:n kehitystä. Esimerkiksi meriteollisuu- dessa suurkokotulostuksen etuna on nähty mahdollisuus vähen- tää materiaalihukkaa sekä murskata epäonnistuneita tai käy- töstä poistuneita tulosteita uuden materiaalin raaka-aineeksi. Wiitta haluaa tarkastella vastuullisuutta käytännönläheisesti. Materiaalivalinta, tuotteen käyttötarkoitus ja koko elinkaari rat- kaisevat, milloin 3D-tulostus on kokonaisuuden kannalta järke- vämpi vaihtoehto kuin perinteinen valmistus.
Markkina rakentuu käyttökohteiden kautta Vaikka suurkokoinen 3D-tulostus on kansainvälisesti nopeas- ti kehittyvä teknologia, Suomessa markkina on vielä nuori. Wii- tan tavoitteena ei ole lukita toimintaansa heti yhteen toimialaan, vaan etsiä yhdessä asiakkaiden kanssa sovelluksia, joissa tek- nologia tuo todellista lisäarvoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kappaletta, jonka valmistami- nen muotilla olisi liian kallista. Tai rakennetta, jonka toimitus- aika halutaan lyhentää kuukausista viikkoihin. Tai tuotetta, jota halutaan muuttaa asiakkaan tarpeiden mukaan ilman uuden työkalun valmistamista. Myös toimitusketjujen näkökulmasta paikallinen valmistus voi olla kiinnostavaa. Suuria kappaleita ei välttämättä tarvit- se valmistaa kaukana ja kuljettaa pitkiä matkoja, vaan ne voi- daan valmistaa lähempänä käyttökohdetta. Kansainvälisissä LFAM-sovelluksissa juuri paikallinen ja tarpeeseen perustuva valmistus on nostettu yhdeksi teknologian hyödyistä. Ensimmäiset askeleet ovat ratkaisevia Wiitan seuraava vuosi on uuden teknologian kannalta tärkeä. Ensimmäisenä tavoitteena on saada suurempi tulostussolu tuo- tantokäyttöön ja rakentaa sen ympärille oma osaaminen. Sen jälkeen painopiste siirtyy asiakasprojekteihin ja kaupallisten käyttötapausten löytämiseen. Tavoitteena on myös suunnata katse Suomen ulkopuolelle. Eri- tyisesti Ruotsi ja Baltian maat nähdään kiinnostavina lähimark- kinoina. Lopullinen kysymys on yksinkertainen: missä LFAM on aidosti parempi valmistusmenetelmä kuin perinteiset vaih- toehdot? Wiitta lähtee etsimään vastausta tähän käytännön tekemi- sen kautta. Muovialalla uusi teknologia ei ole itseisarvo. Sen arvo syntyy silloin, kun se ratkaisee asiakkaan ongelman – nopeammin, joustavammin tai kustannustehokkaammin kuin nykyinen tapa. Wiitan investointi suurkokoluokan 3D-tulostukseen onkin samalla askel kohti uudenlaista teollista muovivalmistusta. Ruiskuvalu säilyy yrityksen ytimessä, mutta sen rinnalle tulee menetelmä, jossa muotti voidaan joissakin tapauksissa jättää kokonaan pois ja jossa suuretkin muovikappaleet voidaan rakentaa suoraan digitaalisen suunnitelman pohjalta.
Wiitta Oy ja LFAM
■ Yritys: Wiitta Oy, Heinola ■ Toimiala: muovituotteiden sopimusvalmistus ja ruiskuvalu ■ Uusi teknologia: suurkokoluokan 3D-tulostus eli LFAM (Large Format Additive Manufacturing) ■ Laitetoimittaja: Yizumi / SpaceA, robottipohjainen, granulaattia hyödyntävä 3D-tulostus ■ Suurempi tulostussolu: Yizumi SpaceA F3 Gen 2, tulostustilavuus: noin 4 × 3 × 2 metriä, pursotusnopeus: enimmillään noin 30 kg/h ■ Mahdollisia käyttökohteita: prototyypit, pienet sarjat, teolliset komponentit, suuret rakenteet, design- ja kalusteratkaisut sekä erikoissovellukset
4–5/2026 MUOVIPLAST 7
JSWise tuo ruiskuvalun teknisen osaamisen ja modernit ratkaisut lähelle asiakasta
Vuonna 2026 toimintansa aloittaneen JSWise Oy:n taustalla on pitkä kokemus ruiskuvalusta, automaatiosta ja muoviteollisuuden tuotantotekniikasta. Yrityksen keskeinen kone-edustus on japanilaisen JSW:n täyssähköinen ruiskuvalutekniikka. Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: JSWise M uoviteollisuuden koneinvestoinnissa yksittäi- sen koneen suorituskyky on vain yksi osa koko- naisuutta. Tuotannon tehokkuuteen vaikuttavat koneen lisäksi muotti, materiaali, lämpötilanhal- linta, materiaalinkäsittely, kappaleenpoisto, automaatio ja koko prosessin ohjattavuus. Tähän kokonaisuuteen keskittyy Lahdessa toimiva JSWise Oy. Yrityksen toiminta käynnistyi maaliskuussa 2026 Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä PlastExpo Nordic -messuilla. Yritys on uusi, mutta sen henkilöstön osaaminen perustuu pit- kään kokemukseen muoviteollisuuden koneista, ruiskuvalusta ja automaatiosta. JSWisen yrittäjiä ovat Ari Liimatainen , Jorma Koivusilta ja Sami Leppävuori . Liimatainen toimii toimitusjohtajana, Koivu- silta vastaa erityisesti sähköisten ruiskuvalukoneiden ja robotii- kan myynnistä ja Leppävuori koneiden ja oheislaitteiden käyt- töönotoista, huolloista ja varaosamyynnistä. Aleksi Leppävuoren vastuulla ovat EWIKONin kuumakanavajärjestelmät. Kokemusta koneen lisäksi myös tuotantoprosessista JSWisen toiminnassa korostuu käytännön prosessiosaaminen. Investoinnin yhteydessä on ratkaistava esimerkiksi, miten kone soveltuu nykyiseen muottiin, materiaaliin ja tuotantoon, mil- laista automaatiota tarvitaan ja miten uusi kokonaisuus ote- taan käyttöön. Koneen todellinen suorituskyky mitataan vas- ta tuotannossa. Käyttöönotto, prosessin säätö ja mahdollisten ongelmien ratkaiseminen ovat siksi olennainen osa investoin- tia. Yksi yrityksen asiantuntijoista on Sami Leppävuori, jolla on pitkä tausta valmistavasta muoviteollisuudesta, ruiskuvalusta ja automaatiosta, eli juuri käytännön prosessiosaamisesta. JSW:n sähköinen ruiskuvalutekniikka JSW eli The Japan Steel Works Ltd on vuonna 1907 perustettu japanilainen teollisuusyritys. Sen ruiskuvalukoneet valmiste- taan Hiroshiman tehtailla. Konevalikoima ulottuu 30 tonnin sul- kuvoimasta aina 4000 tonniin saakka. JSW valmisti ensimmäi- sen täyssähköisen ruiskuvalukoneensa vuonna 1987, ja servo- moottoreiden kehittämisestä omiin ruiskuvalukoneisiinsa yhti- öllä on yli 30 vuoden kokemus. JSW valmistaa noin 2500 ruisku-
valukonetta vuodessa ja on toimittanut vuodesta 1961 lähtien yli 85 000 konetta. JSW:llä on Euroopan keskus Puolassa, Varsovas- sa, missä pyritään pitämään varastossa sulkutonneiltaan 30-850 tonnin koneita nopeita toimituksia varten. Täyssähköisessä ruiskuvalukoneessa hydraulisen järjestel- män sijaan koneen liikkeet toteutetaan servokäytöillä. Sähköi- nen käyttö mahdollistaa liikkeiden tarkan ohjauksen ja saman- aikaisuuden, mikä vaikuttaa sekä jaksoaikaan että prosessin toistettavuuteen. Energiankulutuksen kannalta sähköisen ja hydraulisen koneen toimintaperiaatteet eroavat toisistaan merkittävästi. JSW:n materiaalin mukaan täyssähköinen kone kuluttaa ener- giaa vain liikkuessaan, ja jarrutuksessa syntyvää liike-energiaa voidaan ottaa talteen. Koneessa ei myöskään tarvita hydrauliöl- jyä eikä hydraulijärjestelmän esilämmitystä. Energiaa säästyy myös ruiskutusyksikön rakenteen kautta. JSW on hyödyntänyt omaa metallintyöstöosaamistaan ja pie- nentänyt materiaalisylinterien ulkohalkaisijaa 28 prosenttia. Yrityksen mukaan tällä voidaan lyhentää muovin lämmittämi- seen tarvittavaa aikaa 12-25 prosenttia ja vähentää lämmityksen energiankulutusta 27-35 prosenttia. Asiakassovelluksissa erot näkyvät jaksoajoissa ja energiankulutuksessa JSWisen toimittamassa aineistossa täyssähköisen ja hydrauli- sen ruiskuvalukoneen energiankulutuksen eroksi esitetään par- haimmillaan 60-80 prosenttia. Jaksoaikojen kerrotaan lyhene- vän keskimäärin 20-30 prosenttia. Lisäksi sähköisen koneen etuina mainitaan tarkkuus, lyhyempi asetusaika, pienempi huol- totarve, kompakti rakenne ja hiljaisempi käynti. Yksittäiset asiakastapaukset antavat luvuille konkreettisen vertailupohjan. Gidetec Oy:n J100ADS-koneella jaksoaika lyhe- ni 14 sekunnista 6,2 sekuntiin. Samalla materiaalimäärä vähe- EWIKONin Suomen edustus siirtyi JSWiselle 1. heinäkuuta 2026. Kuvassa Sergio Monteverde, Head of Sales Europe, EWIKON, Dr. Stefan Eimeke, EWIKONin toimitusjohtaja, Sami Leppävuori, Aleksi Leppävuori ja Arto Heinonen Eko-Formista.
8 MUOVIPLAST 4–5/2026
ni 14 grammasta seitsemään grammaan, koska uuden koneen nopean ja tarkan ruiskutuksen ansiosta kap- paleen seinämävahvuus pystyttiin puolittamaan, ja energiankulutus putosi 8 kilowatista 4 kilowattiin. J180ADS-koneella jaksoaika lyheni 30 sekunnista 20 sekuntiin ja energiankulutus 30 kilowatista 8 kilowattiin. Muovitekniikka V. Riittinen Oy:n tapauksessa JSWi- sen aineistossa jaksoajan kerrotaan puolittuneen ja energiankulutuksen pudonneen yhteen kolmasosaan. Lisäksi kahden koneen tuotanto pystyttiin tekemään yhdellä koneella. Kyse on yksittäisistä tuotantosovelluksista, joten tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkiin ruiskuvalupro- sesseihin. Ne kuitenkin havainnollistavat, miten säh- köisen koneen nopeus, liikkeiden samanaikaisuus, pro- sessin hallinta ja energiatehokkuus näkyvät tuotannon tunnusluvuissa.
Artekno/Realplast Oy:lle käyttökuntoon asennettu JSW:n ruiskuvalukone ja robottisolu.
Kone on osa tuotantosolua Oheislaitteiden merkitys korostuu erityisesti automati-
soidussa tuotannossa. Ruiskuvalukoneen, robotin, materiaalin- käsittelyn ja prosessilaitteiden on toimittava yhdessä. Esimer- kiksi lämpötilanhallinta vaikuttaa prosessin vakauteen, mate- riaalinkäsittely tuotannon jatkuvuuteen ja robotiikka kappalei- den käsittelyn nopeuteen ja toistettavuuteen. Automaatio ei siten ole erillinen lisä koneen ympärille, vaan yksi osa tuotantosolua. Käytännössä sillä voidaan ratkaista esi- merkiksi kappaleiden poimintaa, siirtämistä, pinoamista ja tuo- tannon eri työvaiheiden yhdistämistä. JSWisen tarjonta ulottuu ruiskuvalukoneen ympärille raken- nettavaan tekniikkaan. Yrityksen edustuksiin kuuluvat japani- laisen Star Automationin lineaarirobotit ja automaatioratkai- sut sekä Taharan (JSW) täyssähköiset puhallusmuovausko- neet. Plastisointiin JSWise tarjoaa saksalaisen Groche Techni- kin plastisointiyksiköitä ja varaosia kaikkiin konemerkkeihin, sekä Inmexin täydellisiä ruiskutusyksiköitä. Grelci Marasilta ovat saatavana vastukset ja anturit. Materiaalinkäsittelyn ja annostelun puolella valikoimaan kuu- luvat LIAD Smartin gravimetriset väriannostelijat ja väritunnisti- met sekä japanilaisen Matsuin materiaalinkäsittelylaitteet. Pro- sessin lämpötilanhallintaan JSWise edustaa saksalaisen Sing- len temperointilaitteita. Kokonaisuudessa myös pienemmillä komponenteilla on merkityksensä. Thermonomin valikoimaan kuuluvat kompaktit kuumakanavasäätimet ja Kosmekilta saata- vat ulostyönnön pikakiinnittimet ruiskuvalukoneisiin. EWIKONin edustus siirtyi JSWiselle JSWisen uusin merkittävä edustus on saksalainen EWIKON, jonka kuumakanavajärjestelmien ja säätimien Suomen edus- tus siirtyi yritykselle 1. heinäkuuta 2026. Edustuksen siirtyminen liittyy Arto Heinosen eläköitymiseen. Heinonen on pitkään vastannut EWIKONin toiminnasta Suo- messa ja perehdytti kevään ja kesän aikana Aleksi Leppävuo- ren kuumakanavajärjestelmiin. - Vahva tuki sekä Artolta että EWIKONilta on tehnyt uudes- sa roolissa aloittamisesta juohevaa”, Aleksi Leppävuori kertoo. EWIKONin Euroopan myyntipäällikkö Sergio Monteverde pitää Suomea yhtiölle merkittävänä markkinana. Hänen mukaansa yhteistyö Arto Heinosen kanssa on tehnyt Suomes- ta EWIKONille strategisen markkinan Euroopassa, ja JSWisen kanssa tavoitteena on kehittää yhtiön tukea ja läsnäoloa Suo-
messa. EWIKONin kuumakanavateknologia täydentää JSWisen muuta ruiskuvaluteknistä tarjontaa erityisesti muotin ja proses- sin rajapinnassa. Laitetoimituksesta käyttöönottoon Käyttöönotossa koneen tekniset ominaisuudet muuttuvat käy- tännön tuotannoksi. Silloin on hallittava paitsi kone myös muot- ti, materiaali, prosessi, automaatio ja tuotannon tavoitteet. Käy- tännön kokemuksella on tässä merkitystä, sillä tuotannossa esiin tulevat ongelmat eivät aina ratkea yksittäistä komponent- tia vaihtamalla. Muoviteollisuuden investoinneissa suunta on samalla selvä: koneiden suorituskyvyn lisäksi tarkastellaan energiankulutus- ta, automaation astetta, prosessin toistettavuutta ja tuotannon kokonaistehokkuutta. JSWisen palveluihin kuuluvat koneiden ja laitteiden toimi- tusten lisäksi kokonaisuuksien kasaus, käyttöönotot ja ylösajot. Yritys tarjoaa myös automaation suunnittelua, koeajopalvelu- ja, Fanuc-robottien ja solujen käyttöönottoja, huoltoa, varaosia ja koulutusta. JSWisen henkilöstön vastuualueet on jaettu kone- kaupan, robotiikan, huollon, käyttöönottojen, varaosien ja kuuma- kanavateknologian kesken. Yrityksen tarjonta muodostaa siten varsin laajan kokonaisuuden ruiskuvalutuotannon ympärille.
JSWise Oy Perustettu: 2026 Kotipaikka: Lahti Yrittäjät: Ari Liimatainen, Jorma Koivusilta ja Sami Leppävuori Keskeiset osa-alueet: ruiskuvalukoneet,
puhallusmuovauskoneet, robotiikka, automaatio, kuumakanavat, plastisointi, materiaalinkäsittely ja prosessin lämpötilanhallinta Palvelut: käyttöönotot, ylösajot, koeajot, automaatio, huolto, Fanuc-robottien huolto, varaosat ja koulutus Keskeisiä edustuksia: JSW, EWIKON, Tahara, Star Automation, Groche Technik, Inmex, Grelci Maras, LIAD Smart, Single, Matsui, Thermonom ja Kosmek jswise.fi
4–5/2026 MUOVIPLAST 9
Image Wearin Kierre-toimintamallissa käytöstä poistuneille työvaatteille etsitään uutta elämää teollisena raaka-aineena. Cliff-kierrätyspelletistä valmistetaan Hollannissa jo monenlaisia tuotteita, ja seuraava tavoite on tuoda arvoketjua lähemmäs Suomea: hankkia pelletit Hollannista, mutta valmistaa niistä tuotteita kotimaassa. Työvaatteesta uudeksi materiaaliksi -Image Wear rakentaa Kierre-mallilla kotimaista kiertotaloutta
Teksti: Kati Tukiainen ja Emma Kaappa, Image Wear Kuvat: Image Wear
Työvaate on käytössä ennen kaikkea työväline. Sen pitää suo- jata, kestää, näkyä, hengittää ja toimia erilaisissa työympäris- töissä. Mutta mitä tapahtuu, kun vaate on tekstiilisen elinkaa- rensa lopussa? Image Wearille kysymys ei ole vain jätehuoltoa, vaan osa laa- jempaa kiertotalouden kehittämistä. Yritys on suomalainen työ- vaatealan perheyritys, joka suunnittelee, valmistaa ja toimittaa työvaatteita eri toimialojen tarpeisiin. Tampereella vuodesta 1959 toiminut yritys palvelee laajaa asiakaskuntaa työ-, virka- ja potilasvaatteiden käyttäjistä teollisuuden, palvelualojen ja jul- kisen sektorin toimijoihin. Vastuullisuus näkyy Image Wearilla myös uusina palvelumal- leina. Aarre-palvelumallissa asiakasyritykset voivat kierrättää käytetyt, hyväkuntoiset työvaatteet käyttäjältä toiselle. Työvaa- telainaamosta työvaatteita voi vuokrata esimerkiksi määräai- kaiseen tai kausiluonteiseen tarpeeseen. Kierre-palvelumallissa puolestaan tarkastellaan työvaatteen elinkaaren viimeistä vai- hetta: miten käytöstä poistunut vaate voidaan hyödyntää raa- ka-aineena uudessa tuotteessa. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on Cliff-kierrätyskompo- siittituotteet. Cliff yhdistää poistotekstiilin ja kierrätysmuovin Cliff on komposiittimateriaali, jossa käytöstä poistettua tekstiiliä yhdistetään kierrätysmuoviin ja sideaineeseen. Materiaali sisäl- tää 48 prosenttia käytettyjä työvaatteita, 48 prosenttia pehmeää kierrätysmuovia ja 4 prosenttia sideainetta. Prosessi alkaa käytöstä poistuneiden työvaatteiden käsitte- lystä. Vaatteista poistetaan metalliosat, minkä jälkeen kangas- kappaleet revitään pieneksi silpuksi. Myös kierrätysmuovi silpu- taan. Kangas- ja muovisilppu yhdistetään sideaineeseen, ja lop- putuloksena syntyy muutaman sentin pituisia pellettejä, joista voidaan valmistaa komposiittituotteita. Cliffin kiinnostavuus syntyy kahdesta suunnasta. Se tarjoaa poistotekstiilille uuden käyttökohteen tilanteessa, jossa teks- tiilin palauttaminen kuiduksi tai uudeksi vaatteeksi ei enää ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää. Samalla se tuo muoviteol- lisuudelle kierrätyspohjaisen raaka-aineen, jolla on selkeä käyt- tökenttä. Hollannissa Cliffistä on valmistettu jo muun muassa leik- kimökkejä, puistokalusteita, aitoja, jokivarsien suojarakentei- ta, bussikatoksia, penkkejä ja pöytiä, lisäksi verhoiltu teknisiä rakennelmia. Tuotteet on suunniteltu pitkäikäiseen käyttöön,
Cliff-pelletti valmistetaan poistotekstiilin ja kierrätysmuovin yhdistelmästä. Materiaalista voidaan valmistaa pitkäikäisiä komposiittituotteita. Kuvan omistaja: Image Wear ja elinkaarensa lopussa ne voidaan murskata ja sulattaa uudel- leen pelleteiksi. Tavoitteena on suljettu materiaalikierto, jossa käytöstä poistunut tuote ei muutu jätteeksi vaan uuden tuotteen raaka-aineeksi. Hollannista pelletit, Suomesta tuotteet Tällä hetkellä Cliff-materiaalin tuotteistaminen nojaa vahvas- ti Hollannissa olevaan osaamiseen ja valmistukseen. Image Wearin tavoitteena on kehittää mallia niin, että pelletit voidaan jatkossakin hankkia Hollannista, mutta tuotteiden valmistus tapahtuisi Suomessa.
10 MUOVIPLAST 4–5/2026
Tämä muuttaisi Kierre-mallin luonnetta. Poistotekstiilistä syn- tyvä materiaali ei kulkisi pitkän ketjun kautta valmiiksi tuot- teiksi ulkomailla, vaan Suomeen voisi rakentua omaa valmista- vaa osaamista Cliffin ympärille. Samalla avautuisi mahdollisuus kehittää tuotteita suomalaisiin käyttötarpeisiin: kuntien, teolli- suuden, infrarakentamisen, varautumisen, työympäristöjen ja julkisen ympäristön sovelluksiin. Kotimainen valmistus vahvistaisi myös materiaalin tarinaa. Työvaate, joka on palvellut suomalaisessa työssä, voisi päätyä uudeksi tuotteeksi suomalaisessa ympäristössä. Kiertotaloudes- ta tulisi näkyvää ja konkreettista. Materiaali vaatii oikean prosessin Cliff ei käyttäydy kuten tavanomainen muovipelletti. Sen raa- ka-ainepohja ja heterogeeninen koostumus vaikuttavat siihen, miten sitä kannattaa prosessoida. Image Wearin viime vuosien testaukset ovat painottuneet ruis- kuvaluun. Kokeissa on saatu arvokasta tietoa materiaalin käyt- täytymisestä, mutta samalla on havaittu rajoitteita: Cliff tukkii helposti suuttimia, minkä vuoksi ruiskuvalu ei vaikuta materi- aalille ensisijaiselta prosessilta. Seuraava kiinnostava suunta on ekstruusio. Ekstruusiotekno- logiassa materiaalia voidaan ajaa jatkuvana prosessina esimer- kiksi profiileiksi, levyiksi, tolpiksi tai muiksi pitkämuotoisiksi tuotteiksi. Suomessa tehtävillä ekstruusiotesteillä halutaan sel- vittää, miten Cliff-pelletti toimii kotimaisilla tuotantolinjoilla, millaisia prosessiasetuksia se vaatii ja millaisiin tuotteisiin se soveltuu parhaiten. Tavoitteena ei ole aloittaa materiaalikehitystä alusta, vaan sovittaa jo olemassa oleva materiaali ja toimintamalli suoma- laiseen valmistusympäristöön. Ominaisuudet ohjaavat käyttökohteita Cliffin ominaisuudet tekevät siitä kiinnostavan erityisesti ulko- ja rakennusympäristöihin. Materiaali hylkii vettä, öljyä, rasvaa, happoja ja suoloja. Sen arvioitu käyttöikä on 50 vuotta. Materiaalia on vertailtu myös puuhun. Cliff ei ime itseensä vet- tä samalla tavalla kuin puu, eikä se lahoa tai homehdu. Sitä voi- daan työstää puun kaltaisesti esimerkiksi sahaamalla ja ruuvaa- malla, mutta konenaulat eivät toimi materiaalissa yhtä hyvin kuin puussa. Puristuslujuus on huomattavasti puuta parem- pi, kun taas taivutuslujuus ja vetomurtolujuus ovat lähempänä puun tasoa. Materiaalille on tehty myös jatkokehitystä, jossa on tarkastel- tu taivutusominaisuuksien parantamista esimerkiksi lasikuitu- vahvistuksella. Opinnäytetyöprojektissa havaittiin, että lasikui- tuvahvistus vähensi kappaleen taipumaa, mutta suurimmak- si haasteeksi nousi vahvikkeen tarttuminen Cliff-materiaaliin. Tulokset olivat lupaavia, mutta ne vaativat lisää testausta. Käyttökohteita ohjaavat ennen kaikkea säänkesto, pitkä käyt- töikä, työstettävyys ja riittävä mekaaninen kestävyys. Cliff ei sovellu kaikkeen, eikä sen tarvitsekaan. Kiinnostavimpia ovat sovellukset, joissa materiaalilta ei vaadita ruiskuvalulle tyypilli- siä ohuita yksityiskohtia tai erittäin tarkkoja muotoja, vaan jois- sa kierrätyspohjainen komposiitti voi korvata esimerkiksi puuta, neitseellistä muovia tai muita rakenteellisia materiaaleja. Mahdollisia käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi ulkokalus- teet, opaste- ja suojarakenteet, levyt, profiilit, tolpat, työympäris- töjen apurakenteet sekä infran ja julkisen ympäristön tuotteet.
Kierre-malli tarvitsee muovialan osaamista Kierre-toimintamalli on lähtöisin tekstiilialalta, mutta sen onnis- tuminen ei riipu yksin tekstiilialan osaamisesta. Tarvitaan myös muovialan yrityksiä, joilla on prosessiosaamista, materiaalitun- temusta ja kykyä arvioida uusia raaka-aineita tuotannollisesti. Image Wear haluaa avata keskustelua suomalaisen muovia- lan kanssa. Kiinnostuksen kohteena eivät ole vain yksittäiset testit, vaan pidempi kehityssuunta: miten poistotekstiilistä ja kierrätysmuovista syntyvä Cliff-pelletti voisi muuttua Suomes- sa valmistetuiksi tuotteiksi? Erityisen kiinnostavia ovat ekstruusiota hyödyntävät yritykset, koska materiaalin tämänhetkinen soveltuvuus näyttää lupaa- vammalta jatkuvatoimisiin profiili- ja levymäisiin prosesseihin kuin ruiskuvaluun. Yhteistyö voi tarkoittaa materiaalin proses- sointikoetta, tuotteen konseptointia, olemassa olevan tuotteen materiaalikorvausta tai kokonaan uuden kiertotaloustuotteen kehittämistä. Työvaatteen tarina voi jatkua pitkään Cliff ja Kierre-toimintamalli tekevät näkyväksi sen, mitä kierto- talous voi käytännössä tarkoittaa. Työvaate ei päätyisi käyttön- sä jälkeen nimettömäksi poistovirraksi, vaan siitä voisi syntyä puiston penkki, suojaelementti, infratuote, ulkokaluste tai muu pitkäikäinen rakenne. Image Wear tuntee materiaalivirran alkuperän, käyttöhistori- an ja asiakkaiden tarpeet. Muovialan yrityksillä puolestaan on osaaminen, jolla pelletistä voidaan valmistaa kestäviä ja käyttö- kelpoisia tuotteita. Hollannissa Cliff on jo osoittanut, että poistotekstiilistä ja kier- rätysmuovista voidaan valmistaa monenlaisia tuotteita. Seuraa- va kysymys kuuluu, millaisia Cliff-tuotteita voitaisiin tehdä suo- malaisella osaamisella suomalaisiin tarpeisiin. Jos sinulla on idea Cliffin hyödyntämiseen liittyen, ota yhteyttä! Kati Tukiainen kati.tukiainen@imagewear.fi 0401784950 Mikä on Cliff? Cliff on kierrätyspohjainen tekstiilikomposiitti, jossa yhdistetään käytöstä poistettuja työvaatteita, pehmeää kierrätysmuovia ja sideainetta. Materiaalin koostumus on 48 prosenttia käytettyjä työvaatteita, 48 prosenttia peh- meää kierrätysmuovia ja 4 prosenttia sideainetta. Missä sitä käytetään jo? Hollannissa Cliffistä on valmistettu muun muassa julki- sen ympäristön tuotteita, kuten leikkimökkejä, puisto- kalusteita, aitoja, bussikatoksia, penkkejä ja pöytiä. Mikä on seuraava tavoite Suomessa? Image Wearin tavoitteena on kehittää mallia, jossa Cliff-pellettiä hankitaan Hollannista, mutta tuotteita valmistetaan Suomessa. Erityisesti ekstruusioteknolo- gian soveltuvuutta halutaan testata, koska ruiskuvalu- kokeissa Cliffin on havaittu tukkivan suuttimia.
4–5/2026 MUOVIPLAST 11
Muovisia ihmisiä
Miten ja milloin urasi muovialalla sai alkunsa? Pääsin varusmiespalveluksesta v. 1983, ja olin sen jälkeen hel- sinkiläisessä huonekaluliikkeessä myyjänä. Siellä kävi myyn- tiedustajia esittelemässä tuotteita johtajille - ja ajattelin, että tuossapa hieno homma - saa matkustaa ja jutella mukavia asi- akkaiden parissa. Isäni, joka myi muoviraaka-aineita suomes- sa 35 vuotta, näki lehdessä Amerplastin ilmoituksen avoimes- ta myyntiedustajan paikasta. Hän vinkkasi siitä minulle. Vuon- na 1985 aloitin Amerplastin Etelä- ja Lounais-Suomen myyntie- dustajana, tuotteina Ikaalisten tehtaan Minigripit, pohjasauma- pussit ja pakkaukset. Jari Kerbs – vuosikymmenten kokemus muovialan myynnistä Mikä on ollut mieleenpainuvin hetki tai saavutus urasi aikana? Mieleenpainuvia hetkiä on lukematon määrä asiakkaiden tapaa- misista - ne antavat ”boostia” ja hyvää mieltä. Suomessa on lois- tavaa jengiä tekemässä erinomaisia ja innovatiivisia muovituot- teita. Heidän kanssaan on todella hienoa saada onnistumisia, mistä sekä toimittaja että asiakas voivat olla tyytyväisiä. Olen myös erittäin onnellinen Buratec-yrittäjyydestäni viimeisten 18 vuoden aikana, ja siitä, että sille on saatu nyt jatkokertomus yhdessä Algol Chemicalsin kanssa. Millaisena näet muovialan kehityksen vuosien varrella – mikä on muuttunut eniten? Materiaalitoimittajan silmin asiaa tarkastellen, raaka-, väri- ja lisäaineet ovat kehittyneet valtavasti. Toki siinä rinnalla myös koneet ja laitteet. Muovia käytetään entistä laajemmin ja vaati- vimmissa olosuhteissa - tarkempaa mittatarkkuutta ja laajempia mekaanisia ominaisuuksia omaavia muovituotteita on enem- män tarjolla. Ja tämä kehitys tuntuu vain jatkuvan - mm. kier- rätysmuovien käyttö lisääntyy jatkuvasti - hyvä niin.
Mitä Muoviyhdistys on merkinnyt sinulle henkilökohtaisesti tai ammatillisesti?
Jäsenyys 3.polven jäsenenä Muoviyhdistyksessä on minulle tärkeä. Isoisäni oli yhdistyksen perustamiskokouksessa vuon- na 1940, missä synnytettiin Nappi- ja keinohartsiteollisuuden luottamusneuvosto, joka oli Muoviyhdistyksen edeltäjä. Isäni oli jäsenenä yhdistyksessä vuosikymmeniä. Kun selaan ”perintönä” kulkeutuneita vanhoja julkaisuja, voin todeta yhdistyksen kat- soneen hyvin eteenpäin - ja näin toivottavasti jatkuu myös tule- vaisuudessa. Yhdistys on mielestäni toiminut aktiivisesti ja pitä- nyt hyvin ääntä muovien puolesta. Ammatillisessa mielessä ja materiaalikauppiaana ovat yhdistyksen tilaisuudet olleet oival- lisia paikkoja kuulla alan trendeistä, ja tavata alan vaikuttajia ja asiakkaita - verkostoitua. Mitä neuvoja antaisit alalle tuleville tai nuoremmille alan ammattilaisille ja opiskelijoille? Kuunnelkaa ISOLLA korvalla ja ajatuksen kanssa, mitä muo- veista puhutaan - syventykää aiheeseen - ja tehkää päätöksiä / toimikaa asian kokonaisuus huomioiden. Muoveissa on paljon mahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa.
Muoviyhdistys / Finnish Plastics Association
SEURAATHAN MEITÄ JO SOMESSA?
muoviyhdistys _finnishplastics
Muoviyhdistys / Finnish Plastics Association
12 MUOVIPLAST 4–5/2026
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48Made with FlippingBook - Online magazine maker